Donner suutahti Saarelalle

N:o 209) Suomen elokuvasäätiön valtiontuen ennakkoehdot
Jörn Donner/r: Arvoisa puhemies! Tämä kysymys liittyy kulttuuriin, mikäli joku hallituksessa on kiinnostunut.

Tietooni on saatettu, että opetusministeriö myöntäessään tuotantotukivaroja Suomen elokuvasäätiölle asettaa säätiölle niin sanottuja ennakkoehtoja: kotimaisen elokuvan katsojaosuuden teattereissa on oltava luokkaa 10-15 prosenttia ja vähintään miljoona katsojaa vuodessa. Yleensä nämä tavoitteet ovat toteutuneet viime vuosina, mutta onko ministeri sitä mieltä, että tässä kuten muussakin taiteessa on pyrittävä jonkinlaiseen yleisömäärän maksimointiin, mikä voisi johtaa siihen, että teatterit täyttyvät ja kirjallisuus kukoistaa tuottamalla ja kirjoittamalla yhtä suurta suomalaista, Matti Nykästä, käsitteleviä teoksia? Onko tämä ministerin mielestä oikeaa kulttuuripolitiikkaa?

Samalla kysyisin, millä tavalla ministeriö aikoo puuttua siihen epäkohtaan, että televisiokanavat maamme suurimpina elokuvien kuluttajina (Puhemies koputtaa) väistävät vastuutaan kotimaisen (Puhemies koputtaa) elokuvan suhteen?

Lopuksi sanoisin vaan, että ohjaaja Aki Kaurismäki, joka on menestynein suomalainen ohjaaja, ei ole menestynyt opetusministeriön tilauksen ja ohjeiston tuloksena.

Kulttuuriministeri Tanja Saarela: Arvoisa herra puhemies! Elokuvasäätiö, joka todellakin tukee suomalaista kotimaista elokuvatuotantoa, on lisäresursseja tämän vaalikauden aikana saanut yli 5 miljoonaa euroa.

Kysymys, johon ed. Donner viittaa, liittyy jälkikäteistukeen, joka tarkoittaa sitä, että kun elokuva saavuttaa tietyn katsojamäärän, niin tällöin tätä tukea vielä tulee hieman enemmän. Se, että jollakin tavalla Elokuvasäätiön autonomiaan puututtaisiin sen enempää, että opetusministeriö määrittelisi, kenelle tuki jaetaan, tällainen väite ei pidä paikkaansa. Elokuvasäätiö itsenäisesti päättää ja tekee päätökset ja minkälaisilla perusteilla elokuville jaetaan tuota tukea. Tuo könttäsumma, joka budjetissa Elokuvasäätiölle annetaan, ei pidä sisällään tällaisia määräyksiä. Painopisteitä toki on. Eräs painopistealue, joka opetusministeriössä on ollut, on ollut lasten ja nuorten kulttuuri, ja on ollut ilahduttavaa huomata, että Elokuvasäätiö on tämän painopisteen kyllä huomioinut tukea jaettaessa.

Jörn Donner/r: Arvoisa puhemies! Minä en oikein tiedä, mitä minä sanoisin, koska siteerasin äskettäin opetusministeriön ohjeistoa, joka ei koske pelkästään jälkikäteistukea, vaan myöskin ennakkotukea, ja sillä pyritään siihen, että tehdään kaupallisesti menestyviä suomalaisia roskaelokuvia epäsuoraan valtion tuella. En voi kysyä ministeriltä mitään, koska minä ymmärrän, että tämä on kuurojen dialogia. Kiitoksia.

Kulttuuriministeri Tanja Saarela: Arvoisa herra puhemies! Ed. Donnerille voin kuitenkin ilosanoman kertoa, että tämä tuki ja tämän tuen korotus ei ole osunut turhaan, sillä tällä hetkellä joka viides elokuvissakävijä valitsee kotimaisen elokuvan. Eli katsojamäärät ovat selvästi nousseet. Uskon, että elokuvat kuitenkin loppujen lopuksi tehdään katsojille, ja se, että katsojat ovat löytäneet kotimaisen elokuvan, ei puhu sellaista kieltä, että ne olisivat roskaelokuvia. Päinvastoin väitän, että katsojat äänestävät omalla tavallaan katsomalla ja valitsemalla kotimaisia elokuvia. Tässä tavoitteessaan hallitus ja Elokuvasäätiö hyvällä toiminnallaan ovat onnistuneet.

löytyi kirjoitti:

N:o 209) Suomen elokuvasäätiön valtiontuen ennakkoehdot
Jörn Donner/r: Arvoisa puhemies! Tämä kysymys liittyy kulttuuriin, mikäli joku hallituksessa on kiinnostunut.

Tietooni on saatettu, että opetusministeriö myöntäessään tuotantotukivaroja Suomen elokuvasäätiölle asettaa säätiölle niin sanottuja ennakkoehtoja: kotimaisen elokuvan katsojaosuuden teattereissa on oltava luokkaa 10-15 prosenttia ja vähintään miljoona katsojaa vuodessa. Yleensä nämä tavoitteet ovat toteutuneet viime vuosina, mutta onko ministeri sitä mieltä, että tässä kuten muussakin taiteessa on pyrittävä jonkinlaiseen yleisömäärän maksimointiin, mikä voisi johtaa siihen, että teatterit täyttyvät ja kirjallisuus kukoistaa tuottamalla ja kirjoittamalla yhtä suurta suomalaista, Matti Nykästä, käsitteleviä teoksia? Onko tämä ministerin mielestä oikeaa kulttuuripolitiikkaa?

Samalla kysyisin, millä tavalla ministeriö aikoo puuttua siihen epäkohtaan, että televisiokanavat maamme suurimpina elokuvien kuluttajina (Puhemies koputtaa) väistävät vastuutaan kotimaisen (Puhemies koputtaa) elokuvan suhteen?

Lopuksi sanoisin vaan, että ohjaaja Aki Kaurismäki, joka on menestynein suomalainen ohjaaja, ei ole menestynyt opetusministeriön tilauksen ja ohjeiston tuloksena.

Kulttuuriministeri Tanja Saarela: Arvoisa herra puhemies! Elokuvasäätiö, joka todellakin tukee suomalaista kotimaista elokuvatuotantoa, on lisäresursseja tämän vaalikauden aikana saanut yli 5 miljoonaa euroa.

Kysymys, johon ed. Donner viittaa, liittyy jälkikäteistukeen, joka tarkoittaa sitä, että kun elokuva saavuttaa tietyn katsojamäärän, niin tällöin tätä tukea vielä tulee hieman enemmän. Se, että jollakin tavalla Elokuvasäätiön autonomiaan puututtaisiin sen enempää, että opetusministeriö määrittelisi, kenelle tuki jaetaan, tällainen väite ei pidä paikkaansa. Elokuvasäätiö itsenäisesti päättää ja tekee päätökset ja minkälaisilla perusteilla elokuville jaetaan tuota tukea. Tuo könttäsumma, joka budjetissa Elokuvasäätiölle annetaan, ei pidä sisällään tällaisia määräyksiä. Painopisteitä toki on. Eräs painopistealue, joka opetusministeriössä on ollut, on ollut lasten ja nuorten kulttuuri, ja on ollut ilahduttavaa huomata, että Elokuvasäätiö on tämän painopisteen kyllä huomioinut tukea jaettaessa.

Jörn Donner/r: Arvoisa puhemies! Minä en oikein tiedä, mitä minä sanoisin, koska siteerasin äskettäin opetusministeriön ohjeistoa, joka ei koske pelkästään jälkikäteistukea, vaan myöskin ennakkotukea, ja sillä pyritään siihen, että tehdään kaupallisesti menestyviä suomalaisia roskaelokuvia epäsuoraan valtion tuella. En voi kysyä ministeriltä mitään, koska minä ymmärrän, että tämä on kuurojen dialogia. Kiitoksia.

Kulttuuriministeri Tanja Saarela: Arvoisa herra puhemies! Ed. Donnerille voin kuitenkin ilosanoman kertoa, että tämä tuki ja tämän tuen korotus ei ole osunut turhaan, sillä tällä hetkellä joka viides elokuvissakävijä valitsee kotimaisen elokuvan. Eli katsojamäärät ovat selvästi nousseet. Uskon, että elokuvat kuitenkin loppujen lopuksi tehdään katsojille, ja se, että katsojat ovat löytäneet kotimaisen elokuvan, ei puhu sellaista kieltä, että ne olisivat roskaelokuvia. Päinvastoin väitän, että katsojat äänestävät omalla tavallaan katsomalla ja valitsemalla kotimaisia elokuvia. Tässä tavoitteessaan hallitus ja Elokuvasäätiö hyvällä toiminnallaan ovat onnistuneet.

Tuosta voi jokainen päätellä, kumpi puhuu asiaa ja kumpi politikoi!
Saarelaa pilkkaavat tietyt polittiset piirit ja tietty median osa. Kulttuuriasioista perilläolevat ovat pitäneet Saarelaa varsin aikaansaavana ja tasapuolisesti eri kuultturialoihin suhtautuvana.
Ja kyllä kansa viime kädessä ymmärtää äänestyspäätöstä tehdessään, milloin politikoidaan ja milloin toimitaan asiallisesti.

löytyi kirjoitti:

N:o 209) Suomen elokuvasäätiön valtiontuen ennakkoehdot
Jörn Donner/r: Arvoisa puhemies! Tämä kysymys liittyy kulttuuriin, mikäli joku hallituksessa on kiinnostunut.

Tietooni on saatettu, että opetusministeriö myöntäessään tuotantotukivaroja Suomen elokuvasäätiölle asettaa säätiölle niin sanottuja ennakkoehtoja: kotimaisen elokuvan katsojaosuuden teattereissa on oltava luokkaa 10-15 prosenttia ja vähintään miljoona katsojaa vuodessa. Yleensä nämä tavoitteet ovat toteutuneet viime vuosina, mutta onko ministeri sitä mieltä, että tässä kuten muussakin taiteessa on pyrittävä jonkinlaiseen yleisömäärän maksimointiin, mikä voisi johtaa siihen, että teatterit täyttyvät ja kirjallisuus kukoistaa tuottamalla ja kirjoittamalla yhtä suurta suomalaista, Matti Nykästä, käsitteleviä teoksia? Onko tämä ministerin mielestä oikeaa kulttuuripolitiikkaa?

Samalla kysyisin, millä tavalla ministeriö aikoo puuttua siihen epäkohtaan, että televisiokanavat maamme suurimpina elokuvien kuluttajina (Puhemies koputtaa) väistävät vastuutaan kotimaisen (Puhemies koputtaa) elokuvan suhteen?

Lopuksi sanoisin vaan, että ohjaaja Aki Kaurismäki, joka on menestynein suomalainen ohjaaja, ei ole menestynyt opetusministeriön tilauksen ja ohjeiston tuloksena.

Kulttuuriministeri Tanja Saarela: Arvoisa herra puhemies! Elokuvasäätiö, joka todellakin tukee suomalaista kotimaista elokuvatuotantoa, on lisäresursseja tämän vaalikauden aikana saanut yli 5 miljoonaa euroa.

Kysymys, johon ed. Donner viittaa, liittyy jälkikäteistukeen, joka tarkoittaa sitä, että kun elokuva saavuttaa tietyn katsojamäärän, niin tällöin tätä tukea vielä tulee hieman enemmän. Se, että jollakin tavalla Elokuvasäätiön autonomiaan puututtaisiin sen enempää, että opetusministeriö määrittelisi, kenelle tuki jaetaan, tällainen väite ei pidä paikkaansa. Elokuvasäätiö itsenäisesti päättää ja tekee päätökset ja minkälaisilla perusteilla elokuville jaetaan tuota tukea. Tuo könttäsumma, joka budjetissa Elokuvasäätiölle annetaan, ei pidä sisällään tällaisia määräyksiä. Painopisteitä toki on. Eräs painopistealue, joka opetusministeriössä on ollut, on ollut lasten ja nuorten kulttuuri, ja on ollut ilahduttavaa huomata, että Elokuvasäätiö on tämän painopisteen kyllä huomioinut tukea jaettaessa.

Jörn Donner/r: Arvoisa puhemies! Minä en oikein tiedä, mitä minä sanoisin, koska siteerasin äskettäin opetusministeriön ohjeistoa, joka ei koske pelkästään jälkikäteistukea, vaan myöskin ennakkotukea, ja sillä pyritään siihen, että tehdään kaupallisesti menestyviä suomalaisia roskaelokuvia epäsuoraan valtion tuella. En voi kysyä ministeriltä mitään, koska minä ymmärrän, että tämä on kuurojen dialogia. Kiitoksia.

Kulttuuriministeri Tanja Saarela: Arvoisa herra puhemies! Ed. Donnerille voin kuitenkin ilosanoman kertoa, että tämä tuki ja tämän tuen korotus ei ole osunut turhaan, sillä tällä hetkellä joka viides elokuvissakävijä valitsee kotimaisen elokuvan. Eli katsojamäärät ovat selvästi nousseet. Uskon, että elokuvat kuitenkin loppujen lopuksi tehdään katsojille, ja se, että katsojat ovat löytäneet kotimaisen elokuvan, ei puhu sellaista kieltä, että ne olisivat roskaelokuvia. Päinvastoin väitän, että katsojat äänestävät omalla tavallaan katsomalla ja valitsemalla kotimaisia elokuvia. Tässä tavoitteessaan hallitus ja Elokuvasäätiö hyvällä toiminnallaan ovat onnistuneet.

eniten tukea?