Paikallisuus arvona

sisällyttänyt avaukseesi, niin se olisi voinut jotenkin kuulua tälle palstalle, mr.Persu.

Paikallisuuden voi varmaankin nähdä globalisaation vastavoimana. Tätä edistävät parhaiten yritykset, jotka eivät harjoita ulkomaankauppaa. Suomen sisällä vielä paikallisempia ovat yritykset, jotka harjoittavat toimintaansa hyvin suppealla alalla. Esim. parturi-kampaamo liike tai pakallinen kahvilayritys ovat tällaisia.

Puolueista toivon mukaan yksikään ei ole edistänyt paikallistalouden lisääntymistä siten, että ulkomaankauppa vähenee. Kepulla on kyllä ollut taipumusta tähän, varsinkin maataloustuotannon osalta. Ilman globaalia taloutta meiltä jäisi appelsiinit syömättä, viinrypäleet popsimatta ja kahvikin juomatta. Onhan sitä korvikkeilla pärjätty ennenkin.

Kepu on koko Suomen itsenäisyyden historian ajan pyrkinyt ylläpitämään korkeaa rajasuojaa maataloustuotteiden osalta. Toinen tapa on maataloustuotannolle jaettu suora ja välillinen tuki. Muilta osin protektionismia on pyritty vähentämään.

Paikallistalous ei ole mikään tavoiteltava arvo. Globaali talousjärjestelmä on ollut jo vuosisatoja vallalla, koska kaikkia tuotteita ei voi luonnonolosuhteista johtuen tuottaa paikallisesti. Alpeilta kalastettaessa pitäisi olla tosi pitkät siimat. Globaalissa taloudessa on kyse siitä, millä ehdoilla tuota taloutta harjoitetaan. Siinä on paljon korjaamisen varaa, mutta eivät kenenkään asiat siitä parane, että siirrytään paikallistalouksiin. Tosin tällaista siirtymää voi ajan myötä markkinaehtoisestikin tulla, jos kuljetuskustannukset lisääntyvät.