Viiltely..

Mielisairas??

Moi.. Mitä mieltä te ootte,jos joku ihminen ihannoi viiltelyä? Mä haluisin viillellä ranteet auki,mut en uskalla koska joku voi huomata et veitsi on yhtäkkiä kadonnut. Tiiättekö voiko jostain ostaa veitsii mut silleen ettei kukaa epäilis?? Mulla on ihan sairaan paha olo koska oon nuorisokodissa ja nytki pitäis olla koulussa mut lintsasin sieltä.. Mä haluisin tappaa itteni.. vaikka lääkkeitten yli annostuksella koska mulla on lääkitys. Mut ne lääkkeet on muutenki nuorisokodin kaapissa nii en saa niitä. Mitä mun pitäis tehä?? Oon naulalla raaputtanu mun ranteen verille,ja se tuntu tosi hyvältä.. mut haluisin veitsen kertokaa jos joku lukee tätä nii että oonks mä ihan hullu ja sairas?!! Mä rakastan viiltelyarpia....tää ei voi olla normaalia..

11

2473

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • unhu

      Kipu voi tuntua helpottavalta ja veren valuminen puhdistavalta, sitä en voi kiistää. Mutta usko pois, eipä siitä ole oikeasti hyötyä.
      Ja totta. Arvet voivat näyttää jonkin aikaa jopa kauniilta. Ainakin niin kauan kun on paha olo. Koska silloin näkee tehneensä vahinkoa omalle itselleen, sille jota eniten inhoaa.

      Mutta suosittelisin, että et aloita itsesi silpomista jos sen suinkin voit välttää. Todennäköisesti et ole loppuelämääsi yhtä onneton kuin nyt. Siksi ei ihan piruuttaankaan kannata heittää pyyhettä kehään ja tappaa itseään. Asiat voivat muuttua huomattavasti pelkästään ajan ja ajatusten myötä.
      Viiltely ei tapa, mutta ei se kyllä vahvistakaan. Ehkä vähän nostaa kipukynnystä, mutta siihen on muitakin menetelmiä. Olo helpottaa toviksi, mutta niitä arpia saa tuijotella lopun ikänsä. Uskotko jos sanon, että ne eivät vuosien päästä näytäkään enää kauniilta?

      Ehdottaisin, että yrität sinnitellä päivästä toiseen sortumatta "helppoihin helpotuskonsteihin". Pitemmän päälle ne eivät auta. Kun olo on sietämätön parempi jälkimaku jää kun kestää sen kuin kivi eikä höllää.

      • jonka taakseen jättää...

        kuules, minäkin olen ollut lastenkodissa, aika hemmetin monessa sellaisessa. Yhdessä viiltelin käteni.
        Nyt olen 24 vuotias aikuinen, minulla on pieni lapsi. Silloin en ikinä uskonut että voisin olla joskus vielä onnellinen. Mutta sekin aika tulee,ennenmmin tai myöhemmin.
        Nyt kun jälkeenpäin mietin, niin totta, lastenkodissa oleminen on yhtä helvettiä, se ei paranna kenenkään oloa, varsinkin jos aikuiset siellä ei ymmärrä oikeasti, vain ovat vain "töissä".
        Mutta siltikään en ymmärrä, miksi menin viiltelemään käteni?mitä hienoa siinä silloin oli?
        Nykyään häpeän silmät päästäni kun joudun nostamaan hihaa, tai kesällä.... tuntuu että kaikki huomaavat heti arvet, vaikka eivät välttämättä huomaa,siitä on tullut neuroosi.Eivätkä ne lähde ikinä pois. Ole kiltti,älä tee samaa virhettä. Minä en ikinä olisi tehnyt sitä jos olisin tiennyt tämän. En ikinä.


    • sfjshg

      Eiköhän veitsiä saa kaupasta, kai sä sentään ulos pääset?

      • lipsahtaa liikaa ja

        pääset hengestäsi?

        Usko pois, kun jaksat pahan olon yli, elämässä on vaikka mitä hyvää edessä!

        Itse tunsin nuorena olevani kovinkin onneton, mutta tyhmä olisin ollut, jos olisin itseni tappanut. Sillä nyt on elämä ihan mukavaa, eikä juolahtaisi mielen viereenkään itseäni tappaa!


    • kaappikiltti

      Minun vaimoni viilteli itseään etenkin nuorempana. Vanhempana hän oli mieltynyt veren laskemiseen. Osti apteekista neuloja ja otti verta itsestään. Hetken euforisen olon tuolla saa. Ihminen ei vain toimi ilman verta. Jälkeenpäin olo on tosi kamala ja itsemurhahalut lisääntyvät. Vaimoni lopulta sai itseltään pois hengen ja kuoli. Vuosia taistelin hänen hengestään. Siispä kysymys kuuluukin haluatko elää vai et? Olet siinä rajalla, kun tehdään M1 lausunto ja joudut pakkohoitoon. Toisaalta ehkä sairaalapaikka voisi hyvinkin auttaa sinua.

      • kjkj

        surullista , olen itsekin viillellyt, mutten enää, koska tajusin, mitä se tekee itselleni, ja läheisilleni. Ei siinä ole järkeä, vaikka se saattaa tuntua, että siitä jotain kiksejä saa, niin silti, lopettakaa, hyvät ihmiset, ;)


      • Viilletty elämä
        kjkj kirjoitti:

        surullista , olen itsekin viillellyt, mutten enää, koska tajusin, mitä se tekee itselleni, ja läheisilleni. Ei siinä ole järkeä, vaikka se saattaa tuntua, että siitä jotain kiksejä saa, niin silti, lopettakaa, hyvät ihmiset, ;)

        Täällä yksi joka on viillellyt 2 vuotta. Ja viiltelen vieläkin. Välillä on ollut kuukausien taukoja, mutta aina olen retkahtanut uudestaan. Apua en suostunut hakemaan. joskus kävin terkkarilla, mutta en mitään sen enempää. Mutta nyt odottelen aikaa nuorten polille. Pakko mun on lopulta myöntää, että en siitäpääse irti ilman apua. Ihmiset hyvät, älkää edes kokeilko viiltelyä. Vaikka kuinka vannotte ja lupaatte, että vain kokeilette kerran, se ei jää siihen yhteen kertaan. Jäät siihen koukkuun, niin että lopulta se hallitsee koko elämääsi.
        Ja vielä lisäys niille, jtoka yhdistävät kaikki viiltelijät samaan teiniangsti kastiin ,jotka kerjäävät vain huomiota...kaikki viiltelijät eivät ole sellaisia. Joillakin on oikeasti paha olla. Älkää pahentako toisten oloa entisestään !!!


    • olen

      viillellyt jo viisi vuotta, enkä tahdo lopettaa. Psykologilla käyn säännöllisesti jo kolmatta vuotta, olen käynyt pakkohoidossa sairaala osastolla. Mikään ei ole auttanut. Viiltelyyn jää koukkuun. Vaikka olisi kuukausien taukoja, kohta huomaa että veitsi on taas kädessä ja on koko ajan etsimässä vain terävämpää, jotain millä tehdä syvempää. Mieti tahdotko todella kuolla, vaikka niin sanotkin. Vaikka olisi kuinka toivoton ja paha olo, tulevaisuuttaan ei voi tietää. Kenellekään ei ole annettu enempää kun jaksaa kantaa. Viiltelystä tulee pakkomielle, etkä kohta ajattele mitään muuta. Neuvoni on ettei kannata astua sille polulle. Olen myös ajatellut itsemurhaa monet kerrat, mutta tiedän etten sitä koskaan tee. Vaikka en kestä tämän hetkistä oloani ja tätä elämää, en haluaisi lopettaa sitä sillä tavalla.

    • sairaus

      itsekkin asun nuorisokodissa ja elämä menee niin
      päi v*ttuun et ei oo todellista ja aina
      kun on sietämätön olo niin viiltelen
      viikko sitten sain kolme tikkiä käteen kun tuli niin syvä haava.toivottavasti se kuolema pian koittais

    • RTJSRJKSR

      Viiltely ja viiltelyn ihannointi on sairasta, sairautta ja kertoo jonkinlaisisesta mielenhäiriöstä ja itsetuhoisuudesta.

      Älkää koskaan alkako viiltelemään itseänne, vaikka olisi kuinka paha olo. Älkää ottako yliannostuksia. Älkää tehkö itsellenne mitään pahaa, vaan HAKEKAA APUA VÄLITTÖMÄSTI AMMATTIAUTTAJALTA!

      Aina on maailmassa joku joka sinua rakastaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hyvää syntymäpäivää Sanna 40 vee!!!!

      ᕼᗩᑭᑭY ᗷIᖇTᕼᗞᗩY Sister ❣️🥰 🎉🎂✨🍰🥳 🥳🎂🥂 🎉🎊🎁🎈🎂
      Maailman menoa
      77
      5258
    2. Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata

      Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai
      Maailman menoa
      67
      4668
    3. Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi

      Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas
      Maailman menoa
      126
      4615
    4. Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?

      Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san
      Ikävä
      341
      1962
    5. Kerro kaivattusi etunimi

      Miehille..
      Ikävä
      89
      1609
    6. 93
      1534
    7. Sulla on mies

      Aivan liikaa naisia.
      Ikävä
      257
      1476
    8. 337
      1163
    9. Kadutko mitään?

      Minä kadun ikävässä kirjoittamista, mutta en saa sitä tekemättömäksi.
      Sinkut
      200
      991
    10. Pääsit koskettamaan

      Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.
      Ikävä
      56
      980
    Aihe