voi mistä tahansa aiheesta kirjoittaa mitä lennokkaampaa tekstiä.
Nyt vain kaikki taito kehiin ja tekstiä suoltamaa.
Toivon täysipainoista panosta kaikilta.
Nyt vain kaikki taito kehiin ja tekstiä suoltamaa.
Toivon täysipainoista panosta kaikilta.
Pistämpä tähän aloitten, johon
desavuu
823349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
keksinyt??????.
tullut yhtä vauhdikkaita ja lennokkaita tekstejä, kuin "nauravalta sialta", mutta jäänee nähtäväksi miten käy.
Jos sen luokan kirjoittajan tyyliä moititaan luulisi löytyvän myös arvostelijoden joukosta vielä parempaa. Tai arvostelu täytyy tulkita kateudeksi.
Osaa tähän keskusteluun?
noin, miksi pelkäät.
jos tulee hyvää tekstiä täytyy harkita useamman nimimerkin käyttöä, mutta jos saalis on vähäinen "Desavuu" riittänee.
Tämähän ei ole kilpailu, joten sana on kaikin puolin vapaa. Kaikenlaiset jutut, kuten yllä on havaittavissa, ovat tervetulleita ja kaikkiin kysymyksiin pyrin vastaamaan. Työelämä tuo rajotuksia, joten viiveitä voi olla.
Lähinnä huvittaa nää aiheet, tästäkin aloituksesta tuli mullekkin ekana mieleen, etkö tosiaan enää mitään muuta keksiny?
Aloitushan se on tämäkin. Onpahan edes vähän vaihtelua noihin kepu-lesta-vasuri- tyylisiin viesteihin.
tyhjempää ja aivottomampaa päivänaikana keksinyt.
Mitä ihmeen järkeä tämmösessä on ,ei aukea.Oisit kirjoittanut tänne vaikka muutaman kakkureseptin.
trauma, kun on pakko kirjottaa vaikkei sulla oo asiaa.
joskus myöhemmin, jos sallit. Aikataulu on sen verran kiireinen.
Ainahan voit itse kirjoittaa oman aloituksen, eikä toisten esim. minun aloituksiin tarvitse osallistua. Valinta on vapaa.
vielä niin paha ole, kuin eräällä!
se Ryyppymäki, niin kysynpä; otetaanko se huikka mäen alla, keskivaiheilla vaiko mäen päällä? Tämä siksi, ettei siellä päin kulkiessa tule tehtyä etikettivirhettä.
KEISARINMÄKI,mutta ei sielläkään tarvitse pukeutua KOMAROVIKSI.Ryyppymäellä voit ottaa huikat missä kohtaa mäkeä hyvänsä,sillä siinä milloinkaan etikettivirhettä.
Myöskin muista:
Jos korkkaat, älä klikkaa!
kun seuraavan kerran tulevana kesänä kontataan kirkolta Nivalan suuntaan... Menomatkalla kirkolle päin ei tarvii huikkia ottaa, kuivin suin joutuu etenemään.
eiköhän tämä koko palsta ole tuota varten, ei sitä erikseen tarvi aloitetta tehdä. Luuletko olevas viksukin tyyppi? taitaa sullakin olla tekemiset hiukan vähissä.
ilmoittaa kaikille tällä tavalla että hänkin on sen nyt keksinyt
kiellettiin äsken haapavetisten esiintyminen siellä. Miksei sama laki päde myös toisinpäin? Varsinkin kun vieskaset ovat täällä paljon enemmän kuin omallaan!
Haukkuvat Herrat kunnostautuvat tässä, mutta Idols-Jussi-Dapljuu saa tehdä kuinka päättömän aloituksen tahansa, niin riemumielin ollaan hömppäämässä mukana!
- Varmaan hyvä näin :))
vois keksiä mitään noin yksinkertaista.
Siinäpä se vitsi onkin. Esimerkki Jusan aloituksesta:
"Susan K. on Haapaveden ?"
- Eikös olekin pätevä aloitus :))
aloitus! On vaan niin tyhjä pää, kun päivän ollut hiihtämässä, ettei tekstiä taida nyt tulla. Minusta olisi muuten hyvä semmonen ketju, jossa kerrottas vai hyviä uutisia. Esim. missä oot saanut hyvää palveua, mikä omassa elämässäsi on tällä hetkellä hyvin jne. Siis ruusuja ei risuja. Ois kiva lukea vastapainoksi noille valituksille. Osaatko desavuu sanoa kannattaisko kokeilla?
perkelettäkö keltään kyselet mitä kannattaa kirijottaa ja mitä ei.
noin peloissi ja kauhistunut.
että täällä kannattas monenkin kysellä ja useammalta kannattaako kaikkea kirjottaa. Miten Sinulla tuommonen asenne? Oletko kaikin puolin niitä perustyytymättömiä ihmisiä? Jotenkin kuullosti, oikein kirosanojen kera. Joku oli jo tehnytkin aloituksen, mutta Sinulla ei luultavasti ole mitään positiivista sanottavaa.
kannattaa kokeilla.Se, että mitä palautetta saat on yleisön kädessä, kuten huomaat. Tällä palstalla, joillekin positiivisesti ajatteleminen tuottaa tuskaa ja saa lähes kyyneleet silmiin. Mutta aina voi yrittää. :D
ettei tänne Haapaveden palstalle tarvitse yksikseen osallistua. Aina jollakin löytyy jotakin sanottavaa. Pitääkö keskustelun aina olla viimeisen päälle loppuun asti hiottua. Tunteet kuohahtelee itse kullakin. Kaikki eivät ole kirjailijan lahjoilla varustettuja. Mielipiteensä asioista on itse kullakin, joku saa ne ilmaistua paremmin kuin joku toinen. Jokainen taaplaa tyylillään. Pääasia, että harrastusta kirjoitteluun riittää. Varmaankin olette havainneet, miten "kuolleita" paikkakuntia kirjoitusharrastuksen suhteen löytyy. Haapavesi on jostain syystä erittäin aktiivinen paikka, kirjoittelijoita riittää. Mistähän moinen johtuu?
en tiedä vastausta. Paljon tällä palstalla on nyt reilun kuukauden aikana käynyt "lyhyitä ohikiitäviä tähdenlentoja", jotka ehkä ovat säikähtäneet suurta arvostelutuomaristoa, joka tällä palstalla myös on. Eli kirjoittajia kyllä löytyy. Ja myös seriffejä, vaikkei seriffiä ole.
joka on jostain ihme syystä saanut paikkakunnan surffailijat ja kirjailijat valtaansa? Onhan siinä tietty oma viehätyksensä istuskella kotosalla tietokoneen vieressä ja odotella jännityksellä, josko joku jopa vastaisi omaan kirjoitelmaan. Harrastus tulee huomattavasti edullisemmaksikin, kuin lähteä kirkolle tuopin ääreen. Oma vaivansakin on "ulos" lähdöstä varsinkin näin talvisaikaan. Ja varsinkin takaisintulossa pienessä huppelissa.
Tuomaristoa tietenkin aina löytyy. Ei niitä kannata kovin vakavasti ottaa ja sen vuoksi kirjoittelua tyrehdyttää. Eikä tuomaritkaan kovin pahasti päälle käy, jos jollekin on suotu taito esittää asiansa hupaisella tavalla. Tunteet pitää muistaa pitää aina mukana, kun jotain kirjoittaa eikä pyrkiä ketään loukkaamaan.
kun sopiva aihe löytyy ja sormet saavat siivet. Palaute onkin sitten vähän kinkkisempi juttu. Olen sen verran "veres" näissä kirjoitteluissa, etten ole ehtinyt "parkkiutua". Palautteen vastaanotossa on vähän ongelmia. -palaute varsinkin tuottaa joskus suunnatonta tuskaa, enkä malta (yritän tosissani!) aina olla vastaamatta pikkasen kriittisemmin takaisin, joskus menee henk.koht. ,anteeksi.
Minusta on todella hyvä,että tällä palstalla on monentasoisia kirjoittajia ja aiheet suht´erilaisia myös.
kirjoittelu on mukavaa puuhaa. Parisen vuotta sitä on jo tullut harrastettua, mutta aina vaan tuntee olevansa melko vihreä tässä puuhassa. Olen jostain syystä alkanut arvostaa yhä enemmän ja enemmän poliitikkoja. Puolueista viis veisaan, arvostus suuntautuu henkilötasolle. Hyvin monella poliitikolla on sana hallussaan. Suoralta kädeltä osaavat suullisesti ladella vastaukset kinkkisiin kysymyksiin. Tämä kirjoittelu on paljon helpompaa. Saa rauhassa pähkäillä sanottavansa ennen sen julkituomista.
poliitikoista. Nyt kun tarkemmin heidän työn kuvaa ajattelee, sormi taitas mennä useasti suuhun, kun pitäisi asiallinen vastaus saada aikaan - tuosta nuin vaan - eipä taitais onnistua.
Taitavia sanojen pyörittäjiä ovat.
Itsellä on se vika "ettei kukko käskien" laula. Joskus täällä kirjoittaminenkin on niin "takkusen takana", ettei meinaa millään löytää sanoja, vaan tulee sellaista tasapaksua töksäytystä vain ilmoille - tauon paikka!
Joskus taas on niin kivaa ja helppoa.
Tässä on reilun kuukauden aikana kaksisormijärjestelmästä tullut kolmisormijärjestelmä eikä "eiku"-nappikaan ole niin usein käytössä.
tahtoo kulkea. Vaan samalla menetelmällähän se Päätalon Kallekin tekstinsä "örmi". Oliko se Remington, jolla alotteli? Loppuvaiheessa oikeen tietokoneella huiteli menemään. Ei se kahdeksan sormen huilaaminen laatuun vaikuttanut, ainakaan minun mielestäni. Kaikki on tullut läpi luettua. Olihan kirjoituksissa jonkin verran samojen asioiden toistoa, mutta muuten ihan mukaansatempaavaa "äpöstelyä".
toinen ...
alku kovin helppo. Itse en ole kirjoja lukenut, koska teksti on kirjoitettu murteella ja sellaisen lukeminen tällaiselle lukihäiriöiselle on tuskaa. Jokaisen kirjan parhaat kohdat olen kyllä kuullut useampaankin kertaan ääneen luettuna siipaltani, joka on intohimoinen "Päätalofani". Elokuvat olen myös katsonut useampaan kertaan. Kyllä on kerrassaan mainioita ne sanonnat, jotka ovat jääneet elämään omaa elämäänsä minunkin puhekieleen. Hupasimpia kohtia, kun Herkko etsii "merkityksiä", joka asiasta. Hyvin sairauskuvausta.
riippuu hiukan siitä, mitä kulloinkin on tekemässä, missä ne sormet on. Vaan attelin tästä mennä maate, pitää jaksaa aamulla nousta töihin. Kuvittelepa vapaasti, missä minä sormiani siihen saakka liottelen :)
Öitä ja työniloa sulle.
kirjoittelijan vapautta jonkun kanssa tässä julkisesti.Haluaisin vaihtaa ajatuksia kanssasi.Asiallista tekstiä tulee harvoin tällä foorumilla inakaan pitkästi.
mukava harrastushan tämä. Aika kuluu rattoisasti ja näin talvisina iltoina töiden jälkeen, kun on ensin saanut murua rinnan alle, lehdet luettua ja "rikkaat ja pöyhkeät" tutkittua, niin luppoaikaa piisaa ennen maatemenoa. Mitenkä sulla? Onko samat kuviot vai panetko telkkarin kiinni klo 16:50?
klo.17.20. Emmerdale kuulunut jo vuosia vakio-ohjelmaan.
Samoin Everwood silloin kun se tuli.
Kaikki sairaala-ja "etsivä"sarjat katsotuimpia.
Mutta elämä ei kaadu, vaikka joku jäisi näkemättäkin :D
katsoa, menee samoilla lämpimillä. Uutiset sen perään, sitten pitää jo alkaa valikoida. Toisen korvan ja aivonpuolikkaan informaation avulla sitten välillä havahtuu kääntämään päänuppia televiota kohti. Kapine tuppaa olemaan koko illan auki. Salattuja elimiäkin pitää kytätä, jos muuta puuhaa ei sillä hetkellä satu olemaan. "Oikiassa suunnassa" talvi on ihan mukavaa aikaa. Keväällä alkaa aina vimmattu kiire. Ei oikein tiedä minne säntäisi. Sitä menoa sitten jatkuu syysmyöhään asti, kunnes talvi pelastaa tilanteen, onneksi aina hieman ennen lopullista "burn'outtia". Näin toistaiseksi.
että sinun työt painottuu kevääsen, kesään ja syksyyn. Nelivuorotyötä sanoisin - talvella pääsee vähän helpommalla, mutta muuten mennään täysillä. Tämmöisen kahta/kolmivuorotyötä vieraalla tekevän vaikea joskus ymmärtää, miten tiukassa "rahan tekeminen" yksityisellä on. Ymmärsinkö oikein.
(P.s Saanhan sanoa, että kaikkien asiallistan osallistminen keskusteluun on sallittua ellei ihan toivottua?- vaikka me pärjätään kaksinkin!)
elannon ansaintaan ympäri vuoden ei kulu kuin normaalin pituinen päivä. Tahtoo vain kaupungissa kerrostalossa asuvalla maalaispojalla olla sama olotila kuin lehmänkantturalla keväällä ekan kerran ulospäästyään. Pitää panna siementä vakoon, pihaa siivota, uuden työmaan rakennushommia jatkaa, vanhoja rakennuksia korjata, metsää raivata, risuja polttaa, puita pilkkoa, huussin alustaa tyhjentää, saunoa, konjakkia ryystää... Loputon putki tekemistä. Yleensäkin; ei jaksa katsella lapsuudenkodin ränsistymistä. Siellä, missä on juuret, on koti haalistuneine muistoineen. Näkömuistissa äiti tippa silmässä katsomassa pojan lähtöä. Leivän perään. 33 vuotta takaperin.
mahtavaa kerrontaa. Täytyy sanoa, että sait aikaan tunnelman. Osin tuttuja puuhia aikojen takaa, toisin tekoja tulevaisuudessa mielikuvan mukaan.
Tunnelma tiivistyy.
poika, joka kotoa lähti. Äidin muistot on niin kauniit.
loputtomiin ja niistä kerrottavaa. Kerrankin iltapuhteella saunottiin kotimökin saunassa lapsuuden kaverin kanssa, liki paras kaveri. XO:ta oli maisteltu ja muisteloita riitti, vanhan kertausta enimmäkseen. Alkoi vaan tulla sen verran pimeä, elokuun loppupuoli meneillään, että valoa piti saada. Jotta kykenisi "parraanaikuset" pesuvedet valmistamaan. Vaan oli myrskylyhty häviksissä. No, eipä hätää, pullojahan oli ja reippaan kokonen kynttiläkin löyty. Ei muuta kun pullon suulle ja tulille. Sopiva sijotuspaikka oli muuripadan taakse nurkkaan, sieltä löyty sen verran tasamaata, että yhdistelmä pysy pystyssä. Saatiinhan siinä hetki valossa köllötellä. Vaan oli tullu pieni arviointivirhe. Kiehuvankuuma muuripata korvensi kynttilää ja hetken päästä sukellus ja pimeys. Ei voinut mitään, ainoa kynttilä oli ja sekin katosi jonnekin. Mutta pestä piti, pakkohan se oli tehdä, vaikka pimeä oli.
Seuraavana päivänä sitten mieleenjäänyt herääminen: poikani, saattoi olla sillon suunnilleen viiden vanha, tuli puisteleen hereille: "isi, isi, tule pian kattoon, muuripata on jäässä!" Höh? elokuussako?!
vuotta aiemmin. Yksikseen jäi äiti.
Hiljenen kuuntelemaan seuravaa mielenkiinnolla. Kaikki "vanha" kiinnostaa ja jos sallit nämä kirjoitan ylös.
ei se kovinkaan kummalliselta itestä tunnu. Kunhan panee sanoja peräkanaa jonkinlaiseen järjestykseen.
Meillä jokaisella on oma elämäntarinansa. Homma on helppoa, ainakin niin kauan, kun tarinat on elettyä elämää. Keinotekoinen keksiminen onkin jo toinen juttu, siihen tarvitaan taitoa. Eikä homma väkisin onnistu; niinkuin D jossain sanoit: "ei kukko käskien laula". Jokaisen päästä kyllä pukkaa asiaa, pitää vaan olla sopiva fiilis, että saa asiat ulos.
En minä ole kateellista sorttia enkä katso raapustuksillani olevan mitään tekijänoikeutta. Tuntuu tosi mukavalta, jos jollain on mielenkiintoa lueskella, jopa panna talteen, ennenkuin seriffi iskee.
Vaan mikäli en väärin muista, niin ketjulla on joku maksimi pituus. On joskus tullut seinä vastaan, taitaa olla jo melko lähellä. Poikanikin, se sama, joka aikoinaan oli viisivuotias, nyt reilun parikymmentä vanhempi, oli sitä mieltä, että "eiköhän se olis jo aika mennä maate". Kiitos ja öitä.
ps:
D: se on sun vuoros, mietiskelehän huomiseksi valmiiksi.
lapsuuden saunareissut. Pappa lämmitti saunan ja kävi ensin yksin löylyssä. Viipyipä siellä aina pitkän tovin, koska tykkäsi kuumasta. Me mummun kanssa mentiin vasta sitten, kun löylyä ei ollut, vaan kiuas vain tuhahteli höyryä. Myöhemmin tämän saunomistavan ilman tulisia löylyjä, olen mieltänyt sukurasitteeksi mummon puolelta.
No, koska saunassa ei ollut kuuma, siellähän sitten jaksoi olla. Mummo tykkäsi kovasti, kun esitin kaikenlaisia näytelmiä ja lauluesityksiä lattialla mummon istuessa ylälauteilla välillä "höyryä" kiukaalle lisäten.
Saunalta pirttiin oli jonkin verran matkaa ja voin vieläkin kuulla kenkien narinan pakkaslumella ja napakan pakkasenpuraisun saunatuoreella iholla, kun kiiruhdimme kapeaa polkua saunalta pirtin lämpimään.
Usein saunareissut kestivät pitkään siitä päätellen, että pappa oli usein jo nukkumassa, kun saunasta palasimme.
muistelen,että täällä on joskus ollut yli 200 kirijotusta oleva ketju.Joten ei syytä huolleen teillä.
ehti vetää jäähän, ennenkuin ehti tuvan lämpimään. Se on kumma tuo ihmisen päänuppi. Yleensä tulee ensimmäiseksi mieleen näkömuisti, mutta ihan samoin voi todeta ihmisellä olevan kuulomuisti ja hajumuisti. Sitä, jos joskus on astunut naulaan tai tiiliskivi tipahtanut varpaille, ei niinkään jää mieleen, kuinka kipeää se kulloinkin teki. Kumma juttu. Mutta mopon tai moottoripyörän tai auton pörinän, tietyn merkkisen, lapsuudessa kuullun, tunnistaisi välittömästi, jos sattuisi vielä jossain kuulemaan. Melkein vielä kykenee vuosikymmenien jälkeen päässään kuvittelemaan, minkälainen ääni oli kolme- ja puolikkaassa Jawassa, siinä kakspyttysessä, kun sillä lähti kiihdyttämään ja kepittämään isompia vaihteita sisään. Muistatteko?
sen tunteen, kun sukulaismies tuli "maailmalta" kotona käymään kesällä sellasella Jawalla. Minäkin pikkutyttönä sain sitten kyytiä hiekkasella kylätiellä. Vauhti tuskin oli kova, mutta luikas nahkapenkki ja pieni ujous kuskia kohtaan, sai varmaan aikaiseksi sen, että vähitellen asento tuli toispuoleiseksi, kun ei uskaltanut tiukasti puristaa kuskin vyötäisiltä.
Harmitti jälkeenpäin se , kun keskittyminen pyöränpäällä pysymiseen vei täysin huomioni enkä saanut nauttia "vauhdin huumasta". Muistoihin jäi vain nahkatakin tuoksu.
aloitus toisaalla , jonka joku kolmas aloitti :D
Ei pidä välittää niistä muutamista "pasman sotkijoista" välillä.
itsekin vasta harjoittelen tätä tarinan kerrontaa.
Olen huomannut, että kaikista helpointa on muistella lapsuusajan tapahtumia ja kertoilla niitä. Oikein, kun osaa sanat laittaa, voi jopa onnistua lukijalle antaa pienen osan siitä omasta elämyksestä, jonka silloin "muinoin" koki.
nuo tosiaankin olla noin, miten sen sanoisin, ettei tulis sanottua pahasti. Jääköön sanomatta. Alkavat Sinua vähättelemään oikein porukalla. Olen niin vähän aikaa lukenut ja kirjoitellut tälle palstalle, etten varmaankaan tunne tämän viidakon lakeja! Kysyin Sinulta aiemmin tässä ketjussa yhtä asiaa ja siihenkin joku kommentoi jo siihen malliin että!! Jatkahan kirjoittelua!
mitä kysymystä tarkoitit. Näistä "kavereista" täytyy vain todeta, että pojat on poikia. Ainahan läheskään kaikkia ei voi miellyttää.
Mutta "desa" tekee mistä tykkää eli kirjoittelee.
siihen, kiitos! Se koski sitä hyvien uutisten aloitusta. Joku olikin sen jo aloittanut. Oli nähtävästi lukenut kysymykseni Sinulle.
Meillä meni vähän kysymykset ja vastaukset ristiin. No nyt ollaan selvillä.
mutta loppua kohden kirjoitusinto otti jälleen sinusta vallan ja ryhdyit vastailemaan omiin lätinöihisi. Onneksi sulle ei kuitenkaan tällä kertaa tullu sitä mega munausta, kuten viime viikolla, että keskustelit ja jopa suorastaan väittelit itsesi kanssa omalla rekisteröidyllä nimimerkillä. No, tekevälle sattuu. Vieläkin vetää suuta vehnäselle se sinun kämmi.
jutuissa noin pelottaa, kun jatkuvasti niitä kommentoit, kerro meille pelkosi.
Olet varmaan valvonut ja pelännyt koko yön. Sekavassa pelkotilassasi et kykene enää ajattelemaan normaalisti, vaan kuvittelet muidenkin elävän elämäänsä yhtä "rikkaassa" ympäristössä.
Antaisin sinulle vinkin "pelkääjästä"
Hän höpisee noista pelkohommista ainoastaan desavuun aloitusten yhteydessä, tai mikäli arvostelet desavuuta.
Olisikohan tässäkin kyse hänen yhdestä monista sivupersoonistaan.
Muunmuassa hän on linjoilla silloin kun desa on "töissä"
oireista hyvät tiedot, noista näkee , että pelkäät.
harhainenkin tänne kommentoimaan.
Eiköhän tämä ole jo selväksi tullut, että sinun mielestäsi desavuu vastailee itse omiin juttuihinsa. Tuolla toistolla ketjussa kuin ketjussa teet itsestäsi vielä typerämmän, jos mahdollista. Keksipä jotain uutta, jos se veri ei niin tiuhaan pakenisi sieltä päästäsi.
katkea päästäs.
"Joka vanhoja muistaa sitä tikulla silmään",mutta
muistaakseni viimeviikolla annoit myös itse
ymmärtää,ettet lue enää "Desan" juttuja etkä näin
ollen niihin vastaa.Kuinka kävikään.
Viestin, enkä hänen reaktiotaan yhtään ihmettele, joskin tällä kertaa on kyse eri henkilöstä.
tämän palstan suhteen yhtä tosikkoja desan kans.
se ero teissä kuitenkin on,että desa jatkaa vaan,kun taas te ootte jumittuneet paikalleen.Sama virsi jatkuu päivästä toiseen.Tyhjää keppurointia säälissä,kun kaveri teki munauksen ja petti teidät,vai?
Mistä ihmeestä päättelet, että desavuu itse vastailee viesteihinsä? Tuskin hänellä sentään on kaksi persoonaa - että itsensä kanssa rupeaisi väittelemään.
Niimpä näkyy olevankin, tossa edellisellä sivullahan siitä on ilmielävä todiste.
tuo omiin viesteihin vastaaminen hih.hih.
Etkö tohdi omalla nimimerkilläsi kirjoitella... No, onnea vaan sullekin ja menestystä.
Tuo en tosiaan ollut minä, joka tuon viestin kirjoitin. Mieleltään pienemmillä on taas huvinsa. Lapsihan on terve kun se leikkii, mutta sairas kun ei osaa lopettaa.
Vattumäkeä, jossa oli "hourupuoli" ja "ukkopää".
Sitte oli asuntola ja joku vanaha talo vastapäätä "ukkopäätä" pienen hiekkatien suuntasesti, joka vei Ruhansaareen. En tarkota nyt pesutupaa vaan rakennusta siinä vieressä. Siis mikä se rakennus oli?
Ja toiseksi oliko sen rakennuksen kohalla tien (joka vei Ruhansaareen) toisella puolen, jokin avonainen suoja, jossa säilytettiin jotain työkoneita.
TYÖTUPAA,joka purettiin 1960-luvun puolessa välissä.
myöhemmin uskoisin?
tähän pitkillä ja mielenkiintoisilla kirjoituksilla osallistuneille.
Jatketaan, jossain toisaalla joskus.
tuokiosta, jäi hieman vaiheeseen. Jatketaan taas tilaisuuden tullen, tulee hyvä mieli. Hyvällä mielellä elämä tuntuu kivemmalta.
t. saunatonttu
päivänäkin.
koomasta. Tuo olikin ennustettavissa.
eli surraaja viestitti viestinsä kaksi vuotta ja "rapiat päälle" sitten, mutta sai pitkässä juoksussa aikaiseksi sen, että muutama asiakirjoittaja hävisi palstalta.