Väsyttää, mitään ei jaksa tehdä, mikään ei kiinnosta. Opiskelu on yhtä pakkopullaa ja muutenkin stressaava kun tuntuu koko ajan siltä että pitäisi pärjätä paremmin.
Päänsärkyä usein, ahmin ja oksennan.
Kukaan lähipiiristä ei välitä vaikka olen ahdistunut ja olo tuntuu täysin hylätyltä.
Ystävät ovat kadonneet johonkin, ei jaksa yrittää enää soittaa kellekkään tai lähettää viestejä kun ei kukaan kumminkaan vastaa.
En osaa enää puhua kellekkään mistään. Stressaan kaikkea mitä sanon, koska pelkään sanovani jotain väärää.
Lääkäriin en halua mennä, ei ne ennenkään ole kuunnelleet/ymmärtäneet.
Terapiaan? En jaksa edes miettiä moista, eikä aikakaan riittäisi. Ajan tuhlausta vain puhua, koko ajan pitäisi tehdä jotain, olisi edes vähän hyldyllisempi olo.
Elämä on täynnä ristiriitoja, kaikki asiat ovat ristiriidassa keskenään.
Päänsärkyä usein, ahmin ja oksennan.
Kukaan lähipiiristä ei välitä vaikka olen ahdistunut ja olo tuntuu täysin hylätyltä.
Ystävät ovat kadonneet johonkin, ei jaksa yrittää enää soittaa kellekkään tai lähettää viestejä kun ei kukaan kumminkaan vastaa.
En osaa enää puhua kellekkään mistään. Stressaan kaikkea mitä sanon, koska pelkään sanovani jotain väärää.
Lääkäriin en halua mennä, ei ne ennenkään ole kuunnelleet/ymmärtäneet.
Terapiaan? En jaksa edes miettiä moista, eikä aikakaan riittäisi. Ajan tuhlausta vain puhua, koko ajan pitäisi tehdä jotain, olisi edes vähän hyldyllisempi olo.
Elämä on täynnä ristiriitoja, kaikki asiat ovat ristiriidassa keskenään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
menisit lääkärille,ennenkuin masennuksesi syvenee.Senjällkeen et pysty mihinkään,ja saatat joutua sairaalaankin,joten hae itsellesi apua.Ystäväsikin voivat karsastaa sinua,koska tunnut niin raskaalle,ja ajatukset negatiivisille.
Viitsit tänne kirjoittaa masennuksesta. Mutta et kehtaa mennä lääkäriin ja terapiaan. Olet outo lintu, luuletko paranevasi koskaan masiksesta??
Itse paranin masennuksesta lääkärin ja terapian turvin........................
Ja voin hyvin nyt, sillä sinäkin apua hakemaan heti...
että ei jaksa. Jos nyt yhtään lohduttaa et ole ainoa jonka mieli ei jaksa opiskelua. Jatkuva uuden asian sisäistäminen ja käsitteleminen käy kyllä työstä. Jos mitenkään voit hakeudu johonkin jossa voit purkaa mieltäsi, ja jos on mahdollista, suunnittele opiskelusi niin, ettei se ylikuormita sinua.
Kuulostaa erittäin tutulta toi sun kirjoitukses
Olen kärsinyt erilaisista psyykkisistä häiriöistä varmaan pennusta lähtien.Apua on haettu milloin MTT:sta ja A-klinikoilta.Syynä on jännitys-pelkotilat mut tuntuu et joka paikassa vaan todetaan et kyl se siitä vanhemmiten helpottaa.Ei oo helpottanu.Lääkkeitä määrätään ja toivotetaan hyvät jatkot.