Leukemia ja käänteishyljintä

hienovarainen,ja tosi herkällä korvalla kuunnella mitä heillä on sanottavanaan.Toivotaan parasta.

On se vaan niin hassua, että kun ihminen haluaisi auttaa, niin ei se aina käykään.Pitää vaan hiljaa katsella ja kuunnella lähellä, jos sattuisivat kysymään.Tunteet saattavat olla niin pinnassa vakavan sairauden tullessa, että aina ei jaksa ajatella järjellisiä vaihtoehtoja. Itse rintasyövän sairastaneena olen kokenut, että sairauden kokeneelta on helpompi ottaa vastaan neuvoja kuin sivusta seuranneelta. Se tilanne on niin äärimmäisen herkkä sen tuskan keskellä.Yritä aistia, mikä olisi parasta, mutta vastuussa et ole jälkeenpäinkään vaikka et kertoisikaan sitä mitä asoista tiedät.Lääkärit ja hoitajat ovat velvollisia kertomaan kaiken tarpeellisen.Olen usein miettinyt, että hoitohenkilökunnan pitäisi olla sairastanut kaikki ne samat taudit mistä potilasta hoitavat, niin silloin vasta saisi "kunnollista hoitoa".Sattaa se hiljaa oleminen heidän puoleltaa merkitä myös tuen tarvetta.-Toinen vaihtoehto on että kysyy suoraan, että saako kertoa mitä koki ja mitä tietää siitä kun se oma läheinen sairasti ja millaisia vaiheita hänellä oli. Olen itse kokenut senkin, että kun asia jatkuvasti jauhaa päässä, niin silloin on puhuttava, vaikka sitten tulis turpiin.Oppii siitäkin sitten jotain!

Aika vaikea juttu selittää kun en ole mitenkään hyvä sanakäänteissä, mutta yritetään...

Luuydinsiirrossa vieraalta luovuttajalta siirretään potilaalle verenmuodostuksen kantasoluja. Ennen kuin luovuttajan solut siirretään potilaalle, annetaan todella rankat kuurit, joiden tarkoituksena on tappaa leukemia "viimeiseen soluun". Hoito tappaa myös leukemiapotilaan omat verenmuodostuksen solut, joten hän kuolisi ilman luovuttajan soluja. Kun kantasolusiirre annetaan potilaalle, kestää muutamia viikkoja, kunnes uudet solut pesiytyvät potilaan luuytimeen ja alkavat tuottaa punasoluja, valkosoluja jne. Potilaan veriryhmäkin muuttuu tässä vaiheessa luovuttajan kanssa samaksi.

Potilaan omaa elimistöä on heikennetty hoidoilla niin paljon, että ei käykään niin, että potilaan elimistö alkaisi hylkiä siirrettyjä soluja. Käykin päinvastoin: luovuttajalta saadut uudet solut saattavat alkaa hylkiä potilasta!! Tätä kutsutaan käänteishyljinnäksi. Kaikille sitä ei tule, joillekin se tulee lievänä, joillekin vaikeana. Vaikeaan muotoon voi kuolla. Lievä muoto on ilmeisesti jopa hyödyksi leukemian uusiutumisriskin pienentämisessä. On havaittu, että niillä, joilla on lievää käänteishyljintää, leukemia uusiutuu harvemmin kuin niillä, joilla ei ole lainkaan käänteishyljintää. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että luovuttajalta saadut solut ja niden jälkeläiset hylkiessään potilaan alkuperäisiä soluja, hylkivät ja tappavat myös leukemiasoluja. Vaikeassa käänteishyljinnässä elinaikaetua ei saada, koska silloin itse käänteishyljinnästä johtuva kuolleisuus peittoaa edut.

Toivottavasti tämä selvensi asioita ja auttoi. Käänteishyljintä ei siis missään nimessä tarkoita, että peli olisi menetetty - mutta vaikea-asteisena se voi olla hyvin ongelmallinen. Älä luovu toivosta!

Tämän tytön tilanne oli vaikeimmasta päästä. Valitettavasti hän menehtyi maanantaina. Raskasta kaikille tietenkin. Itse haluan nyt olla läsnä, vaikka ei se kai paljon auta. Mutta että ystäväni tietää, että ajattelen häntä.

moi!
minulla todettiin 4,5-vuotiaana Krooninen myeloinen leukemia, joka yleensä tulee 50-60-vuotiaille. Minä sain sädehoitoa ja minulle tehtii kantasolusiirto. Käänteishyljintä tarkoittaa, että elimistö hylkii uutta kantasolua tai jotain muuta, joka on luovuttajalta. Toivoa on parannukseen lääkityksellä selviää ainakin yllättävän pitkälle. Alussa minulla oli ikenissä käänteishyljintää, mutta ei ole enään vaan nyt sitä on kyynetaipeissa ja polvissa, joillakin saattaa olla koko iho kirjava hyljinnän takia. Kysele lisää mailistani jos jokkin asia vielä askarruttaa. [email protected]

Ps. vaikka olen näin nuori niin olen kokenut kovia ja halukas auttamaan ulkopuolisia.

Itselläni todettiin leukemia. 2016 keväällä. Syöpähoidot eivät poistaneet kokonaan tautia vaan mulle jäi promillen osia tautijäämiä luuytimeen. Sain syksyllä 2016 kantasolusiirteen. Sen jälkeen alkoi monenlaisia käänteishyljintä reaktioita. Ihottumaa, keuhkokuumetta( keuhkokuume vei hajuaistin), maksa-arvot nousi ja sain pahan polyamaviruksen mikä vaurioitti munuaisia, vei 2/3 niiden suodatuskyvystä. Silmiin tuli käänteishyljintä ja kuivuvat pahasti. Tuossa vain osa oireista.Oireita voi olla monia, mulla lääkäreiden mukaan oli lähes kaikki mahdollinen. Toipuminen kesti 2vuotta ja noin 200 päivää sairaalassa. Mutta toivuin ,vain silmät ja munuaiset jäivät haitaksi