Tämä teksti tulee kuulostamaan ainakin omasta mielestäni niin tyhmältä... Itsekin ihmettelen miten mulla voi olla tällaiset ongelmat, eikö mulla ole elämää ollenkaan..
Mulla on ollut jonkinasteinen syömishäiriö pitkän aikaa. Eniten luokittelisin sen itse ortoreksiaksi/anoreksiaksi. Olen elänyt vuoden kaloreita laskien, herkkuja ja hiilareita vältellen, liian pienellä ravinnolla. Ja nyt tämä viikko...
Mies oli viikon poissa kotoa ja alkuviikosta sallin itselleni pari herkutteluhetkeä. Nämähän johtivat lopulta siihen, että sallin itseni ahmia koko viikon aivan päättömästi. Ei mitään rajaa. Yhtä paljon herkkuja kuin ehkä viimeisen puolen vuoden tai jopa vuoden ajan yhteensä. Lopulta päätin että ok, kun nyt tälle linjalle lähdin niin tän viikon saan tehdä tätä. Ensi viikolla alkaa entistä tiukempi ruokavalio.
Tänään jälleen, kun mies lähti kavereitaan moikkaamaan, painuin samantien kauppaan ostamaan karkkia ja suklaata. Nyt olen tässä tunnin verran ahminut ja vielä on osa jäljellä. Mies tulee kohta takaisin ja hävettää niin, etten haluaisi näyttää hänelle tätä karkkimäärää... Ei ole minun tapaistani ahmia... En myöskään haluaisi piilottaa näitä koska sitten ei tule mitään ensi viikolla "uuden elämän" aloittamisesta. Enkä heittää roskiin. Kai pitää ahmia nämä kaikki nyt nopsaan kerralla... Haluaisin oksentaa, mutta en ole ikinä pystynyt siihen.
Miksi nyt, ja mistä tämä johtuu?? Olen aina ihmetellyt miten jotkut pystyvät ahmimaan... Itselläni ei ole koskaan ollut sellaista ongelmaa.
Nyt on vaan mennyt pakka ihan sekaisin.. Olin jo pari viikkoa ajatellut, että haluaisin alkaa parantua ja syödä enemmän, mutta juuri nyt on viikon jäljiltä niin sika-olo, että en haluaisi enää koskaan syödä mitään!
Mahtaakohan kukaan ymmärtää...? Mitä pitäisi tehdä, kertoa miehelle että "ruokanirsouteni" johtuukin syömishäiriöstä, hakea jotain apua, yrittää saada tätä normaalimmaksi...? Mutta en oikeastaan halua... Nyt haluan taas laihtua...
Mulla on ollut jonkinasteinen syömishäiriö pitkän aikaa. Eniten luokittelisin sen itse ortoreksiaksi/anoreksiaksi. Olen elänyt vuoden kaloreita laskien, herkkuja ja hiilareita vältellen, liian pienellä ravinnolla. Ja nyt tämä viikko...
Mies oli viikon poissa kotoa ja alkuviikosta sallin itselleni pari herkutteluhetkeä. Nämähän johtivat lopulta siihen, että sallin itseni ahmia koko viikon aivan päättömästi. Ei mitään rajaa. Yhtä paljon herkkuja kuin ehkä viimeisen puolen vuoden tai jopa vuoden ajan yhteensä. Lopulta päätin että ok, kun nyt tälle linjalle lähdin niin tän viikon saan tehdä tätä. Ensi viikolla alkaa entistä tiukempi ruokavalio.
Tänään jälleen, kun mies lähti kavereitaan moikkaamaan, painuin samantien kauppaan ostamaan karkkia ja suklaata. Nyt olen tässä tunnin verran ahminut ja vielä on osa jäljellä. Mies tulee kohta takaisin ja hävettää niin, etten haluaisi näyttää hänelle tätä karkkimäärää... Ei ole minun tapaistani ahmia... En myöskään haluaisi piilottaa näitä koska sitten ei tule mitään ensi viikolla "uuden elämän" aloittamisesta. Enkä heittää roskiin. Kai pitää ahmia nämä kaikki nyt nopsaan kerralla... Haluaisin oksentaa, mutta en ole ikinä pystynyt siihen.
Miksi nyt, ja mistä tämä johtuu?? Olen aina ihmetellyt miten jotkut pystyvät ahmimaan... Itselläni ei ole koskaan ollut sellaista ongelmaa.
Nyt on vaan mennyt pakka ihan sekaisin.. Olin jo pari viikkoa ajatellut, että haluaisin alkaa parantua ja syödä enemmän, mutta juuri nyt on viikon jäljiltä niin sika-olo, että en haluaisi enää koskaan syödä mitään!
Mahtaakohan kukaan ymmärtää...? Mitä pitäisi tehdä, kertoa miehelle että "ruokanirsouteni" johtuukin syömishäiriöstä, hakea jotain apua, yrittää saada tätä normaalimmaksi...? Mutta en oikeastaan halua... Nyt haluan taas laihtua...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä meitä kohtalotovereita taitaa olla enemmänkin. Hanki ihmeessä apua! Olet vielä tuore tapaus, jospa apu ehtisi ajoissa ja saisit suuremmitta ponnistuksitta itsesi taas ruotuun. Aloita terveyskeskuksesta ja jollei sieltä apua saa, painu suoraa yksityiselle psykologille/psykiatrille. Käyhän se vähän kukkarolle, mutta hyvä terveys on enemmän kuin uskotkaan! Jaksamista sinulle!
Tuo ahmiminen on tulee yleensä jossain vaiheessa kuvaan koska elimistösi ei saa tarpeeksi ravintoa joten se saa aikaan ahmimiskohtauksia sinussa. Ahmiminen lähtee kun saa ruokavalion kuntoon ja kaikkia ravintoaineita tarpeeksi.
itellä oli samanlaista..urheilin hirveesti ja jätin kaikki herkut pois,söin hyvin terveellisesti ja paino laski alipainoon..sitten tuli kausi et söin,söin,söin...kaikkee meni ja paljon.mut se tasottuu ku kroppa saa korjattuu ravinne puutokset,näin se menee! =)
ongelma. Tuntuu, että nyt vuoden alusta olen lihonut... Tämä harmittaa suuresti. Kun yritän taas alkaa laihduttamaan niin herkut vain kummittelevat. Ei tästä tule mitään. Liikuntaa pian kehiin ja kalorit laskennan alle. Hyviä vinkkejä?? Pakko saada paino pysymään kurissa. Aivan pakko.
Huomaatko omassa viestissäsi kuinka ahmit kun miehesi on lähtenyt pois. Mieti miksi se laukaisee sinussa ahmimisen. Oletko yksinäinen, surullinen, turvaton? Ahmimisesi voi johtua jostain negatiivisesta tunteesta jota pyrit välttämään syömällä sen pois. Sinun pitää uskaltaa tuntea se tunne.
Ja sinun pitää ehdottomasti lopettaa laihduttaminen. Et voi laihtua ennen kuin pääsi sisällä on kaikki kunnossa eikä sinun tarvitse ylensyödä.
Syö kolmen tunnin välein terveellisesti äläkä kiellä itseltäsi herkkua per päivä.
Vertaistukea http://www.syomishairioistentuki.fi