LAIVAKEIKALLE
Antti keikaa mä katsomaan menen.
Mä Antiille iloiseti vikuttelen.
Oi jee, jos antti muo suutelee.
Olis se makeaa. Se olis jee jee.
Laulun mä laulaisin hänelle.
Mun iki omalle Antille.
Vaikka tiedän et muutkin häntä rakastaa.
Mut hän multa voisi saada parempaa.
Oon Anttia ihaillut mä kauankin.
Mutta nyt me aidosti kohdattaisiin.
Oi jos häntä saiain mä halata.
Mä olisin aivan hurmoksissa.
Toiset ne palvoo jumalia.
Toiset jopa kuninkaita.
Vaan minä poika palvon Antta.
Omaa suosikki artistia.
Antiille laulun tämän lauleskeli.
Ja hänen kuvansa tyynyn alle piilotin.
Sitä katselen mä iltaisin.
Se antaa unen rauhankin.
Artistit kaikkea aikaan saa.
Mutta nyt täytyy minun jo lopetaa.
Oi artisti Anttini ihanin mun.
Olen suonut sulle mä ihailun.
T: Jaretc
Antti keikaa mä katsomaan menen.
Mä Antiille iloiseti vikuttelen.
Oi jee, jos antti muo suutelee.
Olis se makeaa. Se olis jee jee.
Laulun mä laulaisin hänelle.
Mun iki omalle Antille.
Vaikka tiedän et muutkin häntä rakastaa.
Mut hän multa voisi saada parempaa.
Oon Anttia ihaillut mä kauankin.
Mutta nyt me aidosti kohdattaisiin.
Oi jos häntä saiain mä halata.
Mä olisin aivan hurmoksissa.
Toiset ne palvoo jumalia.
Toiset jopa kuninkaita.
Vaan minä poika palvon Antta.
Omaa suosikki artistia.
Antiille laulun tämän lauleskeli.
Ja hänen kuvansa tyynyn alle piilotin.
Sitä katselen mä iltaisin.
Se antaa unen rauhankin.
Artistit kaikkea aikaan saa.
Mutta nyt täytyy minun jo lopetaa.
Oi artisti Anttini ihanin mun.
Olen suonut sulle mä ihailun.
T: Jaretc
Vastaukset 3
Vanhimmat
kun tyynyn alla on Antin kuva piilossa ja salaa hänestä haaveilet?Eikö ihmettele kun runoja Antille rustailet alvariinsa?
Mun oma rakas kyllä ymärtää vetää rajat taiteelisen ihailun ja kahden ihmisen rakkauden välille. Olen mä kertonut hänelle, että käyn palstoilla kirjoittelemassa. Ja hän kyllä tuntee mut oikein hyvin. Mun ihailuni on Anttia kohtaan vaan taiteelista rakkautta. Jossa on myös hitusen todelisuutakin. Mutta kyllä mä rakastan aidosti sitä mun omaa rakastani. Koska hänen kanssaan mä jaan tän mun pienen elämäni. Kaikilla meillä on unelmia. Ja niitä täässä elämässä pitää olla.
Mun unelmani vaan saavat joskus niin laajat ja voimakkaat mittasuhteet. Kun mä olen tunne ihminen. Mä arvostan sitä mikä on ihmisen syvin olemus. Ja sen kautta mä olen oppinut rakastamaan. Eikä rakkaus ihmisten välillä ole mikään huono asia. Nykypäivänä olen huomannut että ihmisten väliltä on ystävän tai pitäisikö sanoa lähimmäisen rakkaus kadonnut kokonaan. Ihmisistä on tullut kylmiä ja tuneettomia.
Kyllä unelmissakin saa olla hitusen todelisuutakin. Kunhan sillä ei loukata kenenkään ihmisen tunteita. Mä rakastan Anttia taiteelisena persoonana. Ja omaa rakastani taasen mun elämän kumppanina ja vieressä kulkiana ja tukiana. Ja kummallakin on yhtä suuri oikeus olla olemassa mun sisimmässäni.
T: Jaretc
kirjoitit!