Stropuva puukattila
R.A
258865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Onko jälleenmyyjää Suomessa?
Mahtasko löytyä muuta kuin mainostekstiä?
... tietoa lisää, kun googlella hakee, mutta ei suomenkielistä. Muutamalla keskustelufoorumillakin oli jotain juttua kattilasta ja taisi jostain löytyä manuaalikin pdf muodossa, mutta ei näistä tiedoista ainakaan mulle paljon apua ole, kun on vähän huono kielipää ;-)
Kattilan toimintaperiaate vaikuttaa ainakin teoriassa ihan hyvältä ja toivottavasti toimii myös käytännössä..
Eesti sivuilta löysin hintoja joissa esim. 20 kw malli maksoi 19500 ekk, eli euroissa noin 1200.
No nyt otetaan puista irti enemmän energiaa kuin niissä on.Pitää vain jalostaa perään generaattori niin maailman energiaongelmat on ratkaistu.
Ei tuo hyötysuhde ole kyllä tuota luokkaa.Absoluuttisen kuivassa puussa lienee lähes 5 kWh/kg, joten energiaa siis on lähes 250 kWh:a tuossa puupanoksessa. jos sitä 6 kW:n teholla poltetaan 31 tuntia, niin energiaa saadaan 186 kWh:a.Hyötysuhde on siis noin 75%.Realistinen energiamäärä puussa on ehkä 4,5 kWh/kg, jolloin hyötysuhde on 82,5%. Siis teoriassa tuo voi pelata.Paras inovaatio lienee tuo pitkä paloaika, jolloin varaaja on tarpeeton.Sinänsä kiinnostava juttu, toivottavasti toimiva.
kesken palamisen, vai kertatäyttösysteemilläkö toimii oikeaoppisesti pinnasta palaen?
Kait tähän, kuten kaikkiin tulisijoihin pätee sääntö, että annetaan panoksen palaa loppuun, ennenkuin pistetään sisään uutta puuta, tässä tapauksessa kait aina vuorokauden tarve
En oikein keksi mikä tässä Stropuvassa on pointti.
Idea on vähän sama kuin jatkuvapaloisessa alapalokattilassa, siis poltetaan vain pientä osaa varastopesässä olevista puista tarpeen mukaan. Tässä vain puukerros palaa päältä, alapalossa alta.
Uskon että jatkuvapaloinen alapalokattila toimii kuitenkin paremmin, ja sitä voi myös täyttää koska vain. Ehkä myös hyötysuhtessa alapaloinen vie voiton. Kysymys onkin siinä, että onko alapaloperiaate sikäläisittäin vieras käsite vai onko ollut tarkoituksena toteuttaa edullinen ilman varaajaa toimiva kattila? Luulisin että täälläpäin ei ole markkinoita, varsinkaan kun päästörajoitukset tiukentuu.
Mielenkiintoinen tuote silti
Niin, näitä ilman varaajaa toimivia kattiloita löytyy suomestakin: mm Kespes, Laka, Veto28
Kait tosiaan alapalolla saattaa päästä samaan tulokseen, kun pistetään arinapinta-ala pieneksi ja ajetaan todella pienillä ilmammärillä, mutta silloin kyllä alkaa myös paikat pikeentyä ainakin havupuulla. Kokeissa tuo kattila puhtaana saattaa antaa hyviäkin tuloksia, mutta ajetaanpa vaikkapa kuukausi ja toistetaan koe, niin taitaavat arvot heikentyä. Kyllä esim. tuo Lakan ja Kespesin varaajaton käyttö aiheittaa pikiongelmia, kun välillä pidetään luukut kiinni ja puukasa toimii vähänkuin tervamiilu eli sauhua tulee, mutta tulta ei ole. Kyllä minäkin pitäytyisin vielä noissa käänteispalo/alapalo kattiloissa varustettuna varaajalla.Jos kehittyneitä kattiloita haluaa hakea, taitaa parhaat konstruktiot löytyä suunnalta Itävalta/Saksa, jossa tosimielellä haetaan pienipäästöistä ja korkeahyötysuhteista klapisysteemiä.Heillä käänteispalo on nykyään päivän sana ja tullee myös meillä yleistymään.
Molemmilla systeemeillä on omat hyvät/huonot puolensa.
Vaikka varaajaton kattila on palamispuhtaudellaan huonompi, niin toisaalta se on melko helppohoitoinen, menee pieneen tilaan ja usein myös edullisempi kokonaisuutena...
hyvää sanottavaa minulla ei kespeksestä ole.
20 vuotta on sellanen lämpökekuksessa ollut ja öljykattila pääsääntöisesti lämmön tuottanut.
Nyt on kuolemantuomio kespekselle annettu, kun ei siinä enää ole tulikaan kahteen vuoteen palanut.
Hyvä kattila sellaiselle, joka jaksaa jatkaa tuotekehitystä siitä mihin valmista jäi. Lisäksi masokismi savun, tervan ja pien tuoksulle on eduksi.
Olen tuosta pikiongelmasta kuullut ja jostain luin, että tekmällä omia virtyksiä(taisi olla niin, että lepoaikana annetetaan hieman ilmaa), niin pikiongelma vähenee.Kyllä Lakalla on hieman samaa ongelmaa ja nokivalkeaa piipussa saa kyllä vahtia.
Onko jotain konkreettista?
.. ihan hyvä kun tulee kessustakin "palautetta"
Olen vain sitä ihmetellyt, että osalla käyttäjistä kattila toimii hyvin tai kohtalaisesti ja joillain ei toimi, eli on piki/tervaongelmaa ym.
Onko se sitten vain "olosuhteista" kiinni, eli piippu ja polttoaine vaikuttaa kattilan toimintaan?
Vähän samanlaista propleemaa ratkottiin aikoinaan tulimax käänteispalokattilasta koneviestissä. Taisi olla useammassakin lehdessä siitä juttua, kun joillain kattila toimi ja toisilla ei...
Suomalaiskansalliseen tapaan kuuluu puolustella omia valintojaan ja ei ainakaan myönnetä, että on saattanut virheinvestoinninkin tehdä. Samaan sorrun varmaan minäkin joskus.
Mitä tulee tähän meidän kespekseen, niin on se vähän olosuhteidenkin uhri (ainakin jos tilannetta tarkastellaan nykytietämyksen mukaan). Joka tapauksessa aikoinaan asennettu ihan valmistajan ohjeiden ja neuvojen mukaan. Eli sen ajan tietämyksen mukaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Parinkymmenen vuoden aikana on ehtinyt kokeilla yhtä jos toistakin kattilassa. Puuta on poltettu kokopuuhakkeesta todella kuiviin leppähalkoihin ja kaikkea siltä väliltä.
Käyttömukavuus, hyötysuhde, huollettavuus, turvallisuus, jne. eivät vastaa enää edes eilistä päivää.
.. on niitäkin käyttäjiä joilla on jo toinen kespes käytössä, eli ensimmäinenkin on jotenkin pelannut, niin laitettu sitten uusi samanlainen tilalle..
Minullakin on vähän kokemusta kespesistä ja ainakin omaan yläpalokattila ja varaaja yhdistelmään verrattuna se tuntui melko helppohoitoiselta. Huonoja puolia tuli mieleen savutus kun luukku on auki ja palamispuhtaus verrattuna varaajasysteemiin.
Mutta kun pidempiaikaista kokemusta mulla ei kattilasta ole, niin en osaa sanoa enempää.
Kattila ei ollut kovin iäkäs, joten voi olla että on rakenteellisia eroja alkupään kattiloihin verrattuna..
Eri energiaalan messuilla keskieuroppassa noita on ollut näytillä ja jo päältä näkee, että tosissaan on niitä suunniteltu, paljon keraamisia osia ja painoa 500-600 kg, joten ei ole aineesta säästetty.Täytyy oikein katsoa tuotemerkkejä, jotta voi niitä googlettamalla hakea. Jutut ovat kuitenkin saksankielisiä, joten vaatii hieman kielitaitoa.Hinta noissa kattiloissa kyllä on myös tekniikan mukainen, joten saa pistää varmaan 100 % lisää kotimaisiin virityksiin.
Hintaa tuplaten.
Onhan noita suomen hyviä kattiloita, mutta parempiakin voisi olla ja tuotekehitykseen pitäisi panostaa.
Rica näyttää näillä sivuilla saaneen kirjoittajien mielestä, "jaa ne niitä rican juttuja", uskoisin kuitenkin siellä tehdyn tuotekehityksessä jotain asian hyväksi mutta kun suomalainen ei usko ennenkuin näkee.
Ei Rica kyllä itse mitään kattiloita ole kehittänyt, nehän ovat tuontitavaraa Tsekin tasavallasta.Jos niitä vertaa vaikkapa Itävallan tehtaiden tuotteisiin, ovat huomattavasti kevyempiä ja ohjausautomatiikka kehittymättömämpi.
Kokonaishyötysuhteessa kotimaiset käänteispalo/alapalokattilat ovat hinta/laatusuhteeltaan aika kilpailukykyisiä. Jos ajatellaan, että huippupannu maksaa vaikkapa 2000 euroa enemmän ja hyötysuhde on 4-5% parempi(normaalitalossa säästö 1-2 pinomottia vuosi), menevät pannut vaihtoon ennenkuin tuo hintaero on tienattu.Tuevaisuudessa viranomainen saattaa kuitenkin vaatia tuollaista viimeisen päälle hyvää pannua, joten nyt on korkea aika suosia halvempaa suomalaista.
Paljon on tässäkin ketjussa tarinaa, mutta ei juuri mitään Stropuvasta. Itellä on sellainen, tutkin netistä toimintaperiaatetta ja siinä tuntui olevan järkeä. Alunperin piti hankkia joku iso alapalokattila ja 2000 litran varaaja, mutta sitten aloin laskeskelemaan rahoja ja mietinnän jälkeen päädyin tähän. Kokemusta on kertynyt usean vuosikymmenen ajalta myös suomalaisista puukattiloista, ja ei ne nyt mitenkään täysin ongelmattomia olleet, eli siksikin ajattelin että miksei, kokeillaan pois.
Naapurit on aika lähellä, joten eniten huoletti savu, että kuinka paljon sitä tulee. Pelko oli turha, puhtaasti tuntuu palavan. Ostin sellaisen Bio-mallin, jossa on puhallin, ja ilmeisesti siitä syystä palaa hyvällä liekillä. Hoitelee itte ittensä, kuten luvataankin. Lämpötilan mukaan avaa ja sulkee ilmanottoa, ei päästä roihahtamaan vaan polttaa vaan siitä päältä, tarpeen mukaan. Itellä lämpenee tällä myös lämmin käyttövesi. Halvaksi tulee, ja kertalataus päivässä riittää, noin 20 kiloa puuta kerralla. Enemmnkin mahtuisi, jos oikein tarkasti latoisi: 25 kiloa ohjekirjan mukaan, ja 80 kiloa pellettiä. Pelletti palaa tässä muuten älyttömän hyvin, juuri tuon puhaltimen ansiosta.
Stropuva on pienikokoinen, 45 senttiä leveä ja 190 senttiä korkea. Vanhaan kattilahuoneeseen juuri omiaan. Omien kokemusten perusteella voin vilpittömästi suositella.
Ja minä en saa stropuva 20 Bio kattilaa palamaan yli 11 tuntia. Kuka kertoo mulle hyvän neuvon!!!! 20 tuntia olisi ihan hyvä aika. 31 tunnista puhumattakaan!
Olisko se jollain priketillä se pitkä aika ? Tuskin mänty halko palaa niin hitaasti kytemälläkään. Oletko tuuminut koko järjestelmän läpi etei jää ilamvuotoa? ilamlla kun palaa kaikki mutta jos ilma puuttuu niin hiipuu kyllä tulet.
Ei ei kitkerä savu leijailee ei. Kertapoltto ja sammuksiin.
VanhaKetun kommentista päätellen Stropuva- puukattila-bio-mallissa puhallin puhaltaa paitsi paloilmaa niin siirtää myös tuhkaa palopanoksen päältä pois häiritsemästä paloprosessia. Mahdanko olla jyvällä ?? Tämä on Tiileritakan käyttökokemukseni ja maalaisjärjellä ajatteluni mukaan aika olennaista. Palava aines kun sytytetään päältä ja kun Stropuvassa palavan aineksen panos on vielä korkeampi kuin Tiilerin takassa. Paloaikaa saa ylähäältä sytyttäen lisättyä ainakin Tiileri takassa käyttökokemuksieni mukaan näin: Laittamalla panokseen 10 cm:stä alaspäin hieman kosteampaa puuta sekaan esim sormenvahvuisia varsin kosteita jopa tuoreita oksia (näitä ei saa olla paljoa). Läpimitaltaan suurempi puu saattaa kyllä kyteä pitkään mutta suhteellisesti pienemmän palavan pinta-alan vuoksi siitä ei juurikaan irtoa lämpöä (kun ottaa huomioon sisälle virtaavan korvausilman jäähdyttävn vaikutuksen). Ohuena lisätty kostea puu kuivuu paloprosessissa ja palaa hyvin kunhan panoksen yläpuolisen osan palo tapahtuu riittävän kuumana. Paloprosessin lämpötilan saa varsin nopeasti korkeaksi (=puhdasta savutonta palamista) kun aivan päällimmäiseksi panokseen laittaa lyijykynän vahvuista rutikuivaa tikkua tai risua. Ensin se savuttaa reilusti vähän aikaa. Mutta jos paloprosessin lämpötilan malttaa heti alussa nostaa korkeaksi esim. kuumailmapuhaltimella ja puuhiilien avulla, savua ei muodostu juuri yhtään. Kun tikkukasa on hiillostunut prosessin lämpötila on varsin korkea ja pysyy panoksen päällä olevan hiilloksen avulla korkeana, ei näkyvää savua juurikaan muodostu koko paloprosessin aikana. Hehkuva hiillos polttaa myös kaasuuntuneen (panoksen alemmasta osasta alle leimahduslämpötilassa vapautuvan) aineksen, joka ei ole leimahtanut vielä.. Tätä varten tarvitaan paloilmaa. Kosteuden lisääminen palokaasuihin lisää kaasujen kykyä siirtää lömpöenergiaa palotilan ulkopuolelle lämmönvaihtimeen tai niinkuin Tiileritakassa massavaraajaan. Kun paloprosessi tapahtuu kuumana, ei savukaasussa silti pitäisi olla tervaa eikä nokea vaikka siinä kosteutta olisikin. Ja vaikka kosteutta tiiviistyy kylmemmmälle lämmönsiirtäjän pinnalle ei siitä pitäisi muodostua pikeä. Kokemuksen mukaan pelkästään kuivaa puuta sisältävä panos palaa hienosti...mutta massavaraaja ei juuri lämpene....näin siis tiileritakan kokemuksen mukaan. Tiileritakassa lämpö siirtyy sekä suoraan johtumalla tulitiilten läpi massatiiliin, että savukaasuja jäähdyttämällä näiden massatiilien avulla. Tässä Stropuvassa varaus ominaisuutta ei ole ja näin savukaasun sisältämä energia jäänee hyödyntämättä. Jonkin verran savukaasujen sisältämä lämpö varautuu ehkä muurattuun piippuun. Rosteri piippu johtaa sen suoraan harakoille...Ja näin kosteuden lisääminen palavaan ainekseen vähentää hyötysuhdetta Strpuvassa - mutta nyt tässä keskityin paloajan pidentämiseen.
Tämä oli kai tarkoitettu huumoriksi