Olen tässä harkinnut vaihtavani vanhan kaksoisJämäni "täysiveriseen" puukattilaan. Kyselisinkin teiltä tässä vaihtoehtoja ja neuvoja valintaani helpottamaan. Nykyinen järjestelmäni: JämäSuper 1500litran jäspi varaaja termomat 12 lämpätilaerosäädin. Öljylämmitystä hoitaa OilonJunior. Talossa vesikiertoinen patterilämmitys ja patterilähdöt sekä käyttövesikierukka kattilassa. Tuo Jämän kasoiskattila tuntuu olevan aika puusyöppö ja vähän turhan tehoton 1800 vesilitran lämmittämiseen (4-5h saa korventaa) Öljyllä tulee lämmitettyä tosi harvoin. Viime talvena meni 200 litraa öljyä kun oltiin reissussa ja kämppä lämpesi öljyllä.
Olen miettinyt että patterilähdot ja KV-kierukka voisi olla jatkossakin kattilassa ja varalämmönlähteenä joko sähkö tai sitten öljy mutta päälämmitysmuoto olisi selkeästi puu. Pitäisi vaan löytää kattila jossa olisi selvästi parempi hyötysuhde kuin tuossa Jämässä.
Kaikki vinkit ja ehdotukset otetaan kiljuen vastaan ;)
Olen miettinyt että patterilähdot ja KV-kierukka voisi olla jatkossakin kattilassa ja varalämmönlähteenä joko sähkö tai sitten öljy mutta päälämmitysmuoto olisi selkeästi puu. Pitäisi vaan löytää kattila jossa olisi selvästi parempi hyötysuhde kuin tuossa Jämässä.
Kaikki vinkit ja ehdotukset otetaan kiljuen vastaan ;)
Vastaukset 18
Vanhimmat
ja laita sinne lisäkierukka alaosaan jos joskus
tuntuisi mukavalta saada auringosta energiaa.
Alapalokattila on hyvä puilla ja lisänä se sun vanha poltin reissun varalämpönä, turha hankkia
vastuksia.
Kysele laka.fi
Taitaa olla aika vaikea löytää kunnon puukattilaa, jossa käyttövesikierukka, taitaavat olla ainoastaan yläpalokattiloiden korkeissa malleissa. En kyllä yläpalokattilaa suosittele missään nimessä, jos sitten piipun lyhyyden takia joutuu sen asentamaan.
Varaajan joutuu kuitenkin remontin yhteydessä kait tyhjentämään, joten helposti sinne pistää käyttövesikierukan.Samalla pistää sinne sähkövastuksen varalämmöksi, tulee todellisuudessa noilla sinun varalämmön käyttömäärillä halvemmaksi kuin öljy eikä tarvitse vahdata, onko öljyä tankissa.
Alapalo tai käänteispalokattila, johon menevät kunnollisen kokoiset puut, siis vähintään puolimetriset.Kyllä lähtä pattereille mieluummin varaajalta kuin pannun päältä.
JaaJuu, onko kellään tietoa että saako kattilan vaihtoon valtiolta jotain avustusta jos heittää oilonin kokonaan kartanolle ja lämmittelee vain pelkillä puilla. Oon kuullu tuollaisesta huhuja.
Usein noiden valtion avustusten vaikutus on -0, kun kauppiaat pistää tavaraan ja palveluksiin lissä hintaa noiden avustusten varjolla.
Kyllä tosiaan öljyn ja puun ympääminen yhteen merkitsee sitä, että kumpikin kärsii. Eli halvin ja käyttökelpoisin on nimenomaan sähkövastus sinne varaajaan ja tehokas puupannu muuten. Itse vaihdoin yhdistelmäpannun tilalle puupannun ja kyllä nyt teho riittää, kovillakin pakkasilla pannu lataa melkoisen vilkaasti. Nopeudella sinänsä ei ole merkitystä, kun puun lisäysväli(jos tarvitsee) on lähes kolme tuntia.
kun on jo olemassa öljypoltin ja säiliö, niin nämä vaan varalle, ei tarvitse ostaa enää vastuksia lisää.
Lakan kattilassa on polttimen paikka kyljessä ja se on hyvä alapalokattia.
Itse lisäsin aurinkokeräimet katolle ja kierukan varaajan alaosaan. Tosiaan tuolta maaliskuusta- syyskuuhun saa kaiken lämmön ja käyttöveden ilmaiseksi, muuten kuitenkin pitäisi lämmittää sitä käyttövettä varten, miks ei ottaa taivaalta.
Ostin vermeet Ricalta.
Ne eivät ole hankalat asentaa, sitä ei kannata pelätä.
Maksaahan se jotain mutta siihenkin saa avustusta niinkuin myös alapalokattilaan ym. korjaustöihin.
Ota yhteys kuntasi rakennusneuontaan.
Tuskin poltin mikään ongelma on, mutta jos tuo säiliö sattuu olemaan joku vanha terässäiliö pitää se ultrata määrävuosin, siis 5/10 vuotta riippuen paikkakunnasta.
Kustantaa 300 eur/kerta ja siis 30 eur/v vähintään. Jos polttaa esimerkin mukaan vaikka tuon 200 litraa/vuosi, tulee tarkastuskulua 0,15 eur/litra.Joku kertoi arimax 35:n kohdalla tuosta öljypolttimen käytöstä, että ei ainakaan siinä kattilassa ei oikein onnistunut, poltin käy turhan usein eli se hyötysuhde tuskin kovin hyvä.Arimax 35 onaikalailla Laka-tyyppinen alapalokattila, ehkä yleisin käytössä oleva.
Vastus varaajaan maksaa luokkaa 300 euroa ja sähköasennukset sen päälle. Aurinkokeräintä puupannun yhteydessä en pidä kovin järkevänä, halvempaa on kyllä klapeilla tuotettu lämpö. Aurinko on toki ilmaista, mutta vermeet maksaa
Niin tuota, unohdin mainita että tuossa jämässä on 6kw:n sähkövastuskin paikallaan mutta itse en ole sitä koskaan kokeillut miten jaksaa pannua lämmittää vai onko se vaan joku varasysteemi että jos muu lämmitys takkuaa niin ei mene pannu ihan "jäähän"?? Tuli tuossa mieleen että kannattaako vastus pitää kuitenkin ennemmin kattilassa kuin varaajassa koska jos sähköllä joutuu lämmittämaan nin onhan siinä kai taloudellisesti eroa lämmittääkö 200litraa vaiko 1800litraa.
Kyllä kait se systeemin kannalta on parempi, että vastus on siellä varaajan puolella, jos myös lähtö patterielle on sieltä.Omassa systeemissäni lähtö on siellä varaajala. Pannun ja varaajan välissä on Laddomat 21 varustettuna 78 asteen termostaatilla. Kun latausvaihe on päällä, palaa jäähtynyt vesi verkostosta pannun kautta varaajaan. Kun tuli on sammunut, lataus on täynnä ja pannu vielä kuuma, näyttää käyvän niin, että verkosto ottaa lämpöä vain kattilasta niin kauan kunnes laddomat sulkee ventiilin 78 asteen lämpötilassa, sen jälkeen vasta alkavat varaajan mittarit laskea. Pannu painaa 350 kg ja siellä on vettä 145 litraa, joten aika kauan riittää tehoa, jos vielä pannussa on jäljellä kunnon hiillos.Laddomat tai vastaava on ihan ehdoton pannun ja varaajan välillä.Pannuna on Veda 35 M, myös eräs vaihtoehto, käänteispaloinen, johon menevät todella suuret puut.
Niinpä niin jos säiliö on vanha. Nyt kuitenkin selvis, että vastuksetkin on.
Itse laitoin aurinkokeräimet katolle, sainhan samalla kylähullun maineen.
Ihan totta toimii se vastaväitteistä huolimatta.
Mullakin se varaaja on turhan pieni 1000L ei mahtunut isompaa.
Klapi on ensisijainen lämmitysmuoto, näillä kovilla pakkasilla on öljy ollut vain yöllä. päällä
Sanoit että sulla on öljy päällä öisin. Kuinka paljon sulla on neliöitä kun ei läpö riitä yöksi vai miksi lämmität öljyllä öisin. Mulla noin 140neliötä ja lämpö riittää hyvin seuraavaan iltapäivään jos edellisenä iltana on lämmittänyt. Tosin viimeiset lämmöt ei oikein tahdo purkaantua varaajasta, esim lopussa kattila 45 astetta ja varaaja 65astetta. Silloin on Oumani aukaissut suntin jo ihan ammolleen. Kuinka iso aurinkolevy sulla on siellä katolla ja oliko tyyris paketti?
Hullu saa olla mutta ei tyhmä ;)
Suunnittelu asteella n.170m2/1,5k "tekninenkellari".
Lämmityksestä oon miettinyt puun polton hyödynnystä sähkövarmennuksella.
Isohko uuni on kai jo päätetty ja vesikiertoinen
lattia/patteri lämmitys?
Mutta itse asia:Toimisko olisko järkee jos laittas perus sähköpoilerin lämmintä käyttövettä
varten,johon "kylmä" vesi tulisi esilämmitettynä
ison lämmitysvaraajan kautta.
Tätä varattais harvoin puukattilalla.
Varmaan sekin vastuksen tarvii varalta.
neliöitä 120 saunatiloissa lattia lämmitys muualla patterit. Talo on täystiilinen Aapo tiilitalo 30v. Latauspumppu Termovar muistaakseni 84 asteinen.
Sulla 1500 mulla 1000L. Oumanni mullakin hoitelee säädön. Öisin vaan näillä kovilla pakkasilla, ei muulloin.
En myöskään laske alle 60 asteen kun lämmitän uudeleen.
Keväällä kun auringosta rupee tulemaan lämpöä lämmitän vasta illalla kun ensin olen ottanut kaiken sen minkä saan auringosta.
Keskustelin muistaakseni tällä palstalla noin vuosi sitten kaverin kanssa jolla oli käyttövedelle kaksi kierukkaa, toinen sähkövaraajassa ja toinen puilla lämmitettävaässä energiavaraajassa. Idea oli se että käyttövesi meni ensin energiavaraajassa olevan kierukan kautta ja siitä sitten sähkövaraajan kierukan kautta hanoille ja koneille. Eli siis talvisin kun pattereita piti lämmittää puukattilalla ja energiavaraajalla niin siinä samalla lämpesi käyttövesikin, eli kun vesi oli jo lämmennyt siinä ensimmäisessä kierukassa niin sitä ei enää sähköllä tarvinnut lämmittää. No sitten taas kesällä kun ei pattereita tarvittu niin käyttövesi lämpesi sähkövaraajassa. Näin ollen kesällä ei puita tarvinnut polttaa laisinkaan.
Tuossa kuuntelin yhtä pelletin käyttöön siirtynyttä joka kertoi muutaneensa "Jämä kaksoiskattilan" öljystä pelletille. Sanoi kustannusten pudonneen yhteen kolmasosaan aikaisemmasta. Ilmeisesti kattila sopi paremmin pelletin käyttöön kuin ilmeisesti öljylle.
Heitän tämän tähän väliin kun en tiedä miksi halua niitä halkoja polttaa, onko niitä omasta takaa, vai mistä olikaan kyse. Tuo varaaja kun tuntuisi ainakin hyvin sopivan myös "puupelletille" ja ovatko nuo uudet puukattilat sitten paljon parempia aikaisempaan nähden.
Oleellista lämmityksessä lienee, että vaihdetaan myös termostaatit ja muut lämpöä haaskaavat tekijät korjataan, niin siitä hyvä systeemimi myodostuu. Pelletillä lämmiittänet talosi, ehkä noin 3.500- 4.000 kg määrällä käyttövesineen joka maksanee kotiin tuotuna 700-800 euroa. Ratkaisumalleja kyllä löytyy moneenkin vaihtoehtoon, mutta tämä lähinnä keskustelun jatkeeksi.
No juu, puut tulee omasta mettästä. Eli on niitä kuuluisia "ilmaisia" halkoja. Tuota mettää on useampi hehtaari ja tyypiltään sellaista lähes lävitse pääsemätöntä risukkoa. Jos sieltä joskus meinaa oikein jotain tukkipuuta saada niin sitä täytyy kovasti hoitaa ja harventaa olen päättänyt sen vähän niin kuin harrastus mielessä tehdä itse. Eli tuollaista polttopuuksi kelpäävaa riukua tulee vuosittain aikamoinen määrä. No tietysti ne puut voisi myydäkin mutta mielummin poltan ne itse.
Kattilasta sen verran että kun tuo nykyinen Jämä on lämmitysteholtaan jotain 15-16Kw:n luokkaa niin tuntuu se vähän pieneltä tuon 1500litran varaajan rinnalla. Saisi olla jotain 30-35Kw:n luokkaa tuo lämmitysteho. Ja onhan kattila jo kohta 20v vanhakin että kai se joskus on vaihdettava kuitenkin.
Tuosta pelletistä mulla on kyllä sellainen kutina että sen hinta tulee vielä, jos ei nyt rajusti niin tuntuvasti kuitenkin. Jostainhan ne verorahat on saatava kun öljylämmitys vähenee/häviää.
Kun Sinulla sitä puuta löytyy, niin katso vielä tuo Nibe Cronspisen puutakka, josta löytyy ensin kiertoilmalämmitysja sitten vielä kunnon varaavuus. www.nibe.com sivuilta. Tämäkin on makukysymys, mutta tunnelmaakin kaipaa joskus lisää. Ei tuo kattilan koon suurentaminen aina ole niitä perusasioita kun lämmitystä mietitään, eikä tuo 20 vuotta vanha kattilakaan ole mikään ikäloppu.
Nibellä ainakin löytyy suuri valikoima hyvällä hyötyduhteella toimivia takkoja, tosin puuta menee yllättävän vähän. Olen nyt hieman näitä markkinamiehiä, mutta pitää heittää muitakin vaihtoehtoja. Katso myös www.takkatohtori.fi sivuja niin ymmärrät kaupalliset tarkoitusperäni. Onneksi jokainen päättää itse mitä hankkii.
Kaasupoltin öljypolttimen tilalle
Ei huono ehdotus mutta lähimmälle kaasuputkelle taitaa tulla matkaa linnuntietä rapiat 30km :(