Olen aina ollut epävarma ja jännittäjä. Elämässä ollut vaikeuksia ja kokenut pitkä-aikaisen koulukiusaamisen ja muuta vaikeaa. Nyt aikuisena kuitenkin olen saanut aika paljon aikaan ja toteuttanut haaveitani.
Noin vuosi sitten kuitenkin koin yhdenlaisen "romahduksen" kun oikeastaan kaikki se mitä olin saanut työrintamalla aikaiseksi ja yksityiselämässäkin ajautui umpikujaan ja jouduin "jättämään" kaiken. Se oli erittäin kova pala, joita tapahtumia elän vieläkin mielessäni enkä ole kait päässyt menetyksestä yli vielä.
Nyt minulla on jälleen "uusi" elämä ja vuodessa sain rakennettua uudestaan lähes kaiken sen minkä menetin "samankaltaiseksi". Päällisin puolin siis kaikki aika hyvin mutta sisäinen pelko kaiken menettämisestä ja ihmisten epäluotettavuudesta kalvaa minua yötä päivää. Entiset tapahtumat pyörivät mielessä ja pelkään kaiken taas toistuvan, että teen jonkin kohtalokkaan virheen ja kaikki ajautuu taas umpikujaan ja huomaan menettäneeni kaiken sen mistä olin onnellinen. En siis osaa hetkeksikään relata ja nauttia siitä mitä minulla on. Kaikki aika menee asioiden kontrolloimiseen, että kaikki on varmasti kunnossa, mielessäni pyörii kauhuajatuksia ja epäilyjä tietyistä henkilöistä, että he haluavat kateuksissaan ja pahantahtoisuudessaan vahingoittaa minua ja kieroilla pääni menoksi, että menettäisin saavuttamani. Koko ajan kalvaa pelko, kuka iskee kimppuuni ja saa kaiken romahtamaan. Mietin mitä virheitä olisin mahdollisesti tehnyt,joihin he voisivat puuttua ja täten saada minut kiipeliin. On tunne, että minua kytätään "kulisseista" ja että he odottavat vain sopivaa hetkeä vahingoittaakseen minua. Tällainen pelko ja epäluottamus on aivan kamalaa. Lisäksi mietin päivittäin jopa toisella puolella suomea asuvia henkilöitä, että mitä minusta ajattelevat ja että puhutaanko minusta pahaa ja halveksuvatko minua? Hetken jos "erehdyn" joskus olemaan huolettomampi ja tyytyväinen ja nauttimaan elämästä niin kohta jo iskee kamala painostava tunne, että kaikki se hyvä tulee kyllä pian loppumaan ja menetän kaiken sen. Käyn mielessäni jatkuvasti läpi mahdollisia asioita, jonka takia kaikki voi romahtaa. En kestä ajatusta, ettei kaikki asiat ole minun käsissäni, että jokin ulkopuolinen tapahtuma, jolle en voi mitään, saattaisi vaikuttaa elämääni ja tuhota kaiken. Välillä olen ollut jopa niin väsynyt ajatusteni vuoksi, että olen ajatellut itsemurhaa, että tämä kierre päässäni katkeaisi ja saisin rauhan. En vain kestä ajatusta, että menettäisin mitään näistä asioista, jotka olen saanut vaivalla uudelleen "rakennettua" elämääni.
Noin vuosi sitten kuitenkin koin yhdenlaisen "romahduksen" kun oikeastaan kaikki se mitä olin saanut työrintamalla aikaiseksi ja yksityiselämässäkin ajautui umpikujaan ja jouduin "jättämään" kaiken. Se oli erittäin kova pala, joita tapahtumia elän vieläkin mielessäni enkä ole kait päässyt menetyksestä yli vielä.
Nyt minulla on jälleen "uusi" elämä ja vuodessa sain rakennettua uudestaan lähes kaiken sen minkä menetin "samankaltaiseksi". Päällisin puolin siis kaikki aika hyvin mutta sisäinen pelko kaiken menettämisestä ja ihmisten epäluotettavuudesta kalvaa minua yötä päivää. Entiset tapahtumat pyörivät mielessä ja pelkään kaiken taas toistuvan, että teen jonkin kohtalokkaan virheen ja kaikki ajautuu taas umpikujaan ja huomaan menettäneeni kaiken sen mistä olin onnellinen. En siis osaa hetkeksikään relata ja nauttia siitä mitä minulla on. Kaikki aika menee asioiden kontrolloimiseen, että kaikki on varmasti kunnossa, mielessäni pyörii kauhuajatuksia ja epäilyjä tietyistä henkilöistä, että he haluavat kateuksissaan ja pahantahtoisuudessaan vahingoittaa minua ja kieroilla pääni menoksi, että menettäisin saavuttamani. Koko ajan kalvaa pelko, kuka iskee kimppuuni ja saa kaiken romahtamaan. Mietin mitä virheitä olisin mahdollisesti tehnyt,joihin he voisivat puuttua ja täten saada minut kiipeliin. On tunne, että minua kytätään "kulisseista" ja että he odottavat vain sopivaa hetkeä vahingoittaakseen minua. Tällainen pelko ja epäluottamus on aivan kamalaa. Lisäksi mietin päivittäin jopa toisella puolella suomea asuvia henkilöitä, että mitä minusta ajattelevat ja että puhutaanko minusta pahaa ja halveksuvatko minua? Hetken jos "erehdyn" joskus olemaan huolettomampi ja tyytyväinen ja nauttimaan elämästä niin kohta jo iskee kamala painostava tunne, että kaikki se hyvä tulee kyllä pian loppumaan ja menetän kaiken sen. Käyn mielessäni jatkuvasti läpi mahdollisia asioita, jonka takia kaikki voi romahtaa. En kestä ajatusta, ettei kaikki asiat ole minun käsissäni, että jokin ulkopuolinen tapahtuma, jolle en voi mitään, saattaisi vaikuttaa elämääni ja tuhota kaiken. Välillä olen ollut jopa niin väsynyt ajatusteni vuoksi, että olen ajatellut itsemurhaa, että tämä kierre päässäni katkeaisi ja saisin rauhan. En vain kestä ajatusta, että menettäisin mitään näistä asioista, jotka olen saanut vaivalla uudelleen "rakennettua" elämääni.
Vastaukset 10
Vanhimmat
... tuo, että muut ihmiset sulle tietentahtoen pahaa toivoisivat.
Koeta oppia relaamaan, sillä dr. Phil totesi kerran, etä ihminen voi käytöksellään aiheuttaa sen, mitä eniten pelkää tapahtuvan.
Tuollainen hysteerinen asioiden kontrollointi ja halu hallita KAIKKI elämässä ei kuullosta hyvältä.
Saatat tuskissasi mokata ja taas menee pieleen.
Siis: ota elämä vähän iisimmin. Anna päivien ja asioiden sujua itsstään, juttele välillä mukavien tyuökaverien kanssa, ime heistä energiaa itseesi ja unohda joka minuutti vahtia omia ratkaisujasi ja tekemisiäsi.
Nyky-tavalla eläessäsi et pysty nauttimaan elämästä, saat elämän kuullostamaan pakkopullalta!
asia on se, että muut ihmiset ajattelevat juuri minua paljon vähemmän, kuin itse uskonkaan!
Eli ihmisillä on jokaisella paljon muutakin tekemistä, kuin suunnitella sinulle epäonnistumisia tai muita. Yliarvioit muita ihmisiä suhteessa itseesi.
Siis toi Dr. Phil on oikeesti FIKSU JÄTKÄ!
Pätee kaikkiin muihin ihmisiin paitsi KYYLÄN PASKOIHIN! Niillä kyllä riittää energiaa pyöritellä koko naapuruston asioita yötä päivää!
elämäänsä,ainoastaan Jumala.Älä sure,että menettäisit omasi,vaan ole onnellinen mitä olet saanut,Käy lääkärin kanssa keskustelemassa peloistasi.Onnea matkaan
nainen. käytät liikaa lainausmerkkejä, tiedätköhän itse, mikä Sinua ihan oikeasti vaivaa?
romahdus? minkälainen?
uhkaako joku sinua fyysisesti, tuskinpa? elät maailmassa, jonka olet mieleesi luonut, sitä EI OLE olemassa.
mieti.
Hei! Tiedän nuo tunteet, minulla itselläni on niitä kausittaisesti. Itse olen käynyt terapeutin luona ja on se ainakin jonkin verran auttanut jo nyt. Älä jää ainakaan yksin asioidesi kanssa! Itse sorruin siihen vuosiksi ja oloni oli vaikea vuosikausia. Älä myöskään syyllistä itseäsi (ts. älä välitä saamistasi kommenteista), eihän kukaan tuollaista ajattelutapaa tahallaan itselleen hanki.
Mulla on myös tausta koulukiusattuna ja viimeinen tikki taisi olla se, kun selvisi, että RAKAS ja tärkeä poikaystävä oli käynyt vieraissa-hyvän kaverini luona.
elämässäni juuri ne pahimmat pelot jotka ahdistivat minua vuosia ja luulin etten voi elää jos ne asiat toteutuvat.
Mutta niimpä kävi että ne pelot joita joutuu kohtaamaan vahvistavatkin, en olisi koskaan voinut uskoa että elämä voi olla näin ihanaa kun kaikki aika meni pelkäämiseen.Pahinta mitä peloissa ja niiden kohtaamisessa voi tapahtua että pelkäämisen korvaa elämisellä, huomaa että pystyy, kestää ja kykenee tekemään asioita joista ennen vain uneksi!
peloista ja fobioista voi päästä eroon.Mutta sitä pitää opetella ja jakaa kokemuksia puhumalla muiden kanssa, yksin ei saa olla.
Kertoamasi kuulostaa siltä, että olet traumatisoitunut menettäessäsi kaiken vuosi sitten, ja siksi et kykene tunnetasolla pääsemään irti noista menneisyyden ikävistä kokemuksista, vaan joudut olemaan jatkuvan pelon vallassa. Sinun kannattaisi hakeutua traumaterapiaan, jossa menneisyyden ikävistä muistoista voi vapautua. NLP-läiset mielikuvamenetelmät, EMDR ja energiapsykologiset menetelmät mm. ovat sellaisia, joiden avulla alitajuntaan tallentuneita muistoja on mahdollista hoitaa aivan tunnetasolla.
Kun menneisyyden kokemukset tulevat tunnetasolla neutraloitua, jäljelle jää vain niistä saatu oppi, mutta ne eivät enää estä elämästä nykyhetkessä ja nauttimasta siitä, mitä hyvää elämässä nyt on.
Tuttu on tarina minullekin,tunnelmat samanlaisia.
jassoo...hyvät neuvot on aina paikallaan.Minäkin arkajalka taidan vähän käyttää noita sinun vinkkejäsi hyväksi...jaksamista PELLE Sinulllekkin!!!