vaiko isompaa remonttia (280 SE -83):
Käynnistyvyys. Kylmänä yleensä jää porisemaan ekalla yrittämällä, alle -10 C vaatii miltei aina kaksi pyöräytystä. Käy ensimmäiset 3-10 sekuntia täristäen n. 500 kierroksen molemmin puolin, sitten jää käymään normaali joutoa, n. 900-1000 kierrosta. Jos ei kytke vaihdetta silmään, vaan antaa käydä paikallaan, kierrokset nousevat 1300-1400 saakka, kunnes sitten myllyn lämpötilan kivutessa asettuvat tasaiseen 800 runtun kieppeeseen, johon olen tyhjän ruuvannut.
Puolilämmin kone: Käynnistyy heti, joskus sammuu samoin tein, mutta jää toisella. Käy hetken alhaalta, n. 500 kierrosta, mutta kaasun painallus palauttaa tilanteen normaaliksi.
Lämmin kone: ei ongelmia
Kaikki huolto-osat on luonnollisesti hiljan vaihdettu uusiin ja alipaine - ja sähköliittimet tarkastettu. STP Fuel Injection cleaneria poltin purkillisen pari tankkia sitten, ei muutosta ainakaan perstuntumalta. Voiko ruisku olla säätöä vailla? Mekaanisessa K-Jetronicissä ei tosin taida paljon ruuvattavaa olla.
Toinen homma: Jo katsastuksessa 11/2002 huomautettiin kuskin puolen iskarista - kolahtaa terävissä kuopissa. Appifaarin kanssa putsattiin pyörän ympäristö, ja alta paljastuivat aika hyväkuntoisen oloiset Monroe Sensatrackit. Nostettin kulma ilmaan ja ravisteltiin ja paineltiin joka puolelta - yllätykseksemme ei saatu klappia kolinaa esiin mistään! Mikä siellä mahtaa kolahtaa kun jousi ja iskari vaikuttavat ehjiltä?
Tässä perjantaipähkinää ruokatunniksi.
Käynnistyvyys. Kylmänä yleensä jää porisemaan ekalla yrittämällä, alle -10 C vaatii miltei aina kaksi pyöräytystä. Käy ensimmäiset 3-10 sekuntia täristäen n. 500 kierroksen molemmin puolin, sitten jää käymään normaali joutoa, n. 900-1000 kierrosta. Jos ei kytke vaihdetta silmään, vaan antaa käydä paikallaan, kierrokset nousevat 1300-1400 saakka, kunnes sitten myllyn lämpötilan kivutessa asettuvat tasaiseen 800 runtun kieppeeseen, johon olen tyhjän ruuvannut.
Puolilämmin kone: Käynnistyy heti, joskus sammuu samoin tein, mutta jää toisella. Käy hetken alhaalta, n. 500 kierrosta, mutta kaasun painallus palauttaa tilanteen normaaliksi.
Lämmin kone: ei ongelmia
Kaikki huolto-osat on luonnollisesti hiljan vaihdettu uusiin ja alipaine - ja sähköliittimet tarkastettu. STP Fuel Injection cleaneria poltin purkillisen pari tankkia sitten, ei muutosta ainakaan perstuntumalta. Voiko ruisku olla säätöä vailla? Mekaanisessa K-Jetronicissä ei tosin taida paljon ruuvattavaa olla.
Toinen homma: Jo katsastuksessa 11/2002 huomautettiin kuskin puolen iskarista - kolahtaa terävissä kuopissa. Appifaarin kanssa putsattiin pyörän ympäristö, ja alta paljastuivat aika hyväkuntoisen oloiset Monroe Sensatrackit. Nostettin kulma ilmaan ja ravisteltiin ja paineltiin joka puolelta - yllätykseksemme ei saatu klappia kolinaa esiin mistään! Mikä siellä mahtaa kolahtaa kun jousi ja iskari vaikuttavat ehjiltä?
Tässä perjantaipähkinää ruokatunniksi.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Injector cleanerista huolimatta vaikuttaisi ainakin osasyynä olevan se, että suuttimet hiukan takkuavat. Ei tarvitse olla vikaakaan, mutta jos "pruutat" ovat kuluneet, ne eivät välttämättä vaan sulkeudu/avaudu kunnolla ja tuloksena on hiukan sahailua. Sitä ei kyllä järki selitä, miksi kuluneet suuttimet starttaavat usein paremmin kylmän kuin lämminneen koneen.
Tjerve!
Eikö kuluneista suuttimista tule hieman enemmän kakkua... Kylmänä siitä on iloa.
Ja saattaapa pieni liraus valahtaa pyttyyn sammutuksen jälkeenkin, jolloin se on siellä odottamassa seuraavaa starttia.
näinkin se on. Luulisi vaan, että tuo kuluman aiheuttama muutos "suihkauskuviossa" heikentää toisaalta starttia äärioloissa.
Toisaalta, joitain koneita käynnistettiin lorauttamalla bensaa tulpan reiästä. Siinäkin tuo sumutuskuvio on hieman hakusessa ;-)
Toisaalta, joitain koneita käynnistettiin lorauttamalla bensaa tulpan reiästä. Siinäkin tuo sumutuskuvio on hieman hakusessa ;-)
Tervepä vaan.
Juu, tuo lorauttaminen on hyvinkin yleinen ilmiö etenkin harrastepelien keskuudessa. Näissä on havaittu palavien nesteiden kumoamista hyötykäyttöön omista astioista joskus myös takapenkillä kesäiltaisin.
Vakavissaan puhuen, en ole kuullut, että tulpanreiästä olsii koskaan kaadettu mitään. Sitä vastoin ilmanputsarin ohi annettu ryyppu kannust aon tuttu juttu. Mitä isompi mylly, sen miehekkäämpi on tietty ryyppykin.
Olin kerran apurina, kun kaveri pisti talven ladossa seissyttä Dodge Aspenia käyntiin. Aspenin nokalla on tässä tapauksessa isolohko-V8, jossa imukanavalla on mittaa sen verran, että tulitikkuaski sopii hyvin aukosta sisään. Ja sen mukainen oli tuo kevään ensibensakin: toista litraa bensaa kaasariin, eikä pintaakaan tullut vielä näkyviin. Sitten hervotonta starttausta ja toinen litra bensaa mehumaijaan. Ja tätä pari kertaa, jonka jälkeen "polttoaineketju" tankista koneelle oli muodostunut. Ja siitä eteenpäin kaikki olikin selvää.
Aluksi: "..800 runtun kieppeeseen, johon olen tyhjän ruuvannut". Mistä ruuvasit tyhjäkäyntiä? Omassa SE -85 tyhjäkäyntikierroksia ei ole mahdollista ruuvata.
Tyhjäkäyntiä voinee nostaa ei-tieteellisin keinoin. Omassa kiesissä oli ostettaessa turhan paljon löysää kaasupolkimessa. Parin kolmen sentin painallus ei vielä aiheuttanut kierrosten nousua ja toisaalta petaalin painaminen pohjaan jätti "viimeisen puristuksen antamatta", läppä ei auennut kokonaan.
Säätelin kaasuvivustoa hovinarrin konsulttipalvelun avittamana moninaisista vipstaakeistaan. Nyt kaasu saatiin reagoimaan polkimen liikkeisiin sopivasti yläasennosta alkaen. Tuosta jos olisimme vielä kiristäneet vipusia, niin kaupan päälle tyhjäkäyntiä olisi saatu ylös mihin asti vain. Siis vilppisäätö, tavallaan.
Mutta määräänsä alemmas sitä on sitten turhempi yrittää. Mekanismissa olevan magneettikytkimen (tyhjäkäyntipiirin kytkin??) hämääminen vaatii jo muita toimenpiteitä.
vielä kirrannut, niin tyhjäkäyntikontakti jää imuläpällä auki ja auto muuttuu ajokelvottomaksi, koska tyhjäkäyntipiiri ei enää säädä tyhjäkäyntiä. Kierrokset silloin "tyhjäkäynnillä" karkeasti 900..3000 r/min tilanteesta riippuen, manuaalivaihteisella tämän kanssa tietenkin voi elää..
........
Eikös juuri tomaatillisen ässä-Mersun luonteeseen sopisikin oivallisesti, että joutokierrokset passataan sinne 2000 kiepeille ja laatikon stall speed sitten kolmeen tonniin... :D
etuosassa virranjakajan takana ja hieman alapuolella muovinen, isohahloinen ruuvi. Sitä ruuvaamalla kiinni jouto alenee ja avaamalla nousee. Uskon sen vaikuttavan ainoastaan tyhjäkäyntinopeuteen, Bemarissa on M20 -moottorissa vuoteen -87 asti (LE-Jetronic) vastaava säätö.
TAI sitten se on se kuuluisa erikoisruuvi, jonka asennon muuttaminen poropeukalomeisselillä aiheuttaa starttiropleemia ja kolinaa auton vasempaan etukulmaan ;)
Jutikäsitteitä auton katsantoon, juu. Käsikopelolla tehdyt ravistussimulaatiot eivät välttämättä saa aikaan autenttisessa ajossa syntyviä voimia. Ainakin kannattaisi tarkistaa iskarin yläpään kiinnitys, sieltä voi löytyä klappia. Iskarisysteemi käyttäytyy aika eri tavalla etukulmaa lokarista hetkuttamalla kuin altapäin pyörän kautta tulevassa tärähdyksessä.
M110 on sinällään oudompi vempain, mutta jotenkin ruisku ei tunnu haistavan tyhjäkäynnillä tarvittavan seoksen oikeita suhteita, vaan säätelee sitä omavaltaisesti. Oikein toimivassa ruiskussa tyhjäkäynnin pitäisi olla tasan sama, on kone sitten kylmä, kuuma tai puolilämmin.
Tuo 3-10 sek. alkutäristys olisi selitettävissä suutinmoskalla, jos kone olisi puolilämmin (vrt. nih:n avaama alempi ketju aiheesta).
vaikuttivat olevan tiukalla nekin.. no, tunnustan , kiristysmomentti ei ole tiedossa, eli "mutua" siltä osin.
Ruiskusta: Tuntuu tosiaan, että nostaa turhan paljon runtuja kylmänä. Bemarissa LE-Jetronic kyllä nostaa pakkasella ensialkuun runtuja n. 1100-1200 kierrokseen, tyhjän ollessa lämpimänä 850-900.
Uumoilinkin, olisko M110 mekaaninen ruisku sellainen paketti, että reilu neljännesmiljoona ajettuna saa "toleranssia" jo ollakin. Auton käyttöominaisuuksissa kun ei ole moittimista, kulkee ja vetää mukavasti koko kierrosalueella - automaatti huolehtii aika hanakasti siitä, että normaaliajossa ei tule juuri 3500 kierrosta ylitettyä!
Tasakaasulla suora nelonen kelpaa jo 45 km/h nopeudessa, kierrokset ovat jenkkitaajuudella 1400 tuntumassa - vaan kakistelematta vastaa vanhus kaasun painallukseen noinkin alhaalta.
Ei siis luulisi perusasetusten ihan pielessä olevan :)
Joutuisasti Bemariin: joskus mystiset kolinat ovat kotoisin aivan jostain muualta kuin varsinaisesta tekniikkaosastosta.
Muinoin 520 esitti ensimmäisessä koeajossa totaalisen kummia oireita, tosin auto jo hankittaessa yli 200 tkm ajettu. Aina kovemmin jarruttaessa kolahti keulassa oudosti.
Ääntä oli todella vaikea paikallistaa kabiinista käsin. Kaikki ripustukset, jarrusatulat, nivelet yms. olivat kunnossa. Auton kuntoa muuten tarkasteltaessa katsottiin sitten myös ilmanputsari. Ei kotelossa suodatinta ollut - oli vain 1 kpl kiintoavaimia. Lienevät asentajalla olleet ajatukset hieman muualla. Auto tuli silti hankittua, uusi suodatin ja se avain saatiin kaupan päälle :)
...
Minullakin Ässässä kolisi etupäässä, vika oli löystynyt iskarin alakiinnitys. Eikun tiukalle ja meno jatkui.
Terveisiä muuten Ässän ulkoilutusajelulta, vajaa parikymmentä kilometriä tuli heitettyä. Kovasti vaan uhkaavat nuo etujarrut jumettua... hyvä että paikaltaan pääsin ylärinteeseen lähtemään.
Ota satula irti vaan ja sylinterit ulos. Aina se kannattaa vaikka viekin aikaa. Itse teen ainakin.
...
.......
..............