Usein vl-opissa sanotaan, että ei kannata ottaa ihan todesta Lutherin väsäämiä tekstejä kasteesta ja ehtoollisesta, sillä hän olisi tehnyt parannuksen myöhemmin elämässään.
Luther jutteli erään munkin kanssa noin v 1515 ollessaan luostarissa, jolloin hänelle kirkastui että ihminen on vanhurskas yksin uskosta- roomalaiskirjeen ajatus. Sen jälkeen tulevina vuosina hän kirjoitti monet teoksensa mm.Ison Katekismuksen ja Vähä-Katekismuksen, joissa hän kertoo, että kasteessa saa syntien anteeksiantamuksen, Pyhän Hengen sekä vapautuksen Perkeleestä, jne. Tuona aikana hän kirjoitti myös Isossa Katekismuksessaan, että ehtoollisella saa synnit anteeksi. Luther oli hyvin tuottelias kirjoittaja, eli kirjoitti monia muitakin teoksia.
Jos Luther olisi siis tehnyt jonkun munkin kautta parannuksen vasta vanhalla iällään, olisi se munkki olut joko ortodoksi tai katolinen. Sillä luterilaisuudesta häipyi luostarilaistoksen arvostus jo Lutherin tehdessään läpimurron ja miksi hän olisi mennyt munkin puheille kun hänelle oli jo kirkastunut totuus miten kristitty elää ja uskoo?
Jää siis edelleen hämärään vl-ajatus, että Luther olisi tehnyt parannuksen ja siksi hänen kirjoituksensa olisivat ikään kuin merkityksettömiä niiltä osin kuin ne eivät täsmää yhteen vanhoillislestadiolaisen sakramenttiopin kanssa.
Luther jutteli erään munkin kanssa noin v 1515 ollessaan luostarissa, jolloin hänelle kirkastui että ihminen on vanhurskas yksin uskosta- roomalaiskirjeen ajatus. Sen jälkeen tulevina vuosina hän kirjoitti monet teoksensa mm.Ison Katekismuksen ja Vähä-Katekismuksen, joissa hän kertoo, että kasteessa saa syntien anteeksiantamuksen, Pyhän Hengen sekä vapautuksen Perkeleestä, jne. Tuona aikana hän kirjoitti myös Isossa Katekismuksessaan, että ehtoollisella saa synnit anteeksi. Luther oli hyvin tuottelias kirjoittaja, eli kirjoitti monia muitakin teoksia.
Jos Luther olisi siis tehnyt jonkun munkin kautta parannuksen vasta vanhalla iällään, olisi se munkki olut joko ortodoksi tai katolinen. Sillä luterilaisuudesta häipyi luostarilaistoksen arvostus jo Lutherin tehdessään läpimurron ja miksi hän olisi mennyt munkin puheille kun hänelle oli jo kirkastunut totuus miten kristitty elää ja uskoo?
Jää siis edelleen hämärään vl-ajatus, että Luther olisi tehnyt parannuksen ja siksi hänen kirjoituksensa olisivat ikään kuin merkityksettömiä niiltä osin kuin ne eivät täsmää yhteen vanhoillislestadiolaisen sakramenttiopin kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"että koska valisee kointähtönen..?" Koska tämä ihminen ei vielä ole kokenut parannuksen ihmettä. Vaan että "on yhä hämärää." Näin siis sanotaan eräässä virressäkin.
Nämä asiat avautuu vaan uskovaiselle sydämelle.
Pyydä Jumalalta oikeaa viisautta ja sitä että löytäsit sinäkin taivaaseen vievän uskon. Niin kyllä sitten nämäkin asiat kirkastuu.
Opettiko Luther mielestäsi siis väärin?
Onhan nämä kuultu ennenkin. Elikkä silloin kun Laestadiuksen tai Lutherin teksti ei sovikaan lestadiolaiseen oppiin, aletaan selitellä, että asianomaiset ovat kirjoittaneet ne ennnen parannuksentekoaan eli siis uskoon tuloaan eli siis epäuskossa, siis täydellisessä pimeydessä.
Voi pimeyttä tai pikemminkin tahallista vääristelya ja valehtelua.
Luther julkaisi aneteesinsä v. 1517 ja Laesdtadius tapasi Lapin Marian (Minna) 1844. Kaikki Lutherin merkittävimmät teokset katekismuksia (1521) myöten on kirjoitettu tämän jälkeen. Sama koksee Laestadiusta. Käytännössä kaikki Laestadiukselta säilyneet saarnat ja postillat on kirjoitettu v. 1844 jälkeen.
Sen nyt vaan on niin, että sen paremmmin Luther kuin Laestadiuskaan eivät olleet lestadiolaisia. Heidän oppinsa oli hiukan toinen kuin nyky SRK-laisten oppi. Tämän tosiasian voisi jo tunnustaa eikä valehdella ja vääristellä koko ajan.
Menneisyys ei kertakaikkiaan taivu sellaiseksi kuin haluaisi. Historia on sitä, mitä todella tapahtui.