Lapsemme jumiutuu koulutehtäviin. Luin VEP:stä. mutta oiretta ei yhdistetty autismiin. Minkälaisia kokemuksia teillä on?Onkohan tämä tyypillistä asperger-lapselle:
----------------------
Juuttumisvaikeus
Neuropsykologinen juuttumisvaikeus oppimisvaikeuksien taustalla
Miten tunnistaa juuttumisvaikeuksista kärsivän lapsen?
Kun lapsella saattaa kulua kohtuuttomasti aikaa koulussa kirjojen tai välineiden esilleottamiseen. Työn aloittaminen on jäykkää ja siirtyminen tehtävästä toiseen lähes ylivoimaista. Siirtyminen esimerkiksi yhteenlaskusta vähennyslaskuun on hankalaa. Vieraan kielen oppimisvaikeudet saattavat johtua juuttumisongelmasta. Päiväkodissa lapsi saattaa kieltäytyä laululeikeistä ja jumpasta, koska molemmissa vaaditaan rytmitystä ja siirtymistä toiminnosta toiseen. Lukemaan oppiminen tuottaa vaikeuksia. lapsi oppii usein äänteet,
mutta niiden yhdistäminen tavuiksi on vaikeaa. lapsi saattaa toisaalta oppia lukemaan, mutta lukutaito jää heikoksi ja ongelmat kasaantuvat ala-asteen ylemmillä luokilla.
Kotona juuttumisvaikeuksiset lapset voivat tehdä koko perheen elämän uuvuttavaksi, koska arkielämän tilanteet eivät suju joustavasti.
Koetilanteet koulussa ovat ylivoimaisia, koska nopea, pakonomainen tilanne vain korostaa vaikeutta. Juuttumistaipumuksesta kärsivät lapset ovat koululaitoksen alisuoriutujia. Kouluunkin lähteminen saattaa kestää. Äiti hoputtaa pukemaan ja syömään, mutta tilanteet
venyvät ja juuttuvat paikoilleen. Nalkutus ja käskeminen eivät tehoa juuttumislapseen. Lapsi ei kykene tahdonalaisesti päättämään siirtymisestä toiminnosta toiseen.
Mistä ongelmassa on kysymys?
Kysymyksessä on aivojen etuosien motoristen alueiden kypsymättömyys. Tämä alue ohjaa toimintojen käynnistymistä, rytmitystä ja joustavuutta. Tällä alueella oleva kypsymättömyys voi tulla esille myös toimintojen juuttumisena.
Juuttumisvaikeutta voi ilmetä kaikenikäisillä. Ongelma on yleinen ja se voi olla lievä tai vaikea. Usein juuttumisvaikeuteen liittyy lyhytkestoisen muistin ongelmia.
Neuropsykologisen testin avulla lapsen oppimisvaikeudet voidaan täsmentää juuri tietyn aivoalueen ongelmaksi. Luokanopettaja on avainhenkilö, joka tunnistettuaan ongelmat ohjaa lapsen erityisopettajan luo. Tämä puolestaan yhteistyössä koulupsykologin kanssa lähettää lapsen tarvittaessa neuropsykologin tutkimuksiin. Myös aikuisten lukihäiriöiden taustalla saattaa olla motoristen alueiden vaikeudet.
Miten auttaa lasta koulussa?
Tärkeintä juuttumislapsen auttamiseksi on ongelmien mahdollisimman varhainen tunnistaminen, jotta vältyttäisiin vuosia kestävältä epätietoisuudelta ja jotta kuntoutus olisi mahdollisimman tehokasta. Tärkeää on havaita, että juuttumisvaikeus ei tarkoita välinpitämätöntä asennetta kouluun, holtittomuutta tai psyykeen liittyviä ongelmia. Juuttumislapselle on tyypillistä koulussa ponnisteleminen ja yrittäminen, mutta jatkuvat erityisvaikeudesta johtuvat epäonnistumiset johtavat lopulta innostuksen sammumiseen ja itsetunto-ongelmiin.
Neuropsykologin tekemä juuttumisvaikeus-diagnoosi ohjaa ja tehostaa erityisopettajan työtä lapsen kanssa. Parhaimmillaan myös luokanopettaja pystyy eriyttämään opetusta diagnoosin perusteella sellaiseksi, että lapsen oppiminen helpottuu. Luokanopettajan pitäisi
nykyistä enemmän eriyttää läksyjä eli antaa oppimisvaikeuksiselle lapselle vähemmän läksyjä. Harjoitusta täytyy olla kohtuullinen määrä ja sen täytyy olla järkevästi suunniteltua.
"Joustoharjoitukset" siirryttäessä uuteen asiaan musiikin, lorujen, rytmitysten tai vaikka ornamenttien piirtämisen muodossa auttavat lasta aloittamaan uuden työskentelyn. Myös vapautuneen ilmapiirin luominen on tärkeää. Myönteisen palautteen antaminen onnistumisesta tai
tehtävien suorittamisesta on juuttumisvaikeuksista kärsiville lapsille erityisen tärkeää.
Koetilanteiden helpottaminen. Riittävästi aikaa tehtävien suorittamiseen. Selkeät ja johdonmukaiset tehtävät, jotka on eriytetty useammalle sivulle. Mahdollisuus myös suulliseen kuulusteluun.
Nykyinen oppimiskäsitys korostaa tiedonhankintataitoja ja ongelmanratkaisua. Sen mukaan lapsen tulisi myös yhä varhaisemmassa vaiheessa kyetä suunnittelemaan ja ohjaamaan omaa oppimistaan. Opetusmenetelmien tulisi olla oppilaskeskeisiä. Ekaluokkalaisten kapasiteetti ei kuitenkaan riitä vielä viikon työn suunnitteluun, eikä urakkatehtävistä huolehtimiseen. Pieni koululainen tarvitsee tarkkoja ohjeita ja opettajajohtoista opetusta.
Miten auttaa lasta kotona?
Vanhemmat eivät voi olla neuropsykologisia kuntouttajia, mutta jotain he voivat tehdä tilanteen helpottamiseksi.
Vanhemmat ovat korvaamattomana apuna läksyjen tekemisessä. He eivät tietenkään voi tehdä läksyjä lapsen puolesta, mutta voivat olla koko ajan käytettävissä ja auttaa lasta aloittamaan ja siirtymään tehtävästä toiseen. Eri aineiden läksyjen välillä lapsi voisi tehdä
vanhempien kanssa vaikka pienen kävelylenkin, joka auttaa siirtymisessä uuteen asiaan.
Läksyille tulisi varata jo ekaluokasta lähtien vakiopaikka päivässä. Ei ole olemassa mitään neuropsykologista tietoa, miksi lasten pitäisi tehdä läksyt hiljaisuudessa omassa huoneessaan. Useat lapset haluavat tehdä läksyt keittiön pöydän ääressä, missä äiti on läsnä.
Oppimistyylejä on monia ja niitä tulisi kunnioittaa. Siinä, missä musiikki häiritsee toisten keskittymistä, se voi auttaa jotain toista selviämään tehtävistään. Läksyt pitäisi tehdä aina erinomaisen huolellisesti.
Oppimisvaikeuksista lasta ei saa jättää yksin painiskelemaan läksyjen kanssa. Lapsi ei pysty itse kantamaan vastuuta läksyistään. Jos läksyjen parissa vanhempien avustuksellakin kuluu yli tunti päivittäin, kannattaa ottaa yhteys opettajaan tilanteen selvittämiseksi. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää.
Tekstissä käytetty sanomalehti Karjalaisen artikkelia "kun läksyt eivät suju". Artikkelin on laatinut kk, luokanopettaja Helka Sivonen. Artikkelin pohjana ovat
Pohjois-Karjalan keskussairaalan kasvatustieteiden tohtori ja neuropsykologi Raili Hiltusen tekemät tutkimukset.
lähde:
http://www.vep-palvelu.fi/cgi-bin/cgiwrap/veppalve/questions.pl?question=1637
Onko lapsellanne
6
2468
Vastaukset
- Per Aspera
Ainakin minä jumittelin lapsena... pelkkä sukkien pukeminen saattoi kestää monta minuuttia. Jos äitini ei olisi laittanut vaatteitani valmiiksi tuolin selkänojalle pukemisjärjestyksessä en olisi varmaan koskaan ehtinyt ajoissa kouluun. Väsymys pahensi tilannetta.
Toiminnan ohjauksen vaikeutta minulla on edelleenkin: Asioiden aloittaminen, lopettaminen ja siirtyminen asiasta toiseen ovat vaikeita. Stressaannun jos en saa keskittyä rauhassa yhteen asiaan ja saattaa sitä loppuun ennen kuin alan tehdä muuta.
Toisaalta koulussa minulla ei koskaan ollut oppimisvaikeuksia ja lukemaankin opin jo 3-vuotiaana. Eli välttämättä juuttumistaipumuksella ja oppimisvaikeuksilla ei ole yhteyttä. Kaiken A ja O on, että lapsi saa rauhassa ilman häiriöitä ja hoputusta keskittyä oppimaan. Päiväkodissa minulla oli paljon vaikeampaa kun päivät olivat hajanaisempia, mutta koulunkäyntiä auttoi selkeä lukujärjestys ja ainejako. Sitten yliopistossa oli taas paljon vaikeampaa kun olisi itse pitänyt suunnitella lukujärjestys ja tenteissä edellytettiin asioiden laaja-alaista omaksumista ja yhdistelyä.- ritalin
Jumitin kanssa lapsena. Siinä vaiheessa, kun piti alkaa itse pukemaan vaatteita ym. muuten, kuin ihan omasta halusta, tuli jumittumiset eteen.
Näyttää siltä, että edelleen minulla on sama homma joidenkin asioiden kanssa, eli kun tekeminen ei ole omasta tahdosta riippuvaa, siitä tulee pakonomaista ja jummittavaa.
Minä olin kouluun menoon mennessä kehittänyt itselleni järjestykset ja järjestelmälliset toimintatavat.
Aamulla väsymys olisi hidastanut, tai estänyt kouluunlähdön täydellisesti, sillä en olisi pystynyt hahmottamaan toimintaa, enkä keskittymään siihen.
Seurasin samaa kaavaa koko peruskoulun, että tein asiat tietyssä järjestyksessä ja saatoin niin jättää suunnittelemisen, mikä olisi ollut aamulla mahdotonta.
"Stressaannun jos en saa keskittyä rauhassa yhteen asiaan ja saattaa sitä loppuun ennen kuin alan tehdä muuta."
Olen huomannut itselläni samaa. Minun täytyy pystyä keskittymään tekemiseen ja tavoitteeseen, muuten en saa tehtyä, enkä pääse tavoitteeseen.
"Sitten yliopistossa oli taas paljon vaikeampaa kun olisi itse pitänyt suunnitella lukujärjestys ja tenteissä edellytettiin asioiden laaja-alaista omaksumista ja yhdistelyä."
Hhhmmm. No, minä kyllä tykkään, kun saan itse suunnitella tekemisiäni. Tosin saattoi olla vaikeaa hahmottaa esim. sitä, mitä kursseja ottaa jne.
Asioiden laaja-alaisessa omaksumisessa minulla on ollut jossain määrin ongelmia. En aina(usein) ole löytänyt sitä, mitä opetuksessa on ajettu takaa.
Toisaalta olen huomannut, että ymmärrän asiat useimmiten jopa paremmin, kuin asian esittäjä, jolloin näen esim. oppikirjan kijoittajan ymmärtäneen asioita väärin ja siten esittäneen asiat todellisuuteen nähden väärässä järjestyksessä.
Oppiminen kouluissa edellyttää mielestäni tietynlaista kyvyttömyyttä ajattelemiseen ja eräänlaista kykyä pystyä olemaan näkemättä myös opetettavia asioita objektiivisesti.
"Toisaalta koulussa minulla ei koskaan ollut oppimisvaikeuksia ja lukemaankin opin jo 3-vuotiaana. Eli välttämättä juuttumistaipumuksella ja oppimisvaikeuksilla ei ole yhteyttä."
Onkohan tämä kuinka yleistä, että assi oppii lukemaan noin nuorena. Usein näitä juttuja lukee netistä, että oppii aikaisin...
Erään matemaattisen teorian mukaan älykkyysosamääräsi olisi tuon tiedon perusteella korkeampi, kuin 99.9981452833% ihmisistä.
Tuossa tapauksessa onkin varsin luonnollista, että as ei haittaa silmiinpistävästi oppimisvaikeutena.
- 1/150
Autismi on entistäkin yleisempää, jopa joka sadas viideskymmenes lapsi kärsii autismista ja sen liitännäisongelmista
http://news.google.com/?ncl=1113454106&hl=en - ritalin
Tässä aiemmassa keskustelussa on juuri kyse samoista asioista, mistä tässä keskustelussa: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&posting=22000000022725812
Annoit todella hyvää tekstiä aiheesta. Kiitos siitä.
Olen sitä mieltä, että yleensäkkin assin yhteydessä puhuttu ns. hitaus johtuu juuri tästä asiasta.
Itse olen huomannut nuo ongelmat itsessäni ja olen oppinut hallitsemaan niitä asioita. Olen huomannut, että jos pystyn pääsemään rytmityksestä kiinni, pystyn toimimaan hyvinkin ilman jumittumista. Olen jonkinlaisella itsetutkiskelulla oppinut löytämään itsestäni jotain niksejä, kuinka naksauttaa rytmitys päälle.
Ongelma jumittumisessa on se, että se herättää toisten ihmisten huomion. Jos joskus satut jumittumaan, sinut leimataan huonoksi ihmiseksi.
Jos assi-lapsi jumittaa, niin vanhemmat harvemmin tajuavat, mistä on kyse ja pakottavat hänet toimimaan jumittuneena. Se on mielestäni eräänlaista sopeuttamista jumiutumiseen ja yksi ongelma, mikä johtaa autistisiin yleispiirteisiin myös ulokoapäin katsottuna.
Jumitustila pitää osata erottaa henkilöstä. Jumittaminen ei tarkoita, että henkilö on hidas, tai henkilö olisi masentunut, tai ettei hän olisi kiinnostunut asioista.
Tosin masennus ja tottuminen omaan ongelmaan tapahtuu sitä mukaa, kun siitä tulee assille haitta ympäristön toimesta.
Olen sitä mieltä, että sitä enemmän jumittumista pidetään haittana, sitä pahemmaksi ongelmaksi se kehittyy.
Tuo jumittumishomman syy tuossa ks. aivoalueessa saa miettimään, että sama syy on varmasti assin normaalia hitaamman motoriseen kehitykseen ja sellaiseen tyypilliseen omissa maailmoissaan olevaan autistiseen olemukseen. - Anonyymi
Itselläni on myös ongelma että jumitun välillä ilman edes mitään aihetta. Esim. Kun kaaduin portaissa ja muu kotiväki näki sen niin menin vessaan enkä mennyt heti välipalalle vaan jumituin ja itkin. Minulla itselläni se johtuu siitä kun minulla on autismi. Voisikohan lapsellinen olla joku vamma? Esim Asperger tai autismi.
- Anonyymi
Minulla on lääkitys joka auttaa ADHD ongelmiin. Kun jumitun ja aikuinen tulee juttelemaan kanssa koska en esim. Ole mennyt syömään päivällistä koska jumituin. Siitä on vaan pari päivää kun viimeksi jumituin. Silloin olin omassa huoneessa tekemässä korttia ja huudettiin syömään. Minä vain sain jostain päähäni että nyt en kyllä mene. Aikuiset huusivat minua monta kertaa mutta minä vaan istuin penkillä pöydän ääressä omassa huoneessa. Lopulta äiti tuli juttelemaan kanssani ja lopulta menin syömään. Kaikki muut oli jo syönyt. Sitten jatkoimme juttelua. Siinä se.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771756Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt171663- 141448
Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv51131En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12112850+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191120hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121096Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291081Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää51062Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71050