Kotimaisen elokuvan voittokulku jatkuu Aku Louhimiehen ohjaamalla Valkoinen Kaupunki draamalla,jossa perehdytään nykypäivän perhe-ongelmiin.Elokuva jatkaa samalla kriittisellä linjalla kuten Louhimiehen Paha Maa leffa vuosi sitten,tosin pienimuotoisemmin kerrottuna.
Janne Virtasen esittämä taksikuski Veli-Matti on avio-eron partaalla,kolmen lapsen perhe joutuu vanhempien huoltajuus kiistaan.Avio-miehen näkökulmasta kerrottuna tarina etenee enimmäkseen Veli-Matin vastoinkäymisiä ja tunnetiloja seuraten.Perheen Äiti Hanna (Susanna Anteroinen)haluaa täyden huoltajuuden lapsiin,johon tunnollinen isä ei halua luopua oikeudestaan tavata heitä,mutta isän kohtalo on tyly.Äidin suhde lapsiin on tärkeämpi kuin isän,toteaa perhe-psykiatri.
Tämä nyky-päivää kuvaava leffa on saanut inspiksen Irtiottoja TV-sarjasta,elokuvassa ei juuri hauskoja hetkiä ole,ainoat hauskat asiat ovat lapset, jotka viattomuudessaan tuovat syvältä kouraisevaa tunnelmaa perhe-tragediaan.Louhimies on kehittynyt ihmiskuvaajana,jaksot jossa koko perhe on kuvattuna ovat luontevia ja aidon tuntuisia.
Janne Virtanen ja Susanna Anteroinen sopivat rooleihinsa erinomaisesti,heistä huokuu arkinen huoli. Hannaa esittävä Anteroinen tuo rooliinsa kylmän ja omahyväisen tuntuisen perheen äidin,olisi mielenkiintoista nähdä millainen tarina olisi nais-näkökulmasta kerrottuna.Elokuvassa on erinomaisia sivuosa hahmoja jotka tuovat piristävää lisää synkkään tarinaan.
Elokuva koskettaa ajankohtaisuudellaan,kaikille ei voi suositella elokuvaa,jotka ovat itse kokeneet samat asiat omassa elämässään.
Janne Virtasen esittämä taksikuski Veli-Matti on avio-eron partaalla,kolmen lapsen perhe joutuu vanhempien huoltajuus kiistaan.Avio-miehen näkökulmasta kerrottuna tarina etenee enimmäkseen Veli-Matin vastoinkäymisiä ja tunnetiloja seuraten.Perheen Äiti Hanna (Susanna Anteroinen)haluaa täyden huoltajuuden lapsiin,johon tunnollinen isä ei halua luopua oikeudestaan tavata heitä,mutta isän kohtalo on tyly.Äidin suhde lapsiin on tärkeämpi kuin isän,toteaa perhe-psykiatri.
Tämä nyky-päivää kuvaava leffa on saanut inspiksen Irtiottoja TV-sarjasta,elokuvassa ei juuri hauskoja hetkiä ole,ainoat hauskat asiat ovat lapset, jotka viattomuudessaan tuovat syvältä kouraisevaa tunnelmaa perhe-tragediaan.Louhimies on kehittynyt ihmiskuvaajana,jaksot jossa koko perhe on kuvattuna ovat luontevia ja aidon tuntuisia.
Janne Virtanen ja Susanna Anteroinen sopivat rooleihinsa erinomaisesti,heistä huokuu arkinen huoli. Hannaa esittävä Anteroinen tuo rooliinsa kylmän ja omahyväisen tuntuisen perheen äidin,olisi mielenkiintoista nähdä millainen tarina olisi nais-näkökulmasta kerrottuna.Elokuvassa on erinomaisia sivuosa hahmoja jotka tuovat piristävää lisää synkkään tarinaan.
Elokuva koskettaa ajankohtaisuudellaan,kaikille ei voi suositella elokuvaa,jotka ovat itse kokeneet samat asiat omassa elämässään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.