Ymmärään surunne ja kaipauksenne, vaikken rehellisesti usko että se voi olla samanlaista kuin lähiomaisilla..
Itseltä tuntuu pahalta, kun rakas tätini kuoli eilen agrressiiviseen aivosyöpään vain puoli vuotta sairastuttaan. Tätä ennen hän sairasti n. 30-v. sitten rintasyövän, jonka voitti. Hän oli niin hieno, positiivinen, aktiivinen ja uskonnollinen, empatiakykyinen.
Hän oli mm. ensimäisenä kotipaikkakunnallamme yhdyshenkilönä antaen apua ja lohtua syöpäsairaille usein keskellä yötäkin, ja aina hän jaksoi kuulla ja lohduttaa- ilman mitään korvauksia mistään, tämän hän teki puhtaasta sydämestään ja silkasta inhimillisyydestä ja halussaan auttaa muita kanssakulkijoitaan! Ja monessa mukana (mm. aikoinaan ensimmäistä syöpäjärjestöä Viron Tallinnaan hankkeessa mukana), hän istui syöpäliiton hallituksessa, oli ensimmäisiä tukihenkilöitä kotipaikkakunnallaan. Hän istui kotikaupunkimme kirkkoneuvostossa, oli Pohjois-Suomen pääluottamusmies työvuosinaan...Niin paljon hän teki muiden hyväksi.
Siksi tuntuu pahalle, kun Kirkalle sytytetään kynttilöitä aivan kuin jollekin pyhimykselle (Kirkan kuolemaa väheksymättä). Joka päivä kuitenkin joku arjen sankari kuolee, ja ansaitsisi samanlaisen muistojen ja itkujen tulvan kuten esim. Kirka-jopa suuremman! Ainoa ero näillä henkilöillä on ollut, että toinen teki työtään julkisuuden valokeilassa - tätini ja moni muu yhtä arvokasta/arvokkaampaa - ei saa koskaan kansaa suremaan lähtöään..(ja uskallan väittää vieläkin että esim. tätini auttoi paljon usempia ihmisiä kuin Kirka lauluillaan - tätini teki käytännön työtä kuunneellen ja auttaen parhaansa mukaan näitä syöpäsairaita, työsorrettuja jne.)
Sen vuoksi koen, että myös rakkaalla tädilläni olisi vähintään yhtä suuri oikeus ja rakkauden tulva vierailtakin kynttilöiden muodossa häntä muistamaan ja hänen työtään arvostamaan.
En osaa laittaa sivuille kynttiläsivua, jonne jokainen halutetessaan voisi sytyttää kynttilän, onko edes mahdollista?? Voiko joku auttaa?
Minä otan osaa Kirkan omaisten suruun. Mutta tätini oli minulle ja monille muille se arjen sankari, jota jäimme kaipaamaan.
Anteeksi
12
864
Vastaukset
- tätisi pois menon johdosta
Niin, lämmin osanottoni. On aina raskasta menettää läheinen ihminen. Ymmärrän tuntemuksesi, mutta mietippä sitä, olisiko tätisi kaivannut vastaavaa julkisuutta, joka nyt tälläkin palstalla pyörii. Täällä on revitty auki lähes kaikki mahdollinen ja mahdoton, heitetty lokaa päivä toisensa jälkeen tihenevään tahtiin.
Julkisen henkilön rooliin kuuluu sekä positiivinen että negatiivinen näkyvyys. Uskon, että tädistäsi jää elämään ne parhaat teot ja hänen kunnioitettava elämäntyönsä, jota kukaan ei pääse julkisesti tahraamaan. Toisin on valitettavasti käynyt esim. tässä Kirkan ja hetki sitten myös Juicen tapauksessa.
Onpa muuten ollut agressiivinen tuo aivosyöpä. Oma isäni kuoli taannoin samaan sairauteen, mutta sinnitteli useita hyviä vuosia leikkauksen jälkeen, kunnes kasvain sitten uusiutui ja se oli sitten menoa, varsinkin kun isäni kieltäytyi uusista hoidoista.- tätisi poismenon johdosta
Kiitos kauniista ja ajatuksia herättävästä viestistäsi!
On ihan totta ettemme missään muodoin olisi halunneet tätimme iltasivujen lööppeihin. Hän oli niinkuin sanoin semmoinen arjensankankari. Mietyttää kuitenkin, onko tämmöiseille henkilöille paikkaa, mihin muutkin kuin lähiomaiset saavat laskea viimeisen tervehdyksen? Tädilläni on kotikaupunkinsa puolesta ainakan kaupungin syöpäjärjestön muistokimmppu, jotka tädin tutut vapaaehoistyön tekijät lukevat. Sekä kymmeniä muita ns. virallisilta tahoilta laskettavia seppeleitä. Sen lisäksi me lähimmät omaiset..
Sen tiedämme jo nyt, ettei kappeliin tule mahtumaan kuin n. 70 ihmistä - joten osaanottajia on karsittava kovalla kädellä. Pääsääntö meillä on ollut, että kuka ei tätiä puolen vuoden sairauden aikana käynyt kertaakaan katsomassa (vaikka terveenä ollessaan olivat niin läheisiä(?´) - niin heitä ei kutsuta. Jos jotkut asuivat n. 20 km. päässä (lähisukulaisia) eivätkä kertaakaan käyneet tätiä katsomassa - semmoiset voi unohtaa kutsuttujen joukkoon . Jotkut toiset olivat tulleet jopa Vantaalta lähtien täitiä tervehtimän.
Joten ei liian vaikea tämä rajoitettu hautajaisseurue: tädille rakkaimmat, omaiset sekä vuosikymmenien takaiset ystävät. Lisäksi syöpäliitto ja yksi toinen, missä täti oli aktiivinen viime elokuhun asti. - sytytän kynttilän
tätisi poismenon johdosta kirjoitti:
Kiitos kauniista ja ajatuksia herättävästä viestistäsi!
On ihan totta ettemme missään muodoin olisi halunneet tätimme iltasivujen lööppeihin. Hän oli niinkuin sanoin semmoinen arjensankankari. Mietyttää kuitenkin, onko tämmöiseille henkilöille paikkaa, mihin muutkin kuin lähiomaiset saavat laskea viimeisen tervehdyksen? Tädilläni on kotikaupunkinsa puolesta ainakan kaupungin syöpäjärjestön muistokimmppu, jotka tädin tutut vapaaehoistyön tekijät lukevat. Sekä kymmeniä muita ns. virallisilta tahoilta laskettavia seppeleitä. Sen lisäksi me lähimmät omaiset..
Sen tiedämme jo nyt, ettei kappeliin tule mahtumaan kuin n. 70 ihmistä - joten osaanottajia on karsittava kovalla kädellä. Pääsääntö meillä on ollut, että kuka ei tätiä puolen vuoden sairauden aikana käynyt kertaakaan katsomassa (vaikka terveenä ollessaan olivat niin läheisiä(?´) - niin heitä ei kutsuta. Jos jotkut asuivat n. 20 km. päässä (lähisukulaisia) eivätkä kertaakaan käyneet tätiä katsomassa - semmoiset voi unohtaa kutsuttujen joukkoon . Jotkut toiset olivat tulleet jopa Vantaalta lähtien täitiä tervehtimän.
Joten ei liian vaikea tämä rajoitettu hautajaisseurue: tädille rakkaimmat, omaiset sekä vuosikymmenien takaiset ystävät. Lisäksi syöpäliitto ja yksi toinen, missä täti oli aktiivinen viime elokuhun asti...Näiden molempien aivosyöpään menehtyneiden, siis tätisi ja isäni muistolle huomenna. Toivon Sinulle voimia surussasi ja muutenkin kaikkea hyvää.
- tuntematon
Otan osaa suruusi. En ole tuntenut tätiäsi, mutta tärkeää työtä hän on tehnyt, olisipa enemmän samankaltaisia ihmisiä.
On hienoa, että kirjoitat tätisi työstä. Hän ansaitsee siitä todella sydämen kiitokset kaikilta.
Itkin lähes huutaen kirkan kuolemasta kuultuani, vaikka hän on minulle vieras, enkä ole ollut mikään kaikkein suurin Kirka-fani edes. Kirka kantoi aurinkoa mukanaan ja otti jokaisen ihmisen avosylin vastaan. Hänestä paistoi aito välittäminen ja nöyryys. Se että itkin, ei johtunut siitä, että hän oli julkisuuden henkilö, vaan siitä, että hän oli niin rakastettava ihminen, ja en määrittele hänen rakastettavuuttaan hänen työnsä perusteella, vaan minkälainen hän oli ihmisenä.
Minua koskettaa tätisikin kuolema nyt, kun kerroit asiasta, ja käyn sytyttämässä kynttilän hänen muistolleen. En osaa surra minulle outoa ihmistä sillä tavalla kuin tuttua. Se ei johdu siitä, että hän olisi tehnyt mielestäni jotenkin alempiarvoista työtä.Olen pahoillani siitä,että hän on nukkunut pois ja otan osaa suruusi.- Kirjaa surijoita..
Tuhannet Kiitokset Sinulle ihanasta ja lohduttavasta viestistä. Ehkäpä löytyy tätä myötä myös muita, jotka käyvät sytyttämässä kynttilän myös tädilleni- hän oli lainkaan kerskumatta kiitosten ja muistaimisten arvoinen - vaikkei tavalliset Matti ja Maija Meikäläiset hänen tekemästään työstä ja uurastuksesta tieneet pätkääkään! Mutta kuten kerroin, hän oli apuna ja auttoi niin monia lähimmäisiä sekä oli hartaasti uskonollinen, että jos joku teistä voi sytyttää kyntillän Salli O:kaisen muistolle Ouluun (kuolinpäivä eilen 4.2.) - niin ilmoittakaa vaikka tälle palstalle, jotta minäkin saan tietää. Tätini kyllä katselee siellä pilvien yläpuolella vielä meitä muita ja lohduttaa. Kiitos siis, jos joku sytyttää kynttilän Sallille Ouluun..t. hänen siskontyttönsä AM
- sama tuntematon
Kirjaa surijoita.. kirjoitti:
Tuhannet Kiitokset Sinulle ihanasta ja lohduttavasta viestistä. Ehkäpä löytyy tätä myötä myös muita, jotka käyvät sytyttämässä kynttilän myös tädilleni- hän oli lainkaan kerskumatta kiitosten ja muistaimisten arvoinen - vaikkei tavalliset Matti ja Maija Meikäläiset hänen tekemästään työstä ja uurastuksesta tieneet pätkääkään! Mutta kuten kerroin, hän oli apuna ja auttoi niin monia lähimmäisiä sekä oli hartaasti uskonollinen, että jos joku teistä voi sytyttää kyntillän Salli O:kaisen muistolle Ouluun (kuolinpäivä eilen 4.2.) - niin ilmoittakaa vaikka tälle palstalle, jotta minäkin saan tietää. Tätini kyllä katselee siellä pilvien yläpuolella vielä meitä muita ja lohduttaa. Kiitos siis, jos joku sytyttää kynttilän Sallille Ouluun..t. hänen siskontyttönsä AM
Täältä voit käydä lukemassa itse muistokirjoituksia:www.lintukoto.net/muut/sytyta_kynttila/
En osaa tehdä tuota linkkiä, mutta tuolla pääsee kumminkin palstalle.
- pahoitellen
haluan ilmaista syvimmän OSANOTTONI merkityksellisen elämäntyön tehneen rakkaan tätisi poismenon johdosta.
Sytytän kynttilän tätisi muistolle minulle rakkaimmassa paikassa, omalla kesämökilläni. Olin siellä myös edellisenä viikonloppuna, mutta seuraavan kerran pääsen sinne vasta kolmen viikon kuluttua.
Tätisi kaltaiset ihmiset ovat todellakin erittäin tärkeitä lähipiirissään ja heidän kuolemansa on suuri menetys monelle ihmiselle. Lohduttakoon Sinua suuressa surussasi tietoisuus siitä, että tätisi saavutukset ovat ymmärtävien ihmisten mielestä inhimillisesti katsoen mittaamattomat... - surijoita
Ei sellaista ihmistä oikein voi surra jota ei lainkaan tunne. Kirkan tuntevat varmaankin kaikki suomalaiset ja suurin osa taitaa tykätä. Kuten varmaan olet huomannut ei kaikilta todellakaan riitä surunvalitteluja hänelle ja omaisille vaan lokaakin heitetään vaikkei olisi aihettakaan. Kirkalle jätetyissä viesteissä tulee ilmi niin julkisuuden ilot kuin kirotkin.
Varmaan tätiäsi ovat muistaneet ja rakkudella kaipaamaan jääneet kaikki ne ihmiset jotka hänet ovat tunteneet ja joiden elämään vaikuttanut. Muilta tuntemattomilta ihmisiltä ei muistamista voi edellyttää. Varmaan sen käsität. Raskasta olisi ihmisen elämä jos joka päivä joutuisi suremaan jonkun kuolemaa ja kuolemiahan sattuu todellakin joka päivä. Toiset vain täällä ovat tunnetumpia suuremman ihmisjoukon kesken kuin toiset.
Eikä Kirkan kuoleman aiheuttama suru hänet vain julkisuuden henkilönä tunteneille ole verrattavissa menetykseen jonka jokainen viestejä laittanut kokisi jos joku todella läheinen ja rakas henkilö kuolisi.
Osanottoni menetettyäsi sinulle läheisen ihmisen.- sysärentytär AM kyslee edel...
Kyllä mä tajuan pointisin: siis kun ei ole suurimmissa iltalehdissä tilaa tehdä tosi tarinaa syöpä ym. potilaista - ne jää sinne kaukaiseen unohdukseen, kunnes joka vuosi esim rintasypäpotilaille kerätään oikein telkkarin välillä lisää eruoja kassaan. Se on Hienoa! Syöpätutkimus menee eteenpäin vuosi vuodelta, ja yhä useammalla on tulevaisuudessa mahdollisuus selvitä tästä - mitä me vielä taistelemme: hiusten, ripsien häviäminen........ Tässäkin on niiiiiiin uskomattoman ihania vapaaehtoisia meikkinammattilaisa neuvomassa, miten voi meikata olemattomat ripset, miten sitoa huvi kauniisti - ja lopputuloksena on että sitä tuntee näin syöpäpotilaana kalju kiiltäen kuitenkin itsensä naisex sen sijaan että katseli joka aamu, että kukka tuo mies on joka mua katteleee..
- palstan sulkemista mm . näi...
Jo on aikoihin eletty, kun Kirkasta alkaen juttu siirtyi pikkuhiljaa myös muihin samaan aikakan kuolleissin, heidän kohtaloihinsa ja läheisttensä surun kokomuksiin. ei saisi kertoa näiden muiden arjensankareiden tarinoitia, jotka vetävät tullen mennen hehkun Kirkasta ja koko palstalta, huhhhuhh.. - Heilläkin oli tärkeä - vieläpä Kirkaakin (ja muita esiinyjiä)tädellisemmpi työ elämäntehtävänään! Se oli semmoista vapaaehtoistyötä ilman korvausta, johon ei pelkästään auttaneet ravintolojen katsomossa kuunnellut "hitit": Surun pyyhit ppois silmistäni, Leijat..."
Kirka ja muutkin muusikot aivan ilmiselvästi lohdutavat meitä musiikissaan - suurta yleisöä - joka ostaa cd:t ja kartuttaa solistin pankktiliä!
Halusin vain korostaa, että Suomenmaassa on niin uskomattoman paljon hyvää - todella hyvää inhimillistä työtä tekeviä ihmisiä - osa jopa vapaaehtoistyössä.. Nämä arjensankarit jos ketkä ansaitsevat muistamisia ja kiitoksia kanssaihmisiltään - he tekevät todella arvokasta työtä! Taustalla voisi kuulua Kirkan "surun pyyhit silmistäni pois"..
- - palikka
palstan sulkemista mm . näi... kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty, kun Kirkasta alkaen juttu siirtyi pikkuhiljaa myös muihin samaan aikakan kuolleissin, heidän kohtaloihinsa ja läheisttensä surun kokomuksiin. ei saisi kertoa näiden muiden arjensankareiden tarinoitia, jotka vetävät tullen mennen hehkun Kirkasta ja koko palstalta, huhhhuhh.. - Heilläkin oli tärkeä - vieläpä Kirkaakin (ja muita esiinyjiä)tädellisemmpi työ elämäntehtävänään! Se oli semmoista vapaaehtoistyötä ilman korvausta, johon ei pelkästään auttaneet ravintolojen katsomossa kuunnellut "hitit": Surun pyyhit ppois silmistäni, Leijat..."
Kirka ja muutkin muusikot aivan ilmiselvästi lohdutavat meitä musiikissaan - suurta yleisöä - joka ostaa cd:t ja kartuttaa solistin pankktiliä!
Halusin vain korostaa, että Suomenmaassa on niin uskomattoman paljon hyvää - todella hyvää inhimillistä työtä tekeviä ihmisiä - osa jopa vapaaehtoistyössä.. Nämä arjensankarit jos ketkä ansaitsevat muistamisia ja kiitoksia kanssaihmisiltään - he tekevät todella arvokasta työtä! Taustalla voisi kuulua Kirkan "surun pyyhit silmistäni pois"..
-Etkö ymmärrä, että tässä ei ole kyse nyt tätisi ammatin vertaamisesta Kirkan ammattiin? Kävin sytyttämässä kynttilän tätisi muistolle myös ja nimenomaan hänen muistoaan kunnioittaen, olen sitä mieltä, että tämä palsta ei palvele tarkoitustaan.
Minulla on sellainen käsitys, että tätisi tuskin sanoi pahaa sanaa kärpäsestäkään, ja hänellä oli suuri sydän, sellaisia ihmisiä on harvassa, todellakin. Mutta olisiko hän halunnut, että kun hän on nukkunut pois, niin hänen työlleen haetaan arvostusta vähättelemällä muiden työtä? Varmasti hänen auttamissaan ihmisten joukossa on saattanut olla myös taiteilijoita.
Mitä nämä ihmiset nyt ajattelevat, kun lukevat sinun kirjoituksiasi? Etkö tullut ajatelleeksi? Minusta tuntuu, että tätisi arvosti kaikkien ihmisten työtä, etkö sinä voisi tehdä samoin? Esiintyvällä taiteilijalla saattaa olla syöpä ja hän tulee ravintolaan laulamaan tai soittamaan, jossa sinä istut yleisössä. Hän tekee kaikkensa, jotta sinä tuntisit olosi sillä hetkellä hyväksi. Sen jälkeen hän ajaa aamuyöstä satoja kilometriä kotiin, itkee, yrittää nukkua ja sama rumba seuraavana päivänä. Sitten hän käy juttelemassa vapaaehtoistyöntekijälle kaikki henkilökohtaisimmat asiansa, sitten kuulee, että hän on kuollut, lukee kirjoituksesi ja hämmästyy! Mitä ihmettä?
- lapsia.
Afrikassa kuolee joka sekunti satoja lapsia nälkään ja aidsiin. Heitä ei sure kukaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123880MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar782037Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5481641Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851308Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671097Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331028Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214898Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60873- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3808