Vähäuskoisuuskin on valinta,

Vähäuskoisuuskin on valinta, jonka voimme valita itsellemme. Anteeksiantamattomuus viha kateus, epäileminen yms. ovat samanlaisia valintoja. Saat pitää niitä itselläsi, mutta voit myös valita toisin.

Joka uskoo sille kaikki on mahdollista, ja joka uskoo voi tehdä suurempia tekoja mitä Jeesus teki. Joka uskoo voi juoda myrkkyä eikä se vahingoita, tai koskea käsin käärmeisiin. Yms. Raamattu on täynnä tällaisia kertomuksia.

” Usko tulee kuulosta ja kuulo tulee Jumalan sanasta”. Jos usko ei ole kasvanut, vaikka pyytää uskoa lisää, niin kannattaa miettiä onko kuuloa ruokittu Jumalan sanalla. Sillä epäuskon sanoista usko heikkenee, ja uskon sanoista usko kasvaa.

”Niin kuin oli alussa, kaikki luotiin Sanan voimalla,” ja samalla tavalla luodaan myös nyt.
Alussa oli Sana, Sana oli Herran tykönä, ja Sana oli Jumala. ( Johanneksen evankeliumi alusta)

Näin lähellä on Jumala, sillä onhan kirjoitettu, Sana on sinun suussasi ja sinun sydämessäsi.

Jumalan Sana sisältää kaikki työkalut, mutta joudut itse uskolla ne omistamaan itsellesi. Jos haluat niin voit tänään valita uskon tai vähäuskoisuuden. Voit käyttää työkaluja tai olla käyttämättä, Jeesus Kristus on sinun suussasi ja sydämessäsi.

Ota Jumalan sana käyttöösi, ja ala julistamaan itseäsi vapaaksi vähäuskoisuudestasi. ”Julistettua Sanaa seuraa ihmeet ja merkit.” Mutta voit itse valita, haluatko vähäuskoisuuden tai uskon ihmeitä ja merkkejä. Valvo omaa suutasi, sillä saat sitä mitä tilaat.

Jaakop vertaa kieltämme laivan peräsimeen jolla ohjataan suurta laivaa, ja sanoo että joka hallitsee kielensä on täydellinen.

Ole siunattu tekemään valintoja, sillä kunnioitan vapaata tahtoasi, niin kuin Jeesus ja Jumalakin kunnioittaa.
532420
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 53

Vanhimmat

tee tai ole tekemättä, omista, valitse, jne.

Miten se oikein oli...me emme valinneet Häntä vaan Hän valitsi meidät..

Tässä on nyt jotenkin sellainen maku, että todellakin joku on kasvamassa tekemään suurempia kuin Jeesus...

..ala julistamaan itseäsi vapaaksi vähäuskoisuudestasi...


voit itse valita, saat sitä mitä tilaat...

Anteeksi epähienouteni, Esa T, mutta onkohan joku nyt monitoroinut serotoniiniaineenvaihduntaasi vähän yläkanttiin...

Äänestä
  • Eikö Jeesus luvannut olla minun kanssani, jokaisena päivänä elämäni loppuun asti. Enkö siis saa omistaa uskolla tämän Jeesuksen ihan kokonaan?

    Saan omistaa Kristuksessa syntien anteeksi saamisen, ja Hänen voimansa elää sen mukaan mitä Jumalan Sanassa on kirjoitettu.

    "Anokaa niin teille annetaan", Luotan että saan sitä mitä tilaan.

    >pelottavaa touhua ota, tai jätä<

    Tämä on sinun valintasi, sillä Kristus Jumalan voima on jo annettu. Saat ottaa tai jättää. Kaikki työkalut ovat sinun suussasi ja sydämessäsi, joten sinun ei tarvitse kuin käyttää niitä tai olla käyttämättä.

    Minä en tuomitse sinua, vaikka jättäisit käyttämättä, mutta sanon sinua viisaaksi jos käytät.

    >me emme valinneet Häntä vaan Hän valitsi meidät..<

    Jumala valitsi jo antaessaan Jeesuksen voittaa kaiken ristillä. Tässäkin sinä valitset, kelpaako Kristus sinulle, saat sen lahjana Jumalalta täysin ilman omaa ansiotasi.

    Äänestä

LLL ja Luther olivat ihmisiä siinä kuin mekin, joten heidän opetuksensa ja Raamatun tulkintansa olivat myös ihmisestä. Minusta näyttää, että sinä Esa teet uutta teologiaa tai ainakin uutta dogmaa teologiaan.

Sanot: "Joka uskoo sille kaikki on mahdollista, ja joka uskoo voi tehdä suurempia tekoja mitä Jeesus teki."

Jeesus on poika kolmiyhteisessä Jumalassa. Jeesus on Jumala, kuten Raamattukin sen sanoo Johanneksen evankeliumin alussa joh. 1. 18. Tuntuu tästä syystä hurjalta ajatella, että pidät itseäsi Jumalaa suurempana, koska uskot uskollasi tekeväsi isompia tekoja mitä Jumala on tehnyt. Olen rinnallasi tomuakin pienempi.

Toisaalta istuin taanoin lauantai iltana samassa paikassa kanssasi ja kirkkainta siellä oli pallomaiset valaisimet katossa.

Ja rakkaudella tämän tahdon sanoa.

Äänestä
  • >Sanot: "Joka uskoo sille kaikki on mahdollista, ja joka uskoo voi tehdä suurempia tekoja mitä Jeesus teki." <

    Nämä molemmat oli suoraan raamatusta Jeesuksen omia opetuksia.

    >Tuntuu tästä syystä hurjalta ajatella, että pidät itseäsi Jumalaa suurempana, koska uskot uskollasi tekeväsi isompia tekoja mitä Jumala on tehnyt.<

    Jeesuksella oli kaikki usko, ja Hän olisi voinut tehdä mitä ikinä olisi halunut. Hän ei kuitenkaan tehnyt, kuin vain sen minkä näki isän tekevän. Vain sen mikä kuului Hänen tehtäväänsä.

    Näet näitä suurempia tekoja vaikka Hesekielin kirjassa, jossa Hesekiel herätti hautausmaalla kokonaisen kansakunnan kuolleista luista.

    Jeesus itse tekee näitä jopa suurempia tekoja itse meissä, joten emme ole suurempia sen perusteella jos teemme suurempia tekoja.

    Me olemme itse Jumalan edessä tomua, ja vasta tällainen tomu tekee mahdolliseksi Jumalan itse toimia meissä.

    Kristus on heikoissa väkevä. Mitä heikompia olemme itse, sitä väkevämpi Kristus voi olla. Tämä Kristuksen väkevyys tulee näkyviin juuri niissä vielä suuremmissa teoissa, mitä Hän maanpäällä ollessaan teki.

    Äänestä

  • Esa T kirjoitti:

    >Sanot: "Joka uskoo sille kaikki on mahdollista, ja joka uskoo voi tehdä suurempia tekoja mitä Jeesus teki." <

    Nämä molemmat oli suoraan raamatusta Jeesuksen omia opetuksia.

    >Tuntuu tästä syystä hurjalta ajatella, että pidät itseäsi Jumalaa suurempana, koska uskot uskollasi tekeväsi isompia tekoja mitä Jumala on tehnyt.<

    Jeesuksella oli kaikki usko, ja Hän olisi voinut tehdä mitä ikinä olisi halunut. Hän ei kuitenkaan tehnyt, kuin vain sen minkä näki isän tekevän. Vain sen mikä kuului Hänen tehtäväänsä.

    Näet näitä suurempia tekoja vaikka Hesekielin kirjassa, jossa Hesekiel herätti hautausmaalla kokonaisen kansakunnan kuolleista luista.

    Jeesus itse tekee näitä jopa suurempia tekoja itse meissä, joten emme ole suurempia sen perusteella jos teemme suurempia tekoja.

    Me olemme itse Jumalan edessä tomua, ja vasta tällainen tomu tekee mahdolliseksi Jumalan itse toimia meissä.

    Kristus on heikoissa väkevä. Mitä heikompia olemme itse, sitä väkevämpi Kristus voi olla. Tämä Kristuksen väkevyys tulee näkyviin juuri niissä vielä suuremmissa teoissa, mitä Hän maanpäällä ollessaan teki.

    mitä raamatussa on sanotu "että jos teillä on uskoa sinapinsiemenkään verran voitte siirtää vuoriakin"johonkin tuohon tapaan se oli. Mutta en usko että meillä vosi koskaan olla enemmän uskoa kuin Jeesuksella Kristuksella.

    Raamattuakin on käännetty 2000 vboden aikana moneen kertaan- Eri kielissä raamatun kirjoituksesta voi saada jopa ihan eri käsityksen, vaikka olisi kyseessä sama jae.

    Äänestä

  • uskon salaisuus kirjoitti:

    mitä raamatussa on sanotu "että jos teillä on uskoa sinapinsiemenkään verran voitte siirtää vuoriakin"johonkin tuohon tapaan se oli. Mutta en usko että meillä vosi koskaan olla enemmän uskoa kuin Jeesuksella Kristuksella.

    Raamattuakin on käännetty 2000 vboden aikana moneen kertaan- Eri kielissä raamatun kirjoituksesta voi saada jopa ihan eri käsityksen, vaikka olisi kyseessä sama jae.

    >EN tiedä muuta kuin mitä raamatussa on sanotu "että jos teillä on uskoa sinapinsiemenkään verran voitte siirtää vuoriakin"johonkin tuohon tapaan se oli. Mutta en usko että meillä vosi koskaan olla enemmän uskoa kuin Jeesuksella Kristuksella.<

    Ei Jeesus sanonut että meillä voisi olla enemmän uskoa, vaan "voimme tehdä suurempia tekoja mitä Hän teki". "Ei oppilas voi olla mestariaan suurempi."

    Tärkeintä on ymmärtää että vähauskoisuuskin on valinta, johon pystymme itse vaikuttamaan. Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan Sanasta. Uskomme kasvaa itsestään kun ruokimme kuuloamme Jumalan Sanalla.

    Sinapin siemen on ensin pieni siemen, ja kasvaessaan täyteen mittaan siitä tulee suuri puu, johon taivaan linnut rakentavat pesänsä. Myös uskomme kasvaa samalla tavalla, jos ruokimme sitä oikealla ruualla.

    Jos ruokimme kuuloamme epäuskon sanoilla, niin uskomme heikkenee, ja siksi Jaakobkin sanoo, "ketä hallitsee kielensä on täydellinen."

    Äänestä

  • Esa T kirjoitti:

    >EN tiedä muuta kuin mitä raamatussa on sanotu "että jos teillä on uskoa sinapinsiemenkään verran voitte siirtää vuoriakin"johonkin tuohon tapaan se oli. Mutta en usko että meillä vosi koskaan olla enemmän uskoa kuin Jeesuksella Kristuksella.<

    Ei Jeesus sanonut että meillä voisi olla enemmän uskoa, vaan "voimme tehdä suurempia tekoja mitä Hän teki". "Ei oppilas voi olla mestariaan suurempi."

    Tärkeintä on ymmärtää että vähauskoisuuskin on valinta, johon pystymme itse vaikuttamaan. Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan Sanasta. Uskomme kasvaa itsestään kun ruokimme kuuloamme Jumalan Sanalla.

    Sinapin siemen on ensin pieni siemen, ja kasvaessaan täyteen mittaan siitä tulee suuri puu, johon taivaan linnut rakentavat pesänsä. Myös uskomme kasvaa samalla tavalla, jos ruokimme sitä oikealla ruualla.

    Jos ruokimme kuuloamme epäuskon sanoilla, niin uskomme heikkenee, ja siksi Jaakobkin sanoo, "ketä hallitsee kielensä on täydellinen."

    "ketä hallitsee kielensä on täydellinen" kun pitäisi sanoa "kuka (tai se joka )hallitsee kielensä on täydellinen"?
    Taidat olla Satakunnan suunnalta; tuota ilmaisua "ketä" väärässä merkityksessä kuulee käytettävän Porin ja Rauman alueella.

    Äänestä

"Ole siunattu tekemään valintoja, sillä kunnioitan vapaata tahtoasi, niin kuin Jeesus ja Jumalakin kunnioittaa. "

Ihminen ei voi omasta puolestaan hyvään päin astua, sen tekee ykisn Jumala. Niin Paavalikin tässä selvästi osoittaa.

Room. 11:6   Mutta jos valinta kerran perustuu armoon, se ei perustu ihmisen tekoihin - muutenhan armo ei olisi armo.

Äänestä

Vielä hyviä paikkoja valinnoista:

Room. 9:18   Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo.
Room. 9:19   Jumalan vapaa valinta
Joku teistä ehkä kysyy: "Miksi Jumala sitten moittii ihmisiä? Eihän kukaan voi vastustaa hänen tahtoaan."
Room. 9:20   Ihmisparka, mikä sinä olet arvostelemaan Jumalaa? Sanooko saviastia muovaajalleen: "Miksi teit minusta tällaisen?"

Äänestä
  • >Jeesus on jo vetänyt puoleensa ja armahtanut kaikki ristillä. Täydellinen pelastus on jo annettu, mutta meidän tulee ottaa se uskolla vastaan täydellisenä lahjana.

    Saamme itse valita otammeko lahjan vastaan, vai halveksimmeko sitä. Kristukseen tähän täydelliseen lahjaan kuului myös tahtominen ja voima, jos vain otamme vastaan sen mitä on jo annettu.

    Äänestä

  • Esa T kirjoitti:

    >Jeesus on jo vetänyt puoleensa ja armahtanut kaikki ristillä. Täydellinen pelastus on jo annettu, mutta meidän tulee ottaa se uskolla vastaan täydellisenä lahjana.

    Saamme itse valita otammeko lahjan vastaan, vai halveksimmeko sitä. Kristukseen tähän täydelliseen lahjaan kuului myös tahtominen ja voima, jos vain otamme vastaan sen mitä on jo annettu.

    on totta ja oikein kaikki muu, mutta pyhitys-osiossa hän on tullut vauhtisokeaksi.

    Tunnet omavanhurskauden vaikutukset siltä osin, kuinka se vaikuttaa yrittämällä kääntää katseen ihmisen lihallisuuteen ja niihin vaikutuksiin, sanomalla: katso itseäs, kuinka huono olet tuossa ja tuossa!" Näin se yrittää estää uskomasta.

    Toinen tapa sillä on ylentää ihminen pyhäksi ja hyväksi, jopa ihailemaan omaa vaellustaan ja hedelmiään.
    Nyt se ei kiusaakkaan lihaa, vaan tuudittaa ihmisen salakavalasti omaan vanhurskauteen, omiin onnistumisiin ja omaan pyhyyteen. Vaarallinen on tuo valkeuden enkeli.

    Äänestä

  • kirjoituksissa kirjoitti:

    on totta ja oikein kaikki muu, mutta pyhitys-osiossa hän on tullut vauhtisokeaksi.

    Tunnet omavanhurskauden vaikutukset siltä osin, kuinka se vaikuttaa yrittämällä kääntää katseen ihmisen lihallisuuteen ja niihin vaikutuksiin, sanomalla: katso itseäs, kuinka huono olet tuossa ja tuossa!" Näin se yrittää estää uskomasta.

    Toinen tapa sillä on ylentää ihminen pyhäksi ja hyväksi, jopa ihailemaan omaa vaellustaan ja hedelmiään.
    Nyt se ei kiusaakkaan lihaa, vaan tuudittaa ihmisen salakavalasti omaan vanhurskauteen, omiin onnistumisiin ja omaan pyhyyteen. Vaarallinen on tuo valkeuden enkeli.

    Jos Pyhä Henki pyhittää ihmisen, milloin se on liiallista?

    Ei saisi riistää Hänen jumaluuttaan, tässä on tarkka rajankäynti.

    Jos sinun tarkkailusi pannaan täytäntöön, taitaa olla turhaa odottaa hedelmää, koska niitähän täytyy suorastaan välttää, ettei tule ansiota. Kenen laariin menee kylvö?

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Jos Pyhä Henki pyhittää ihmisen, milloin se on liiallista?

    Ei saisi riistää Hänen jumaluuttaan, tässä on tarkka rajankäynti.

    Jos sinun tarkkailusi pannaan täytäntöön, taitaa olla turhaa odottaa hedelmää, koska niitähän täytyy suorastaan välttää, ettei tule ansiota. Kenen laariin menee kylvö?

    Ihmisen liha ei koskaan tee parannusta. Silloin täytyy olla tunnettavissa lihan vaikutukset, jollei ihminen ole kuolleessa uskossa tai hurmioitunut hedelmistään, joita omavanhurskauden valkoinen enkeli laittaa ihailemaan.

    Ne uskon hedelmät eivät loista omaan silmään, vaan joku muu saattaa niitä nähdä.
    Johan se sotii rakkauden käskyäkin vastaan muutoin.

    Äänestä

  • tuota noin kirjoitti:

    Ihmisen liha ei koskaan tee parannusta. Silloin täytyy olla tunnettavissa lihan vaikutukset, jollei ihminen ole kuolleessa uskossa tai hurmioitunut hedelmistään, joita omavanhurskauden valkoinen enkeli laittaa ihailemaan.

    Ne uskon hedelmät eivät loista omaan silmään, vaan joku muu saattaa niitä nähdä.
    Johan se sotii rakkauden käskyäkin vastaan muutoin.

    Etkö ole kuullut lihan ristiinnaulitsemisesta?
    Miten ristiinnaulittu liha voisi hallita ihmistä?
    Eikö syntien kiusausten tunteminen ole juuri Pyhän Hengen työtä?
    Nyt vain ratkaisee, millä voimalla hallitsemme sitä, omalla vai Jumalan.

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Etkö ole kuullut lihan ristiinnaulitsemisesta?
    Miten ristiinnaulittu liha voisi hallita ihmistä?
    Eikö syntien kiusausten tunteminen ole juuri Pyhän Hengen työtä?
    Nyt vain ratkaisee, millä voimalla hallitsemme sitä, omalla vai Jumalan.

    Room 6:6. Tiedämme, että vanha minämme on yhdessä hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia.
    7. Se, joka on kuollut, on näet päässyt vapaaksi synnin vallasta.
    8. Mutta jos kerran olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan.

    Gal 2:19. Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin vapaaksi laista elääkseni Jumalalle. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.
    20. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.
    21. Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan.

    Gal 4:24. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen.
    25. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta.
    26. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Room 6:6. Tiedämme, että vanha minämme on yhdessä hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia.
    7. Se, joka on kuollut, on näet päässyt vapaaksi synnin vallasta.
    8. Mutta jos kerran olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan.

    Gal 2:19. Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin vapaaksi laista elääkseni Jumalalle. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.
    20. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.
    21. Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan.

    Gal 4:24. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen.
    25. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta.
    26. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.

    sanopa nyt sitten Lasse setä mitä ajattelemme esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisellä on jokin vaikea riippuvuus, jonka kokee ja tuntee synniksi. Käytännön kristillisessä päihdetyössä nähdään, ettei usko välttämättä aina tuo mukanaan raittiutta kertaheitolla, repsahtamisia tulee, vaikka asia kuinka tuodaan ja luovutetaan Herralle rukouksessa. Miten nyt lohdutat ontuvaa raukkaa, joka ei paranekaan riippuvuudestaan uskon saamisen myötä, kun hän lukee Esan vuodatusta ja itsetutkistelukehotuksia, joissa enemmän tai vähemmän suoraan sanotaan, että jos liha ei ole kokonaan ristiinaulittu niin..jne

    Onko sinulla Lasse omaa henkilökohtaista kokemusta
    siitä, mitä sota jotakin helmasyntiä vastaan voi olla? Esimerkiksi kateuden, vihan, ahneuden kanssa...?Rukousta, asian Jumalalle viemistä jne..

    Joskus näillä palstoilla kaipaisi nöyrempää, käytännönläheisempää, vähemmän mestaroivaa otetta, sitä käytännön kristillisyyttä ja jakamista.

    Olet varmaan tutustunut Raattamaan elämänkertaan. Entäpä Johnny Cashin tarina...Jos siinä matkan varrella ontuva tapaa vain vaativalla asenteella varustautuneita, omia hedelmiään laskeskelevia ja toisten heikkoutta alentuvasti tarkastelevia kanssakulkijoita, voi lopputulos olla surkea.

    Tarkoitan tässä esim Esan kommenttia jollekin kirjoittajalle, jonka hän halusi nostaa erilleen harvinaisena poikkeuksena lestadiolaisten pimeästä massasta...


    Tuntuu kurjalta, että el-liikkeen uudistumista toivovat tahot kiertyvät mutkan kautta näihin samoihin vanhoihin kuvioihin, arvioimaan toinen toisensa kristillisyyttä vaatimusten hengessä. Älyttömien, epäraamatullisten pukeutumissääntöjen yms tilalle on tullut erilaiset kriteerit, joilla toisten onnistumisia arvioidaan. Enkä tässä tarkoita hengen hedelmiä, rakkautta, iloa, rauhaa, vaan nimenomaan tuota asennetta, joka tuo mieleen fariseuksen rukouksen temppelissä.

    Meillä el- rivikristityillä on todella murheita tällä hetkellä, kun kuuntelemme ja katselemme, missä mennään. Onneksi on myös ihania uskonystäviä, joiden kanssa voi yhdessä lukea ja tutkia sanaa, vaihtaa kokemuksia, lohduttaa ja rohkaista toinen toistaan.En tiedä kuinka harvinaista se on, mutta koen, että saan elää aidosti kritittyjen yhteydessä.

    En todellakaan tarkoita, että kristityn sopisi elää miten sattuu, mutta meidän uskonelämää ei todellakaan kannattele peiliin tuijottelu ja omien hedelmien ihannointi, vaan Vapahtajamme tarjoama armo, voima ja kantava, huolehtiva rakkaus. Katse ja luottamus Jeesukseen, ei omaan napaan!

    Äänestä

  • kysyy ihmettelevä kirjoitti:

    sanopa nyt sitten Lasse setä mitä ajattelemme esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisellä on jokin vaikea riippuvuus, jonka kokee ja tuntee synniksi. Käytännön kristillisessä päihdetyössä nähdään, ettei usko välttämättä aina tuo mukanaan raittiutta kertaheitolla, repsahtamisia tulee, vaikka asia kuinka tuodaan ja luovutetaan Herralle rukouksessa. Miten nyt lohdutat ontuvaa raukkaa, joka ei paranekaan riippuvuudestaan uskon saamisen myötä, kun hän lukee Esan vuodatusta ja itsetutkistelukehotuksia, joissa enemmän tai vähemmän suoraan sanotaan, että jos liha ei ole kokonaan ristiinaulittu niin..jne

    Onko sinulla Lasse omaa henkilökohtaista kokemusta
    siitä, mitä sota jotakin helmasyntiä vastaan voi olla? Esimerkiksi kateuden, vihan, ahneuden kanssa...?Rukousta, asian Jumalalle viemistä jne..

    Joskus näillä palstoilla kaipaisi nöyrempää, käytännönläheisempää, vähemmän mestaroivaa otetta, sitä käytännön kristillisyyttä ja jakamista.

    Olet varmaan tutustunut Raattamaan elämänkertaan. Entäpä Johnny Cashin tarina...Jos siinä matkan varrella ontuva tapaa vain vaativalla asenteella varustautuneita, omia hedelmiään laskeskelevia ja toisten heikkoutta alentuvasti tarkastelevia kanssakulkijoita, voi lopputulos olla surkea.

    Tarkoitan tässä esim Esan kommenttia jollekin kirjoittajalle, jonka hän halusi nostaa erilleen harvinaisena poikkeuksena lestadiolaisten pimeästä massasta...


    Tuntuu kurjalta, että el-liikkeen uudistumista toivovat tahot kiertyvät mutkan kautta näihin samoihin vanhoihin kuvioihin, arvioimaan toinen toisensa kristillisyyttä vaatimusten hengessä. Älyttömien, epäraamatullisten pukeutumissääntöjen yms tilalle on tullut erilaiset kriteerit, joilla toisten onnistumisia arvioidaan. Enkä tässä tarkoita hengen hedelmiä, rakkautta, iloa, rauhaa, vaan nimenomaan tuota asennetta, joka tuo mieleen fariseuksen rukouksen temppelissä.

    Meillä el- rivikristityillä on todella murheita tällä hetkellä, kun kuuntelemme ja katselemme, missä mennään. Onneksi on myös ihania uskonystäviä, joiden kanssa voi yhdessä lukea ja tutkia sanaa, vaihtaa kokemuksia, lohduttaa ja rohkaista toinen toistaan.En tiedä kuinka harvinaista se on, mutta koen, että saan elää aidosti kritittyjen yhteydessä.

    En todellakaan tarkoita, että kristityn sopisi elää miten sattuu, mutta meidän uskonelämää ei todellakaan kannattele peiliin tuijottelu ja omien hedelmien ihannointi, vaan Vapahtajamme tarjoama armo, voima ja kantava, huolehtiva rakkaus. Katse ja luottamus Jeesukseen, ei omaan napaan!

    Se mitä kopsasin lihan ristiinnaulitsemisesta, pitää paikkansa, vaikka se kuinka karvastelisi. Meidän molempien on se vain hyväksyttävä, jos aiomme olla raamatullisia kristittyjä.

    Otamme esimerkiksi vaikkapa alkoholin. Me näemme säännöllisesti täälläkin palstoilla avauksia: Alkoholi ei ole syntiä.

    Nyt tulemmme asian ytimeen, me haluaisimme välttää alkoholin vahingolliset seuraukset, mutta haluaisimme helposti säilyttää siitä nauttimisen. Tätä perustellaan sillä, että raamatussa kielletään juopuminen, josta tulee irstas meno.

    Palataampa paratiisiin. Käärme puhutteli ihmistä ja kertoi miten asia on päin vastoin, sehän on hyväksi ihmiselle ja avaa näkökulmaa.

    Jo silloin, kun ihminen alkaa neuvotella pirun kanssa asiasta, lankeemus on jo totta. Jos alkoholiongelmainen ei tunnista koko ainetta ja siihen liittyvää himoa synniksi, ei ole toivoa.

    Olen kuullut monta traagista tarinaa, jotka alkavat sanoilla: Mun piti ottaa vain yksi huurteinen.

    Toinen näkökulma on siinä, että toiset uskovat voivat mittailla kristillisen rakkautensa määrää lankeilevan suhteen.

    Kaikkeein tärkein näkökulma on kuitenkin se, että me uskomme Jeesuksen teon voivan päästää meidät helvetin uhasta, mutta ei kykene hillitsemään oluenhimoa. Voiko se olla näin?
    Eikö silloin Jumaluuden kolmas persoona pienennetä liian pieneksi, tai Häntä ei tunneta lainkaan.

    Olen elämässäni kamppaillut monien asioiden kanssa, vähin ei ole niistä katkeruus. Vain Jumalan voima auttaa, mutta passiivinen vaikerointi ei auta. Joka rikoksensa tunnustaa ja hylkää, sille tapahtuu laupeus.

    Jos kaatkeruuden käsittelyn yhteydessä aina vain uudestaan hyväksymme sen ajatuksen, että loukkaus oli niin kova, ettei sitä voi mitenkään unohtaa, siinä on ansa johon usein jäämme.

    Alkoholistin pelastaa lankeemuksilta vain täysi raittius ja Jeesuksen pyytäminen mukaan sinne, missä lankeemus on tarjolla.

    Äänestä

  • kysyy ihmettelevä kirjoitti:

    sanopa nyt sitten Lasse setä mitä ajattelemme esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisellä on jokin vaikea riippuvuus, jonka kokee ja tuntee synniksi. Käytännön kristillisessä päihdetyössä nähdään, ettei usko välttämättä aina tuo mukanaan raittiutta kertaheitolla, repsahtamisia tulee, vaikka asia kuinka tuodaan ja luovutetaan Herralle rukouksessa. Miten nyt lohdutat ontuvaa raukkaa, joka ei paranekaan riippuvuudestaan uskon saamisen myötä, kun hän lukee Esan vuodatusta ja itsetutkistelukehotuksia, joissa enemmän tai vähemmän suoraan sanotaan, että jos liha ei ole kokonaan ristiinaulittu niin..jne

    Onko sinulla Lasse omaa henkilökohtaista kokemusta
    siitä, mitä sota jotakin helmasyntiä vastaan voi olla? Esimerkiksi kateuden, vihan, ahneuden kanssa...?Rukousta, asian Jumalalle viemistä jne..

    Joskus näillä palstoilla kaipaisi nöyrempää, käytännönläheisempää, vähemmän mestaroivaa otetta, sitä käytännön kristillisyyttä ja jakamista.

    Olet varmaan tutustunut Raattamaan elämänkertaan. Entäpä Johnny Cashin tarina...Jos siinä matkan varrella ontuva tapaa vain vaativalla asenteella varustautuneita, omia hedelmiään laskeskelevia ja toisten heikkoutta alentuvasti tarkastelevia kanssakulkijoita, voi lopputulos olla surkea.

    Tarkoitan tässä esim Esan kommenttia jollekin kirjoittajalle, jonka hän halusi nostaa erilleen harvinaisena poikkeuksena lestadiolaisten pimeästä massasta...


    Tuntuu kurjalta, että el-liikkeen uudistumista toivovat tahot kiertyvät mutkan kautta näihin samoihin vanhoihin kuvioihin, arvioimaan toinen toisensa kristillisyyttä vaatimusten hengessä. Älyttömien, epäraamatullisten pukeutumissääntöjen yms tilalle on tullut erilaiset kriteerit, joilla toisten onnistumisia arvioidaan. Enkä tässä tarkoita hengen hedelmiä, rakkautta, iloa, rauhaa, vaan nimenomaan tuota asennetta, joka tuo mieleen fariseuksen rukouksen temppelissä.

    Meillä el- rivikristityillä on todella murheita tällä hetkellä, kun kuuntelemme ja katselemme, missä mennään. Onneksi on myös ihania uskonystäviä, joiden kanssa voi yhdessä lukea ja tutkia sanaa, vaihtaa kokemuksia, lohduttaa ja rohkaista toinen toistaan.En tiedä kuinka harvinaista se on, mutta koen, että saan elää aidosti kritittyjen yhteydessä.

    En todellakaan tarkoita, että kristityn sopisi elää miten sattuu, mutta meidän uskonelämää ei todellakaan kannattele peiliin tuijottelu ja omien hedelmien ihannointi, vaan Vapahtajamme tarjoama armo, voima ja kantava, huolehtiva rakkaus. Katse ja luottamus Jeesukseen, ei omaan napaan!

    Kyllä Lasse-setäkin asiaa puhuu, mutta Esa T:n kommentteja valaisi tämä hyvin.

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Se mitä kopsasin lihan ristiinnaulitsemisesta, pitää paikkansa, vaikka se kuinka karvastelisi. Meidän molempien on se vain hyväksyttävä, jos aiomme olla raamatullisia kristittyjä.

    Otamme esimerkiksi vaikkapa alkoholin. Me näemme säännöllisesti täälläkin palstoilla avauksia: Alkoholi ei ole syntiä.

    Nyt tulemmme asian ytimeen, me haluaisimme välttää alkoholin vahingolliset seuraukset, mutta haluaisimme helposti säilyttää siitä nauttimisen. Tätä perustellaan sillä, että raamatussa kielletään juopuminen, josta tulee irstas meno.

    Palataampa paratiisiin. Käärme puhutteli ihmistä ja kertoi miten asia on päin vastoin, sehän on hyväksi ihmiselle ja avaa näkökulmaa.

    Jo silloin, kun ihminen alkaa neuvotella pirun kanssa asiasta, lankeemus on jo totta. Jos alkoholiongelmainen ei tunnista koko ainetta ja siihen liittyvää himoa synniksi, ei ole toivoa.

    Olen kuullut monta traagista tarinaa, jotka alkavat sanoilla: Mun piti ottaa vain yksi huurteinen.

    Toinen näkökulma on siinä, että toiset uskovat voivat mittailla kristillisen rakkautensa määrää lankeilevan suhteen.

    Kaikkeein tärkein näkökulma on kuitenkin se, että me uskomme Jeesuksen teon voivan päästää meidät helvetin uhasta, mutta ei kykene hillitsemään oluenhimoa. Voiko se olla näin?
    Eikö silloin Jumaluuden kolmas persoona pienennetä liian pieneksi, tai Häntä ei tunneta lainkaan.

    Olen elämässäni kamppaillut monien asioiden kanssa, vähin ei ole niistä katkeruus. Vain Jumalan voima auttaa, mutta passiivinen vaikerointi ei auta. Joka rikoksensa tunnustaa ja hylkää, sille tapahtuu laupeus.

    Jos kaatkeruuden käsittelyn yhteydessä aina vain uudestaan hyväksymme sen ajatuksen, että loukkaus oli niin kova, ettei sitä voi mitenkään unohtaa, siinä on ansa johon usein jäämme.

    Alkoholistin pelastaa lankeemuksilta vain täysi raittius ja Jeesuksen pyytäminen mukaan sinne, missä lankeemus on tarjolla.

    Juuri langenneella on toivoa, nimenomaan!
    Olkoon se alkoholi tai mikä tahansa synti, toivoa on.
    Uskovakin voi langeta. Onko toivo autuuden suhteen siinä mennyt?
    Ei ole. Uskova on niin kauan uskossa, kunnes kieltää sen.
    Hän tekee USKOSSA parannusta. Emme tiedä kaikkia Jumalan tarkoituksia, mutta joidenkin kohdalle hän sallii kaikenlaisia koettelemuksia. Kaikki tähtää siihen, että tuo ihminen Vapahtajaansa kaiken turvansa laittaisi.
    Muistakaa, että niin alhaalla kenkään ei kulje, ettei siellä Jeesus ois!

    Ne ihmiset, joilla on paljon hedelmiä Herralle tarjota, eivät voi langenneen ihmisen uskoa mitätöidä.

    Äänestä

  • happamia, sanoi kirjoitti:

    Juuri langenneella on toivoa, nimenomaan!
    Olkoon se alkoholi tai mikä tahansa synti, toivoa on.
    Uskovakin voi langeta. Onko toivo autuuden suhteen siinä mennyt?
    Ei ole. Uskova on niin kauan uskossa, kunnes kieltää sen.
    Hän tekee USKOSSA parannusta. Emme tiedä kaikkia Jumalan tarkoituksia, mutta joidenkin kohdalle hän sallii kaikenlaisia koettelemuksia. Kaikki tähtää siihen, että tuo ihminen Vapahtajaansa kaiken turvansa laittaisi.
    Muistakaa, että niin alhaalla kenkään ei kulje, ettei siellä Jeesus ois!

    Ne ihmiset, joilla on paljon hedelmiä Herralle tarjota, eivät voi langenneen ihmisen uskoa mitätöidä.

    Ei ole toivoa, jos Jeesuksen kärsimys ei pääse niin npaljon vaikuttamaan sydämen ympärileikkausta, että synty tuntuu synniltä. Nimittäin kukaan ei tule tapaturmaisesti humalaan. Siinä on monta vaihetta jo ennen ja siinä on myöskin lankeemus läsnä. Jos sitä ei pidetä syntinä himosta alkaen, toivoa ei ole.

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Ei ole toivoa, jos Jeesuksen kärsimys ei pääse niin npaljon vaikuttamaan sydämen ympärileikkausta, että synty tuntuu synniltä. Nimittäin kukaan ei tule tapaturmaisesti humalaan. Siinä on monta vaihetta jo ennen ja siinä on myöskin lankeemus läsnä. Jos sitä ei pidetä syntinä himosta alkaen, toivoa ei ole.

    Meillä ei ole lupaa vesittää evankeliumia ihmisen kokoiseksi ja sallia ihmisen heikkouden varjolla jotakin, mitä Sana synniksi kirkastaa.

    On kokonaan eri asia, miten me selviämme Sanan edessä. Synnin tuntemisen pitäisi vaikuttaa avun huutamista Jumalalta, joka on ainoa voimanlähde. Jos kehotetaan katsomaan Kristukseen, siinä ei totisesti ole omaavanhurskautta.

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Se mitä kopsasin lihan ristiinnaulitsemisesta, pitää paikkansa, vaikka se kuinka karvastelisi. Meidän molempien on se vain hyväksyttävä, jos aiomme olla raamatullisia kristittyjä.

    Otamme esimerkiksi vaikkapa alkoholin. Me näemme säännöllisesti täälläkin palstoilla avauksia: Alkoholi ei ole syntiä.

    Nyt tulemmme asian ytimeen, me haluaisimme välttää alkoholin vahingolliset seuraukset, mutta haluaisimme helposti säilyttää siitä nauttimisen. Tätä perustellaan sillä, että raamatussa kielletään juopuminen, josta tulee irstas meno.

    Palataampa paratiisiin. Käärme puhutteli ihmistä ja kertoi miten asia on päin vastoin, sehän on hyväksi ihmiselle ja avaa näkökulmaa.

    Jo silloin, kun ihminen alkaa neuvotella pirun kanssa asiasta, lankeemus on jo totta. Jos alkoholiongelmainen ei tunnista koko ainetta ja siihen liittyvää himoa synniksi, ei ole toivoa.

    Olen kuullut monta traagista tarinaa, jotka alkavat sanoilla: Mun piti ottaa vain yksi huurteinen.

    Toinen näkökulma on siinä, että toiset uskovat voivat mittailla kristillisen rakkautensa määrää lankeilevan suhteen.

    Kaikkeein tärkein näkökulma on kuitenkin se, että me uskomme Jeesuksen teon voivan päästää meidät helvetin uhasta, mutta ei kykene hillitsemään oluenhimoa. Voiko se olla näin?
    Eikö silloin Jumaluuden kolmas persoona pienennetä liian pieneksi, tai Häntä ei tunneta lainkaan.

    Olen elämässäni kamppaillut monien asioiden kanssa, vähin ei ole niistä katkeruus. Vain Jumalan voima auttaa, mutta passiivinen vaikerointi ei auta. Joka rikoksensa tunnustaa ja hylkää, sille tapahtuu laupeus.

    Jos kaatkeruuden käsittelyn yhteydessä aina vain uudestaan hyväksymme sen ajatuksen, että loukkaus oli niin kova, ettei sitä voi mitenkään unohtaa, siinä on ansa johon usein jäämme.

    Alkoholistin pelastaa lankeemuksilta vain täysi raittius ja Jeesuksen pyytäminen mukaan sinne, missä lankeemus on tarjolla.

    Onko uskovainen siis ollenkaan uskovainen, jos rikoksensa tunnustaa ja sen sitten hylkää ja siihen sitten taas sortuu? Onko tällaisella ihmisellä sittenkään Jumalalle kelpaavuutta vaikka hän niin uskoo.

    Jos pääsemme osalliseksi kolmiyhteisen Jumalan Pyhästä Hengestä, emmekö me enää koskaan tee syntiä. Tällainen ajattelu tuo mieleeni erään itämaisen maailmanuskonnon, jossa haetaan tilaa missä saavutetaan täydellinen harmonia.

    En pärjää Lasse-sedälle Raamattu tietoudessa, mutta onko kristillisyys näin monimutkainen asia. Itse sen olisin valmis tiivistämään sanaan rakkaus.

    Äänestä

  • Qtaria kirjoitti:

    Onko uskovainen siis ollenkaan uskovainen, jos rikoksensa tunnustaa ja sen sitten hylkää ja siihen sitten taas sortuu? Onko tällaisella ihmisellä sittenkään Jumalalle kelpaavuutta vaikka hän niin uskoo.

    Jos pääsemme osalliseksi kolmiyhteisen Jumalan Pyhästä Hengestä, emmekö me enää koskaan tee syntiä. Tällainen ajattelu tuo mieleeni erään itämaisen maailmanuskonnon, jossa haetaan tilaa missä saavutetaan täydellinen harmonia.

    En pärjää Lasse-sedälle Raamattu tietoudessa, mutta onko kristillisyys näin monimutkainen asia. Itse sen olisin valmis tiivistämään sanaan rakkaus.

    Jos rakastat Kristusta ja Kristus rakastaa sinua, etkö haluaisi olla täydellisessä harmoniassa Hänen kanssaan? Vai haluatko pitää vieläkin jotain syntiä jalkavaimona ja antaa itsestäsi vain osan Jeesukselle? Tahdotko edelleen ristiinnaulita Häntä synneilläsi, kun sinun pitäisi raamatun mukaan ristiinnaulita oma lihasi?

    Kun tulet seuraavan kerran sellaiseen lankeemuksen kohtaan, jota mielessäsi ajattelet, kysy itseltäsi, meninkö siihen tilanteeseen omissa voimissani pyytämättä Jeesusta apuun.

    Tervehtymisen ensimmäinen askel on siinä, että tunnustamme Jumalan sanan todeksi.

    Toinen askel, me tunnistamme synnin itsessämme.

    Kolmas askel, että me tunnustamme synnin synniksi myös itsessämme.

    Neljäs askel, ettäme huudamme surkeasti apua: Jeesus Daavidin poika armahda minua. Ja se on siinä.
    Hän tulee varmasti apuun.

    Äänestä

  • Qtaria kirjoitti:

    Onko uskovainen siis ollenkaan uskovainen, jos rikoksensa tunnustaa ja sen sitten hylkää ja siihen sitten taas sortuu? Onko tällaisella ihmisellä sittenkään Jumalalle kelpaavuutta vaikka hän niin uskoo.

    Jos pääsemme osalliseksi kolmiyhteisen Jumalan Pyhästä Hengestä, emmekö me enää koskaan tee syntiä. Tällainen ajattelu tuo mieleeni erään itämaisen maailmanuskonnon, jossa haetaan tilaa missä saavutetaan täydellinen harmonia.

    En pärjää Lasse-sedälle Raamattu tietoudessa, mutta onko kristillisyys näin monimutkainen asia. Itse sen olisin valmis tiivistämään sanaan rakkaus.

    Minua on hämmästyttänyt jo pitemmän aikaa se, että heti, kun puhutaan pyhityksestä, alkaa ramatun sanaa vastaan väitteleminen.

    Noudattakaat rauhaa kaikkien kanssa ja pyhyyttä, jota paitsi ei yksikään saa Herraa nähdä. Tämäkin on raamatun sanaa vanhemmasta käännöksestä.

    Ryövärin huokaus riittäisi, jossa tunnustetaan oma syntisyys ja omat ajatuksen vääriksi.

    Äänestä

  • Esa T kirjoitti:

    >Jeesus on jo vetänyt puoleensa ja armahtanut kaikki ristillä. Täydellinen pelastus on jo annettu, mutta meidän tulee ottaa se uskolla vastaan täydellisenä lahjana.

    Saamme itse valita otammeko lahjan vastaan, vai halveksimmeko sitä. Kristukseen tähän täydelliseen lahjaan kuului myös tahtominen ja voima, jos vain otamme vastaan sen mitä on jo annettu.

    ">Jeesus on jo vetänyt puoleensa ja armahtanut kaikki ristillä. Täydellinen pelastus on jo annettu, mutta meidän tulee ottaa se uskolla vastaan täydellisenä lahjana. "

    Kyllä, mutta kuka Uskon antaa??
    Emme omastapuolesta voi parempaan tarttua ellei Jumala vedä puoleensa.

    Saamme itse valita otammeko lahjan vastaan, vai halveksimmeko sitä. Kristukseen tähän täydelliseen lahjaan kuului myös tahtominen ja voima, jos vain otamme vastaan sen mitä on jo annettu. "

    Luomiskertomusessa hyvin näkyy mikä on ihmisen valinta... Hyväänpäin ainostaan Jumala vaikutta emme itse silloin tee valintaa..

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Minua on hämmästyttänyt jo pitemmän aikaa se, että heti, kun puhutaan pyhityksestä, alkaa ramatun sanaa vastaan väitteleminen.

    Noudattakaat rauhaa kaikkien kanssa ja pyhyyttä, jota paitsi ei yksikään saa Herraa nähdä. Tämäkin on raamatun sanaa vanhemmasta käännöksestä.

    Ryövärin huokaus riittäisi, jossa tunnustetaan oma syntisyys ja omat ajatuksen vääriksi.

    Eihän sitä nyt kauheasti kannata hämmästellä, jos väittelemistä esiintyy Raamatusta keskusteltaessa. Johan sen kristikunnan historiakin osoittaa, että se ei ole helpoin kirjatulkita on kristinusko siksi moneksi haaraksi ja osaksi levinnyt. Ja minä en juuri halua väitellä vaan kysellä.

    Jumalallistuminen on idän kirkossa saanut suuremman roolin kuin tässä lutherilaisessa osassa. Mutta kysyisin taas:

    Tarvitseeko jumalallistunut ihminen Kristusta ainostaan pysymiseen jumalallistuneena? Onko siis pyhitetty ihminen vapaa synnistä ja sen kieroudesta?

    Miten perisynti käsite (tai Room 5:12) ja jumalallistuminen sopivat yhteen?

    Äänestä

  • Qtaria kirjoitti:

    Eihän sitä nyt kauheasti kannata hämmästellä, jos väittelemistä esiintyy Raamatusta keskusteltaessa. Johan sen kristikunnan historiakin osoittaa, että se ei ole helpoin kirjatulkita on kristinusko siksi moneksi haaraksi ja osaksi levinnyt. Ja minä en juuri halua väitellä vaan kysellä.

    Jumalallistuminen on idän kirkossa saanut suuremman roolin kuin tässä lutherilaisessa osassa. Mutta kysyisin taas:

    Tarvitseeko jumalallistunut ihminen Kristusta ainostaan pysymiseen jumalallistuneena? Onko siis pyhitetty ihminen vapaa synnistä ja sen kieroudesta?

    Miten perisynti käsite (tai Room 5:12) ja jumalallistuminen sopivat yhteen?

    Kristus teissä, kirkkauden toivo, totta vai tarua?

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Meillä ei ole lupaa vesittää evankeliumia ihmisen kokoiseksi ja sallia ihmisen heikkouden varjolla jotakin, mitä Sana synniksi kirkastaa.

    On kokonaan eri asia, miten me selviämme Sanan edessä. Synnin tuntemisen pitäisi vaikuttaa avun huutamista Jumalalta, joka on ainoa voimanlähde. Jos kehotetaan katsomaan Kristukseen, siinä ei totisesti ole omaavanhurskautta.

    raamatun paikasta, missä Pietari kysyi Jeesukselta:" kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, onko seitsemässä kerrassa kyllin?"
    Jeesus sanoi: "Ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän".

    Olemmehan, uskovat veljiä ja sisaria Jumalan lapsilaumassa.
    Onneksi, kiitos Jumalan, armon virta ei pidä sekunninkaan taukoa.

    Äänestä

  • Qtaria kirjoitti:

    Eihän sitä nyt kauheasti kannata hämmästellä, jos väittelemistä esiintyy Raamatusta keskusteltaessa. Johan sen kristikunnan historiakin osoittaa, että se ei ole helpoin kirjatulkita on kristinusko siksi moneksi haaraksi ja osaksi levinnyt. Ja minä en juuri halua väitellä vaan kysellä.

    Jumalallistuminen on idän kirkossa saanut suuremman roolin kuin tässä lutherilaisessa osassa. Mutta kysyisin taas:

    Tarvitseeko jumalallistunut ihminen Kristusta ainostaan pysymiseen jumalallistuneena? Onko siis pyhitetty ihminen vapaa synnistä ja sen kieroudesta?

    Miten perisynti käsite (tai Room 5:12) ja jumalallistuminen sopivat yhteen?

    Saapi sitä köyhäillä, jos haluaa. Mutta mielestäni on tyhmää nähdä nälkää vihreällä laitumella, katso Psalmi 23.

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Jos rakastat Kristusta ja Kristus rakastaa sinua, etkö haluaisi olla täydellisessä harmoniassa Hänen kanssaan? Vai haluatko pitää vieläkin jotain syntiä jalkavaimona ja antaa itsestäsi vain osan Jeesukselle? Tahdotko edelleen ristiinnaulita Häntä synneilläsi, kun sinun pitäisi raamatun mukaan ristiinnaulita oma lihasi?

    Kun tulet seuraavan kerran sellaiseen lankeemuksen kohtaan, jota mielessäsi ajattelet, kysy itseltäsi, meninkö siihen tilanteeseen omissa voimissani pyytämättä Jeesusta apuun.

    Tervehtymisen ensimmäinen askel on siinä, että tunnustamme Jumalan sanan todeksi.

    Toinen askel, me tunnistamme synnin itsessämme.

    Kolmas askel, että me tunnustamme synnin synniksi myös itsessämme.

    Neljäs askel, ettäme huudamme surkeasti apua: Jeesus Daavidin poika armahda minua. Ja se on siinä.
    Hän tulee varmasti apuun.

    Kyse ei ole minun rakkaudestani, vaan Kristuksen rakkaudesta.
    Mihin onnistuneet ja pyhiksi tulleet tarvitsevat Kristusta?
    Kiitos Jumalan, Hän Pojassaan on valmistanut syntiselle armopöydän. Saamme elää armahdettuina syntisinä kristityn vapaudessa. Jeesus on elänyt synnittömän elämän. Hän on kaiken täyttänyt. Kiitos
    Jeesus!

    Äänestä

  • olet siitä kirjoitti:

    raamatun paikasta, missä Pietari kysyi Jeesukselta:" kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, onko seitsemässä kerrassa kyllin?"
    Jeesus sanoi: "Ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän".

    Olemmehan, uskovat veljiä ja sisaria Jumalan lapsilaumassa.
    Onneksi, kiitos Jumalan, armon virta ei pidä sekunninkaan taukoa.

    Sitäpä mieltä, ettei armahdettu syntinen voi olla antamatta anteeksi, jos ymmärtää mistä itse on pelastunut.

    Ongelma taitaa paljolti olla siinä, ettei helvettiä enää tunneta tarpeeksi.

    Äänestä

  • mutta joudun kirjoitti:

    Kyse ei ole minun rakkaudestani, vaan Kristuksen rakkaudesta.
    Mihin onnistuneet ja pyhiksi tulleet tarvitsevat Kristusta?
    Kiitos Jumalan, Hän Pojassaan on valmistanut syntiselle armopöydän. Saamme elää armahdettuina syntisinä kristityn vapaudessa. Jeesus on elänyt synnittömän elämän. Hän on kaiken täyttänyt. Kiitos
    Jeesus!

    Jos sinulla on rakkaussuhde Jeesukseen, jonka Hän haluaisi niin olevan, mitä rakastunut ihminen tekee rakastamallaan ihmisellä?

    Eikö halua olla lähellä, kuulla äänen, tulla kosketetuksi ja tulla kokonaan toisen omaksi.

    Äänestä

  • Yhteys kirjoitti:

    ">Jeesus on jo vetänyt puoleensa ja armahtanut kaikki ristillä. Täydellinen pelastus on jo annettu, mutta meidän tulee ottaa se uskolla vastaan täydellisenä lahjana. "

    Kyllä, mutta kuka Uskon antaa??
    Emme omastapuolesta voi parempaan tarttua ellei Jumala vedä puoleensa.

    Saamme itse valita otammeko lahjan vastaan, vai halveksimmeko sitä. Kristukseen tähän täydelliseen lahjaan kuului myös tahtominen ja voima, jos vain otamme vastaan sen mitä on jo annettu. "

    Luomiskertomusessa hyvin näkyy mikä on ihmisen valinta... Hyväänpäin ainostaan Jumala vaikutta emme itse silloin tee valintaa..

    Jeesus on jo vetänyt puoleensa ja armahtanut kaikki ristillä. Täydellinen pelastus on jo annettu, mutta meidän tulee ottaa se uskolla vastaan täydellisenä lahjana.

    >Kyllä, mutta kuka Uskon antaa??
    Emme omastapuolesta voi parempaan tarttua ellei Jumala vedä puoleensa.<

    Uskokoin on jo annettu, ja Jumalakin on jo puoleensa vetänyt, tämä kaikki annettiin ristillä.

    Kaikki on valmistettu tulkaa. Kaikki on lahjaksi annettu, ja Jumala haluaa ettemme ylönkatsoisi Hänen täydellistä lahjaa.

    Omistakaa uskolla Kristus täydellisenä itsellenne. Ei ainoastaan anteeksi antajana, vaan myös Jumalan voimana.

    Vaatikaa heitä sisälle tulemaan, sillä kaikki on valmistettu. Kristuksessa meillä on kaikki valmiina, ei tarvitse kuin uskolla omistaa Hänet.

    Ei tarvitse istua aarrearkun päällä ja kerjätä leipää, kaikki on jo annettu, mutta joudut itse uskolla sen omistamaan itsellesi.

    "Jos joltakin puuttuu uskoa, niin pyytäköön sitä Jumalalta."

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Saapi sitä köyhäillä, jos haluaa. Mutta mielestäni on tyhmää nähdä nälkää vihreällä laitumella, katso Psalmi 23.

    selvittäisitkö Lasse setä mitä sinä ymmärrät näillä käsitteillä
    1. Ristin tie, ristin teologia

    2. Menestyksen teologia

    ja mitä ajattelet siitä, mitä Martti Luther opettaa siitä, että ihminen on yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas

    Onko se ihan soopaa?

    Äänestä

  • ristin tiellä kirjoitti:

    selvittäisitkö Lasse setä mitä sinä ymmärrät näillä käsitteillä
    1. Ristin tie, ristin teologia

    2. Menestyksen teologia

    ja mitä ajattelet siitä, mitä Martti Luther opettaa siitä, että ihminen on yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas

    Onko se ihan soopaa?

    Room 6:6. Tiedämme, että vanha minämme on yhdessä hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia.

    Gal 2:19. Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin vapaaksi laista elääkseni Jumalalle. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.
    20. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.
    21. Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan.

    Jos tämä ei ole totta, kaikki on turhaa.

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Ei ole toivoa, jos Jeesuksen kärsimys ei pääse niin npaljon vaikuttamaan sydämen ympärileikkausta, että synty tuntuu synniltä. Nimittäin kukaan ei tule tapaturmaisesti humalaan. Siinä on monta vaihetta jo ennen ja siinä on myöskin lankeemus läsnä. Jos sitä ei pidetä syntinä himosta alkaen, toivoa ei ole.

    Synti on jo sydämmessä , ei pelkästään himossa . aineen nauttimisessa on monta vaihetta ,siinä lasse on sangen oikeassa . Sanoisinko että sata vaihetta ennen humalaa ,lopettaa voi joka vaiheessa . Jos on selkärankaa , humala on lankeemus ,kaikki muu on syntiä .

    Äänestä

  • Esa T kirjoitti:

    Jeesus on jo vetänyt puoleensa ja armahtanut kaikki ristillä. Täydellinen pelastus on jo annettu, mutta meidän tulee ottaa se uskolla vastaan täydellisenä lahjana.

    >Kyllä, mutta kuka Uskon antaa??
    Emme omastapuolesta voi parempaan tarttua ellei Jumala vedä puoleensa.<

    Uskokoin on jo annettu, ja Jumalakin on jo puoleensa vetänyt, tämä kaikki annettiin ristillä.

    Kaikki on valmistettu tulkaa. Kaikki on lahjaksi annettu, ja Jumala haluaa ettemme ylönkatsoisi Hänen täydellistä lahjaa.

    Omistakaa uskolla Kristus täydellisenä itsellenne. Ei ainoastaan anteeksi antajana, vaan myös Jumalan voimana.

    Vaatikaa heitä sisälle tulemaan, sillä kaikki on valmistettu. Kristuksessa meillä on kaikki valmiina, ei tarvitse kuin uskolla omistaa Hänet.

    Ei tarvitse istua aarrearkun päällä ja kerjätä leipää, kaikki on jo annettu, mutta joudut itse uskolla sen omistamaan itsellesi.

    "Jos joltakin puuttuu uskoa, niin pyytäköön sitä Jumalalta."

    JUMALA ei katso meitä , suoraan vaan jeesus kristus joka on pukenut meidät HÄNEN vanhurkaudenvaatteeseen se puku on kudottu ylhäältä alas ei saumoja siitä meitä ei katso JUMALA Läpi mutta kristus katsoo meitä realiajassa .,. aamen ,aamen

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Room 6:6. Tiedämme, että vanha minämme on yhdessä hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia.

    Gal 2:19. Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin vapaaksi laista elääkseni Jumalalle. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.
    20. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.
    21. Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan.

    Jos tämä ei ole totta, kaikki on turhaa.

    mitään tuosta, jota siteerasit, en tahdo kiistää, mutta vastasitko kysymyksiini? Haluaisin todella tietää, mitä ajattelet näistä asioista. Venkoilematta.

    Äänestä

  • kysymyksiini, Lasse kirjoitti:

    mitään tuosta, jota siteerasit, en tahdo kiistää, mutta vastasitko kysymyksiini? Haluaisin todella tietää, mitä ajattelet näistä asioista. Venkoilematta.

    Jos ymmärrämme mitä lihan ristiinnaulitseminen merkitsee, ei ole juurikaan kysymyksiä menestysteologiasta tarvis tehdä.

    Menestysteologia tarkoittaa sitä, että uskonratkaisu poistaa kaikki ongelmat. Ei sairautta eikä köyhyyttä.

    Tällaisesta en ole koskaan puhunut.
    Me kaikki kuolemme täältä pois eli joku sairaus meidät siirtää ajasta, silti on mahdollista saada rukouksessa apua moniin asioihin.

    Se syntinen/vahurskas on totta. Liha on syntinen, mutta uusi ihminen on vanhurskas Kristuksen tähden.

    Syntinen/vanhurskas ei voi merkitä sitä, jota Lestadius kuvailee, että ollaan uskovia kirkossa ja suruttomia kirkon takana. Ei niin, että tehdään huorin ja uskotaan, juopotellaan ja uskotaan. Eivätkö teot silloin todista enemmän epäuskosta, kuin Jumalan voimasta.

    Pyhä Henki on ihmisellä siksi, että Hän opettaa totuuteen. Hän muistuttaa synnistä silloin, kun liha pyrkii ristiltä pois ja hallitsemaan meidän elämäämme.

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Jos ymmärrämme mitä lihan ristiinnaulitseminen merkitsee, ei ole juurikaan kysymyksiä menestysteologiasta tarvis tehdä.

    Menestysteologia tarkoittaa sitä, että uskonratkaisu poistaa kaikki ongelmat. Ei sairautta eikä köyhyyttä.

    Tällaisesta en ole koskaan puhunut.
    Me kaikki kuolemme täältä pois eli joku sairaus meidät siirtää ajasta, silti on mahdollista saada rukouksessa apua moniin asioihin.

    Se syntinen/vahurskas on totta. Liha on syntinen, mutta uusi ihminen on vanhurskas Kristuksen tähden.

    Syntinen/vanhurskas ei voi merkitä sitä, jota Lestadius kuvailee, että ollaan uskovia kirkossa ja suruttomia kirkon takana. Ei niin, että tehdään huorin ja uskotaan, juopotellaan ja uskotaan. Eivätkö teot silloin todista enemmän epäuskosta, kuin Jumalan voimasta.

    Pyhä Henki on ihmisellä siksi, että Hän opettaa totuuteen. Hän muistuttaa synnistä silloin, kun liha pyrkii ristiltä pois ja hallitsemaan meidän elämäämme.

    tässä selvisi paljon. En usko täällä kenenkään halunneen sanoa, että tuo Lestadiuksen kuvaama malli olisi oikeaa kristityn elämää.Sehän on juuri sitä synnin tekoa armon päälle, josta meitä on aina varoitettu.

    Näissä Esan ja myös sinun jutuissa vaan on paljon sellaista, mitä se omavanhurskaus, joka meitä monia kiusaa, käyttää elatusalustanaan. "Ei sinulla ole Pyhää Henkeä, onkohan uskosi kuollut,taidat olla pelkkä nimikristitty kun olet noin huono...sanoo oma vanhurskaus minulle, kun joka päivä tajuan monissa ratkaisuissani olleeni itsekäs, yksipuolinen, yksisilmäinen, rakastamaton...ja ahne , kateellinen jne. Tai kun tajuan, että sairaudet, jotka minua vaivaavat ja joiden parantumista olen monesti rukoillut ovat juuri sellaisia, joista joissakin Henkeä enemmän korostavissa joukoissa monet paranevat...silloin ei ole aina helppoa sitkeästi pysyä kiinni siinä, mitä olen saanut, Sanassa ja syntien anteeksiantamuksessa. Syntisenä mutta Jeesuksen tähden vanhurskaana. Ei suurena uskon sankarina vaan matalan tien kulkijana.

    Äänestä

  • teutatess kirjoitti:

    JUMALA ei katso meitä , suoraan vaan jeesus kristus joka on pukenut meidät HÄNEN vanhurkaudenvaatteeseen se puku on kudottu ylhäältä alas ei saumoja siitä meitä ei katso JUMALA Läpi mutta kristus katsoo meitä realiajassa .,. aamen ,aamen

    Luotat Kristuksen anteeksiantamukseen, mutta et Hänen voimaansa elää myös niin kuin Hän itse opetti.

    Silloin et näe mistään miten Kristus elää sinussa. Synti ei kerro sinulle, ettei Jeesus tee niitä sinussa, eikä sitä että oma valvomattomuutesi on saanut synnin aikaan.

    Miten koettelet että Kristus elää sinussa, sillä tunnut jättävän koettelun viimeiselle tuomiolle. Ymmärrätkö silloin et voi tehdä enää mitään, eikä silloin ole auttamassa sinun opettajasi, vaan olet yksin Herrasi edessä. Sinut punnitaan, mitä olet rakentanut Jeesus Kristus perustuksen päälle.

    Koettele Jumalaa jo nyt, koettele elääkö Jeesus Kristus sinussa. Sillä onhan Hän luvannut olla kanssasi elämäsi jokaisena päivänä, elämäsi loppuun asti. Ja tiedä ettei Jeesus tee syntiä.

    Tällä voit koetella itseäsi, pysytkö Kristuksessa, ja myöskin Kristusta joka on luvannut olla kanssasi joka päivä.

    Älä jätä koetteluasi viimeiselle tuomiolle, vaan koettele Herran väkevyyttä joka hetki. Hän ei sinua jätä eikä hylkää, mutta itse voit jättää ja hylätä Hänet.

    Jeesus lupaa, "joka pysyy Hänessä, voi pyytää mitä ikinä haluaa, ja hän on sen saava." Saat tämän palkan jo tässä elämässä, ja taivaassa iankaikkisesti.

    Jeesus haluaa elää sinussa ja minussa, täydellisyydestä tunnistan koska elää Kristus, ja synnistä ja vajaudesta koska elän itse.
    Se mikä lähtee itsestäni pitää riisua pois, ja mikä tulee Kristuksesta pitää pukea päälleen.

    Äänestä

  • Esa T kirjoitti:

    Luotat Kristuksen anteeksiantamukseen, mutta et Hänen voimaansa elää myös niin kuin Hän itse opetti.

    Silloin et näe mistään miten Kristus elää sinussa. Synti ei kerro sinulle, ettei Jeesus tee niitä sinussa, eikä sitä että oma valvomattomuutesi on saanut synnin aikaan.

    Miten koettelet että Kristus elää sinussa, sillä tunnut jättävän koettelun viimeiselle tuomiolle. Ymmärrätkö silloin et voi tehdä enää mitään, eikä silloin ole auttamassa sinun opettajasi, vaan olet yksin Herrasi edessä. Sinut punnitaan, mitä olet rakentanut Jeesus Kristus perustuksen päälle.

    Koettele Jumalaa jo nyt, koettele elääkö Jeesus Kristus sinussa. Sillä onhan Hän luvannut olla kanssasi elämäsi jokaisena päivänä, elämäsi loppuun asti. Ja tiedä ettei Jeesus tee syntiä.

    Tällä voit koetella itseäsi, pysytkö Kristuksessa, ja myöskin Kristusta joka on luvannut olla kanssasi joka päivä.

    Älä jätä koetteluasi viimeiselle tuomiolle, vaan koettele Herran väkevyyttä joka hetki. Hän ei sinua jätä eikä hylkää, mutta itse voit jättää ja hylätä Hänet.

    Jeesus lupaa, "joka pysyy Hänessä, voi pyytää mitä ikinä haluaa, ja hän on sen saava." Saat tämän palkan jo tässä elämässä, ja taivaassa iankaikkisesti.

    Jeesus haluaa elää sinussa ja minussa, täydellisyydestä tunnistan koska elää Kristus, ja synnistä ja vajaudesta koska elän itse.
    Se mikä lähtee itsestäni pitää riisua pois, ja mikä tulee Kristuksesta pitää pukea päälleen.

    Vastaisitko, miten perisynti vaikuttaa ihmisen lihassa?
    Sinä elät harhaluulossa, että lihasi pyhittyy, jota se ei tee: raamatun todistuksen ja omantunnon todistuksen mukaan.
    Syntinen on pyhä ja väärä on vanhurskas!! Uskon kautta. Mitä tulee oman kilvoituksen vajavuuteen, Kristus on suorittanut täydellisen vaelluksen ja lunastuksen, jonka kurjinkin syntinen saa uskolla omistaa omaksi vanhurskaudekseen.
    Luovu jo tuosta lihanpyhitys opista! Älä ala itse itsellesi selittämään raamattua, ettei käy hullusti, vaan rukoile Hengen johdatusta.

    Äänestä

  • määki kirjoitti:

    Vastaisitko, miten perisynti vaikuttaa ihmisen lihassa?
    Sinä elät harhaluulossa, että lihasi pyhittyy, jota se ei tee: raamatun todistuksen ja omantunnon todistuksen mukaan.
    Syntinen on pyhä ja väärä on vanhurskas!! Uskon kautta. Mitä tulee oman kilvoituksen vajavuuteen, Kristus on suorittanut täydellisen vaelluksen ja lunastuksen, jonka kurjinkin syntinen saa uskolla omistaa omaksi vanhurskaudekseen.
    Luovu jo tuosta lihanpyhitys opista! Älä ala itse itsellesi selittämään raamattua, ettei käy hullusti, vaan rukoile Hengen johdatusta.

    Paavali käski riisumaan vanhan ihmisen pois tekoinensa, ja myös perisynti kuuluu riisuttavien joukkoon.

    Kanna ristiäsi niin kuin Jeesus opetti, niin se riittää. Risti tekee kyllä tehtävänsä tapaa, luota siihen.

    Kaikki mikä ei ole täydellistä, on annettu ristin tapettavaksi, ja kaikki mikä on täydellistä on Jumalasta syntynyt.

    Anna ristin tehdä tehtävänsä ja anna Jumalan tehdä tehtävänsä, ja ota itse uskolla molemmat vastaan. Tai ole ottamatta.

    Jumalalla on kaksi täydellistä työkalua, risti ja ylösnousemus. Ja Jeesuksessa saat ne molemmat lahjana Jumalalta.

    Äänestä

  • Lasse-setä kirjoitti:

    Jos rakastat Kristusta ja Kristus rakastaa sinua, etkö haluaisi olla täydellisessä harmoniassa Hänen kanssaan? Vai haluatko pitää vieläkin jotain syntiä jalkavaimona ja antaa itsestäsi vain osan Jeesukselle? Tahdotko edelleen ristiinnaulita Häntä synneilläsi, kun sinun pitäisi raamatun mukaan ristiinnaulita oma lihasi?

    Kun tulet seuraavan kerran sellaiseen lankeemuksen kohtaan, jota mielessäsi ajattelet, kysy itseltäsi, meninkö siihen tilanteeseen omissa voimissani pyytämättä Jeesusta apuun.

    Tervehtymisen ensimmäinen askel on siinä, että tunnustamme Jumalan sanan todeksi.

    Toinen askel, me tunnistamme synnin itsessämme.

    Kolmas askel, että me tunnustamme synnin synniksi myös itsessämme.

    Neljäs askel, ettäme huudamme surkeasti apua: Jeesus Daavidin poika armahda minua. Ja se on siinä.
    Hän tulee varmasti apuun.

    täällä maanpäällä on rakastaa lähmmäisiämme, "älkää tuomitko ettei teitä tomittaisi" sanotaan Raamatussa
    jätetään tuomio Jumalan oikeudeksi.
    Kun meille julistetaan puhdasta Juamalan sanaa, niin ihminen yleensä ,jos Henki koskettaa,tekee parannuksen. Meidän tehtävämme ei ole tuomita ihmistä, ainoastaan teko.

    Uskon Jumalan oikeudenmukaisuuteen näissäkin asioissa,me olemme toisillemme "susia lammasten vaatteissa".
    Meillä on joskus tarve alkaa vallita ja hallita
    lähimmäisiämme saatanan keinoin, pakolla, "verellä ja kauhulla"

    Äänestä

  • teutatess kirjoitti:

    JUMALA ei katso meitä , suoraan vaan jeesus kristus joka on pukenut meidät HÄNEN vanhurkaudenvaatteeseen se puku on kudottu ylhäältä alas ei saumoja siitä meitä ei katso JUMALA Läpi mutta kristus katsoo meitä realiajassa .,. aamen ,aamen

    sanon suoraan,että minuaoksetaa tuollainen sanojen
    helinä.

    Äänestä

  • teutatess kirjoitti:

    JUMALA ei katso meitä , suoraan vaan jeesus kristus joka on pukenut meidät HÄNEN vanhurkaudenvaatteeseen se puku on kudottu ylhäältä alas ei saumoja siitä meitä ei katso JUMALA Läpi mutta kristus katsoo meitä realiajassa .,. aamen ,aamen

    oksettaa tuommoinen sanojen helinä.

    Äänestä

  • Qtaria kirjoitti:

    Onko uskovainen siis ollenkaan uskovainen, jos rikoksensa tunnustaa ja sen sitten hylkää ja siihen sitten taas sortuu? Onko tällaisella ihmisellä sittenkään Jumalalle kelpaavuutta vaikka hän niin uskoo.

    Jos pääsemme osalliseksi kolmiyhteisen Jumalan Pyhästä Hengestä, emmekö me enää koskaan tee syntiä. Tällainen ajattelu tuo mieleeni erään itämaisen maailmanuskonnon, jossa haetaan tilaa missä saavutetaan täydellinen harmonia.

    En pärjää Lasse-sedälle Raamattu tietoudessa, mutta onko kristillisyys näin monimutkainen asia. Itse sen olisin valmis tiivistämään sanaan rakkaus.

    On kristitty , ethän sinä etukäteen voi tietää, että nyt ,tai tuolloin sorrun . Siksi jeesus sanoi ei 7 kertaa, vaan 70*7 =490 kertaa päivässä , se tarkoittaa että saamme anteeksi joka toinen min. Kun olemme valveilla . muistan kun tein tai minun annettiin tehdä ns. parannus . olin kaksi viikkoa kuin taivaassa , ja vain yhdellä anteeksiannolla .

    Äänestä

  • Esa T kirjoitti:

    Paavali käski riisumaan vanhan ihmisen pois tekoinensa, ja myös perisynti kuuluu riisuttavien joukkoon.

    Kanna ristiäsi niin kuin Jeesus opetti, niin se riittää. Risti tekee kyllä tehtävänsä tapaa, luota siihen.

    Kaikki mikä ei ole täydellistä, on annettu ristin tapettavaksi, ja kaikki mikä on täydellistä on Jumalasta syntynyt.

    Anna ristin tehdä tehtävänsä ja anna Jumalan tehdä tehtävänsä, ja ota itse uskolla molemmat vastaan. Tai ole ottamatta.

    Jumalalla on kaksi täydellistä työkalua, risti ja ylösnousemus. Ja Jeesuksessa saat ne molemmat lahjana Jumalalta.

    Olet siis kyennyt riisumaan perisynnin itsestäsi. Kerro tuon tempun salaisuus meillekin. Olet ainutkertainen ihminen maailman alusta. Olet Aadamia etevämpi. Aadam oli Jumalan poika ( Luukas ) eikä hänellä ollut tuota perittyä syntikuormaa, kuten kaikilla hänen jälkeensä tulevilla ihmisillä on. Ja kuitenkin Aadan lankesi syntiin. Ainoa ihminen, joka on langennut syntiin viattomuuden tilasta. Paavali puhuu myös sellaisista, jotka eivät syntiä tehneet sellaisella ylitsekäymisellä kuin Aadam, joka oli sen esikuva, joka jäljestä tuleva oli. Ja kuitenkin kuolema hallitsi näitäkin.
    Kirkkoisä Augustiinuksen päivistä on kristillinen kirkko ja sen hurskaat opettajat aina esittäneet perisynnin (peccatum originale),alkusynnin olevan lihan himossa. Perisynti on synniksi luettava, se on syyllisyys. Vahastaan kutsuttiin perisyntiä oikeammin persoonan synniksi. Mutta tämän syyllisyyden tunteminen juuri johtaa ihmisen armon tarpeeseen ja kerjäämiseen. Toisaalta sen poistaminen on Paavalin ja myös Lutherin uskonkäsityksen mukaan ainoastaan Jumalan armon tehtävä; ihmisen vanhurskauttaminen eli syynalaisuudesta vapauttaminen on siis Jumalan Hengen armotyö ihmissielussa. Mutta jos nyt joku ihminen itse kykenee vapauttamaan itsensä tästä syynalaisuudesta, kuten Esa T väittää olevan mahdollista (pyhityselämän kautta),niin ei hän silloin tarvitse mitään Jumalan armoa eikä sovitusta Kristuksessa. Mutta Raamatun todistus on, että ilman uskoa Kristukseen ja hänen sovintotyöhönsä on mahdotonta kelvata Jumalalle.

    Mieti siis Esa T. mitä väität, ettet tulisi monille yksinkertaisille harhaanjohtajaksi.
    Jos ristin kantamisesta olisi vanhurskaus meille tullut, niin on hyvä muistaa, mitä Vapahtaja sanoi opetuslapsilleen: Koska kaiken sen olette tehneet, mitä Minä teille käskin, niin sanokaa sen päälle:me olemme kelvottomat palvelijat.

    Äänestä

  • Kuka päästää minut... kirjoitti:

    Olet siis kyennyt riisumaan perisynnin itsestäsi. Kerro tuon tempun salaisuus meillekin. Olet ainutkertainen ihminen maailman alusta. Olet Aadamia etevämpi. Aadam oli Jumalan poika ( Luukas ) eikä hänellä ollut tuota perittyä syntikuormaa, kuten kaikilla hänen jälkeensä tulevilla ihmisillä on. Ja kuitenkin Aadan lankesi syntiin. Ainoa ihminen, joka on langennut syntiin viattomuuden tilasta. Paavali puhuu myös sellaisista, jotka eivät syntiä tehneet sellaisella ylitsekäymisellä kuin Aadam, joka oli sen esikuva, joka jäljestä tuleva oli. Ja kuitenkin kuolema hallitsi näitäkin.
    Kirkkoisä Augustiinuksen päivistä on kristillinen kirkko ja sen hurskaat opettajat aina esittäneet perisynnin (peccatum originale),alkusynnin olevan lihan himossa. Perisynti on synniksi luettava, se on syyllisyys. Vahastaan kutsuttiin perisyntiä oikeammin persoonan synniksi. Mutta tämän syyllisyyden tunteminen juuri johtaa ihmisen armon tarpeeseen ja kerjäämiseen. Toisaalta sen poistaminen on Paavalin ja myös Lutherin uskonkäsityksen mukaan ainoastaan Jumalan armon tehtävä; ihmisen vanhurskauttaminen eli syynalaisuudesta vapauttaminen on siis Jumalan Hengen armotyö ihmissielussa. Mutta jos nyt joku ihminen itse kykenee vapauttamaan itsensä tästä syynalaisuudesta, kuten Esa T väittää olevan mahdollista (pyhityselämän kautta),niin ei hän silloin tarvitse mitään Jumalan armoa eikä sovitusta Kristuksessa. Mutta Raamatun todistus on, että ilman uskoa Kristukseen ja hänen sovintotyöhönsä on mahdotonta kelvata Jumalalle.

    Mieti siis Esa T. mitä väität, ettet tulisi monille yksinkertaisille harhaanjohtajaksi.
    Jos ristin kantamisesta olisi vanhurskaus meille tullut, niin on hyvä muistaa, mitä Vapahtaja sanoi opetuslapsilleen: Koska kaiken sen olette tehneet, mitä Minä teille käskin, niin sanokaa sen päälle:me olemme kelvottomat palvelijat.

    >Olet siis kyennyt riisumaan perisynnin itsestäsi. Kerro tuon tempun salaisuus meillekin. Olet ainutkertainen ihminen maailman alusta. Olet Aadamia etevämpi.<

    En minä mitään riisu vaan risti riisuu. Ristin ainoa tehtävä on tappaa, ja se hoitaa tehtävänsä täydellisesti.

    Kanna joka päivä ristisi joka sinulle annetaan, ja luota ristin voimaan. Perisynti ei ole sen suurempi ongelma ristille kuin mikään muukaan synti.

    >Voi sinuas, Esa T ,Kuka päästää minut...<

    Katso mitä Paavali kirjoittaa, kuka päästtää minut tästä kuoleman ruumiista. Kiitos Jeesus Kristus.....

    Äänestä

  • teutatess kirjoitti:

    On kristitty , ethän sinä etukäteen voi tietää, että nyt ,tai tuolloin sorrun . Siksi jeesus sanoi ei 7 kertaa, vaan 70*7 =490 kertaa päivässä , se tarkoittaa että saamme anteeksi joka toinen min. Kun olemme valveilla . muistan kun tein tai minun annettiin tehdä ns. parannus . olin kaksi viikkoa kuin taivaassa , ja vain yhdellä anteeksiannolla .

    >muistan kun tein tai minun annettiin tehdä ns. parannus . olin kaksi viikkoa kuin taivaassa , ja vain yhdellä anteeksiannolla.<

    Tätä sinun ei olisi tarvinnut koskaan kadottaa. Synti pudottaa sinut taivasten valtakunnasta, ja Kristuksessa pysyminen pitää sinut siellä aina.

    Hetken valvomattomuus tekee tehtävänsä, hyvät untemiset alkavat haihtua. Juuri siksi kilvoittelen Kristuksessa pysymisessä. Sanon kokemuksesta ettei sinun tarvitse kadottaa hyviä tuntemuksia, ja saat pitää ne aina, jos roikut täysillä Kristuksessa kiinni. Tee se kaikesta voimastasi mitä sinulle on annettu.

    Äänestä

  • Esa T kirjoitti:

    >Olet siis kyennyt riisumaan perisynnin itsestäsi. Kerro tuon tempun salaisuus meillekin. Olet ainutkertainen ihminen maailman alusta. Olet Aadamia etevämpi.<

    En minä mitään riisu vaan risti riisuu. Ristin ainoa tehtävä on tappaa, ja se hoitaa tehtävänsä täydellisesti.

    Kanna joka päivä ristisi joka sinulle annetaan, ja luota ristin voimaan. Perisynti ei ole sen suurempi ongelma ristille kuin mikään muukaan synti.

    >Voi sinuas, Esa T ,Kuka päästää minut...<

    Katso mitä Paavali kirjoittaa, kuka päästtää minut tästä kuoleman ruumiista. Kiitos Jeesus Kristus.....

    oli pyhityselämässä meitä kaikkia edellä;emme ole edes samoilla kalkkiviivoilla hänen kanssaan tässä asiassa. Hän jopa uskalsi sanoa itestään ja kilvoituksestaan laissa, että hän on vanhurskaudessa, joka laista tulee,laittamaton. Hän sai myös kokea ihmeellisiä armon vakuutuksia ja Herran ilmoituksia ja temmattiin hamaan kolmanteen taivaasee asti. Mutta ettei ilmoitusten ylenpalttisuus häntä ylen paljon koroittasi, täytyi hänen kohdaltansa kuitenkin valittaa, että hänelle oli pantu pistin lihaansa, nimittäin saatanan enkeli rusikoitsemassa häntä. Tämä syntiturmeluksen tunteminen painoi Paavalia raskaasti,josta hän tahtoi päästä irti ja kolmasti rukoili Jumalaa, että se otettaisiin häneltä pois. Mutta mitä hänelle vastattiin? Tyydy Minun armooni, sillä Minun voimani on heikoissa väkevä. Tästä syntiturmeluksesta ja siitä vuotavasta vaikutuksesta ei Paavalikaan päässyt vapaaksi, ennen kuin vasta kuolemassa. Sen tuntemisen alla Paavali tunnustaa, ettei hän hylkää Kristuksen evankeliumia, sillä se on Jumalan väkevä voima (syntiä ja Perkelettä vastaan, kuten Luther sanoo siitä) jokaiselle uskovaiselle autuudeksi.

    Mikään ristin kantaminen ei meistä voi poistaa perisynnin voimaa ja osallisuutta, mutta uuden ihmisen voimasta ja sen meitä saadessa hallita,voimme pysyä pahan voittajina ja vanha ihminen meissä pysyy ristiinnaulittuna niin, ettei se saa meissä hallitsevaa valtaa. Ristiä olemme velkapäät kantamaan, vaikka emme sillä mitään ansaite ( Laestadius ).

    Tuo ajatus lihan pyhittämisestä ja perisynnin poistamisesta (usein vesikasteen yhteydessä)on kiusannut ihmiskuntaa ja myös meidän aikaamme.Se on mitä raskain omanvanhurskauden vaikutus ihmissielussa. Sitä on esiintynyt varsinkin joissakin vapaissa uskontokunnissa ja varsinkin uudestikastajain keskuudessa; näin oli jo keskiajalla ja myös Lutherin aikalaisissa. Ja lestadiolaisessa herätysliikkeessä sitä ilmeni varsinkin ns. suurten hajaannusten yhteydessä. Ns. narvalaisuuden (jolla oli hengenyhteyttä kastajaliikkeeseen)piirissä näitä lihanpyhiä myös esiintyi, mutta monet kokemukset heidänkin keskuudessan todistivat, ettei tuo lihapyhyys ollut todellista; se oli vain hengellistä uneksintaa, jota seurasivat monet lankeemukset.

    Käsityksesi perisynnistä ovat kovin omintakeiset.
    > Perisynti ei ole sen suurempi ongelma ristille kuin mikään muukaan synti

    Äänestä

  • Kuka päästää minut... kirjoitti:

    oli pyhityselämässä meitä kaikkia edellä;emme ole edes samoilla kalkkiviivoilla hänen kanssaan tässä asiassa. Hän jopa uskalsi sanoa itestään ja kilvoituksestaan laissa, että hän on vanhurskaudessa, joka laista tulee,laittamaton. Hän sai myös kokea ihmeellisiä armon vakuutuksia ja Herran ilmoituksia ja temmattiin hamaan kolmanteen taivaasee asti. Mutta ettei ilmoitusten ylenpalttisuus häntä ylen paljon koroittasi, täytyi hänen kohdaltansa kuitenkin valittaa, että hänelle oli pantu pistin lihaansa, nimittäin saatanan enkeli rusikoitsemassa häntä. Tämä syntiturmeluksen tunteminen painoi Paavalia raskaasti,josta hän tahtoi päästä irti ja kolmasti rukoili Jumalaa, että se otettaisiin häneltä pois. Mutta mitä hänelle vastattiin? Tyydy Minun armooni, sillä Minun voimani on heikoissa väkevä. Tästä syntiturmeluksesta ja siitä vuotavasta vaikutuksesta ei Paavalikaan päässyt vapaaksi, ennen kuin vasta kuolemassa. Sen tuntemisen alla Paavali tunnustaa, ettei hän hylkää Kristuksen evankeliumia, sillä se on Jumalan väkevä voima (syntiä ja Perkelettä vastaan, kuten Luther sanoo siitä) jokaiselle uskovaiselle autuudeksi.

    Mikään ristin kantaminen ei meistä voi poistaa perisynnin voimaa ja osallisuutta, mutta uuden ihmisen voimasta ja sen meitä saadessa hallita,voimme pysyä pahan voittajina ja vanha ihminen meissä pysyy ristiinnaulittuna niin, ettei se saa meissä hallitsevaa valtaa. Ristiä olemme velkapäät kantamaan, vaikka emme sillä mitään ansaite ( Laestadius ).

    Tuo ajatus lihan pyhittämisestä ja perisynnin poistamisesta (usein vesikasteen yhteydessä)on kiusannut ihmiskuntaa ja myös meidän aikaamme.Se on mitä raskain omanvanhurskauden vaikutus ihmissielussa. Sitä on esiintynyt varsinkin joissakin vapaissa uskontokunnissa ja varsinkin uudestikastajain keskuudessa; näin oli jo keskiajalla ja myös Lutherin aikalaisissa. Ja lestadiolaisessa herätysliikkeessä sitä ilmeni varsinkin ns. suurten hajaannusten yhteydessä. Ns. narvalaisuuden (jolla oli hengenyhteyttä kastajaliikkeeseen)piirissä näitä lihanpyhiä myös esiintyi, mutta monet kokemukset heidänkin keskuudessan todistivat, ettei tuo lihapyhyys ollut todellista; se oli vain hengellistä uneksintaa, jota seurasivat monet lankeemukset.

    Käsityksesi perisynnistä ovat kovin omintakeiset.
    > Perisynti ei ole sen suurempi ongelma ristille kuin mikään muukaan synti

    >Esa T. Sinä et näytä ymmärtäneen lankeemuksen vian suuruutta,<

    Niin suuri se on että Jeesus itse sanoo, "Ihmiselle on mahdoton pelastua, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista."

    Risti on täydellinen työkalu Jumalan kädessä.

    Sinä itse et näytä ymmärtäneen Jumalan suuruutta.

    Äänestä

  • Esa T kirjoitti:

    >Olet siis kyennyt riisumaan perisynnin itsestäsi. Kerro tuon tempun salaisuus meillekin. Olet ainutkertainen ihminen maailman alusta. Olet Aadamia etevämpi.<

    En minä mitään riisu vaan risti riisuu. Ristin ainoa tehtävä on tappaa, ja se hoitaa tehtävänsä täydellisesti.

    Kanna joka päivä ristisi joka sinulle annetaan, ja luota ristin voimaan. Perisynti ei ole sen suurempi ongelma ristille kuin mikään muukaan synti.

    >Voi sinuas, Esa T ,Kuka päästää minut...<

    Katso mitä Paavali kirjoittaa, kuka päästtää minut tästä kuoleman ruumiista. Kiitos Jeesus Kristus.....

    http://www.disciplecall.com/live/bww.pages/2646/41955.html

    ymmärrätkö esa t englantia? katso pätkä. on olemassa ihmisiä jotka uskovat voittoon synnistä linkin henkilö puhuu siitä elämästä.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Esa T kirjoitti:

Vähäuskoisuuskin on valinta, jonka voimme valita itsellemme. Anteeksiantamattomuus viha kateus, epäileminen yms. ovat samanlaisia valintoja. Saat pitää niitä itselläsi, mutta voit myös valita toisin.

Joka uskoo sille kaikki on mahdollista, ja joka uskoo voi tehdä suurempia tekoja mitä Jeesus teki. Joka uskoo voi juoda myrkkyä eikä se vahingoita, tai koskea käsin käärmeisiin. Yms. Raamattu on täynnä tällaisia kertomuksia.

” Usko tulee kuulosta ja kuulo tulee Jumalan sanasta”. Jos usko ei ole kasvanut, vaikka pyytää uskoa lisää, niin kannattaa miettiä onko kuuloa ruokittu Jumalan sanalla. Sillä epäuskon sanoista usko heikkenee, ja uskon sanoista usko kasvaa.

”Niin kuin oli alussa, kaikki luotiin Sanan voimalla,” ja samalla tavalla luodaan myös nyt.
Alussa oli Sana, Sana oli Herran tykönä, ja Sana oli Jumala. ( Johanneksen evankeliumi alusta)

Näin lähellä on Jumala, sillä onhan kirjoitettu, Sana on sinun suussasi ja sinun sydämessäsi.

Jumalan Sana sisältää kaikki työkalut, mutta joudut itse uskolla ne omistamaan itsellesi. Jos haluat niin voit tänään valita uskon tai vähäuskoisuuden. Voit käyttää työkaluja tai olla käyttämättä, Jeesus Kristus on sinun suussasi ja sydämessäsi.

Ota Jumalan sana käyttöösi, ja ala julistamaan itseäsi vapaaksi vähäuskoisuudestasi. ”Julistettua Sanaa seuraa ihmeet ja merkit.” Mutta voit itse valita, haluatko vähäuskoisuuden tai uskon ihmeitä ja merkkejä. Valvo omaa suutasi, sillä saat sitä mitä tilaat.

Jaakop vertaa kieltämme laivan peräsimeen jolla ohjataan suurta laivaa, ja sanoo että joka hallitsee kielensä on täydellinen.

Ole siunattu tekemään valintoja, sillä kunnioitan vapaata tahtoasi, niin kuin Jeesus ja Jumalakin kunnioittaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu