http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/01/fi_FI/palmuoljy/
Ja niinkuin tämä asia ei olisi ollut ennalta arvattavissa? Ei näillä biopolttoaineilla ole paljoakaan tekemistä ekologisuuden kanssa.
Ainoita ekologisia polttoaineita lienevät puu/turvekaasu ja biokaasu. Kun vetytalouteen on vielä jonkiverran aikaa... Jolloin tuuli/aurinko/fuusio energialla tuotetulla sähköllä rikotaan vesi alkuaineiksi, ja vety kyetään "pakkaamaan" nanoputkiin, jolloin tulenaran kaasun käsittely helpottuu, ja varastointi onnistuu, sillä nykytekniikalla nestevety vuotaa säiliöistä...
Ja niinkuin tämä asia ei olisi ollut ennalta arvattavissa? Ei näillä biopolttoaineilla ole paljoakaan tekemistä ekologisuuden kanssa.
Ainoita ekologisia polttoaineita lienevät puu/turvekaasu ja biokaasu. Kun vetytalouteen on vielä jonkiverran aikaa... Jolloin tuuli/aurinko/fuusio energialla tuotetulla sähköllä rikotaan vesi alkuaineiksi, ja vety kyetään "pakkaamaan" nanoputkiin, jolloin tulenaran kaasun käsittely helpottuu, ja varastointi onnistuu, sillä nykytekniikalla nestevety vuotaa säiliöistä...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tässä artikkelissä paljastuu juuri ensimäisen sukupolven biopolttoaineiden problemaatikka: hyötysuhde, eli tuotettu energia/käytetty energia on ensimäisen sukupolven aineilla ainan vain huono ja tuotettu energia/ha myös. Palmuöljyn kohdalla se ilmeisesti onkin huippussaan, niin kuin artikkeli kertokin, mutta palmun viljelypinta-ala on pois ruokatuotannosta ja kilpaile siten niin vedestä kuin ruokatuotannosta.
Kun vuosia siten esitin jossakin keskustelupalstoissa toisen sukupolven polttoaineiden edut, vastaasi nimimerkki "eduskunnasta" "heidän" olevan katkea naurusta moisesta höpötyksestä. Näin tietämättömiä ovat kansankunnan päättäjät, jos nyt siten todella oli kansanedustaja kirjoittajana.
Sopiikin ihmetettellä, kuinka sinikäästi Neste ajaa kaiken muu kuin toisen sukupolven polttoaineiden valmistus. Sillä on ehkä syitäkin siiheen, mutta näitä voisi kyllä selitää yleisölle, jotta ei synytisi laajemmalti kuva Nesten jälkijääneisyydestä tekniikan kehityksessä.
Selvä on , ettei kolminkertaista energiatuotantoa/ha ja tulos huippulaatuisena, ihanteellisena biopolttoaineena voidaan niin vain leimata höpötykseksi, kun muualla maailmassa ovat ao tuotantolaitokset nousemassa jo harjakorkeuteen.
Oliko tässä tarkoitus käyttää jotain tulevaisuuden haavekuvia muiden tarkoitusperien tueksi vai vilpitön usko että joku kasvityyppi tuottaisi tyhjästä moninkertaisen sadon ?
Jo nykyinen satonäärä perustuu suurimmalta osaltaan keinolannoitukseen ja jos tuottoa lisätään samalta pohjalta, niin homma vaikuttaa hölmöläisten peitonjatkamiselta.
Kun tutkinnan kohteena on metsiemme selviytymiskyky jos hakkuutähteiden keräystä tehostettaisi, niin toiveet saman maaperän moninkertaisesta tuotosta voinee luokitella päiväuniksi.
Toisen asteen biopolttoaineet kuulostaa kieltämättä hienolta, mutta voisitko edes hieman selittää tarkemmin mitä sillä käytännössä tarkoitetaan.
Kyse on ennenkaikki kasvien, puita mukaanluettuna, hyödäntymisasteesta.
Ensimäisen sukupolven polttoaineet perustuivat joko vain jyvien tai vaikkapa sokeriruohon mehun sokerin hyödentämiseen erilaisilla prosesseillä. Tosiongelman on, että vain pieni osa biomassasta voidaan näillä menetelmillä hyödentää. Jos kiinnetettään huomiota polttoainen tuotantoon per hehtari ovat eräät luvut tälläiset (kaikista minulla ei ole lukuja tähän hätään):
Nykyinen biodiesel 51 Gj/ha
biokaasu 178 Gj/ha
bioetanooli 25 Gj/ha + jyväsato
Synteetiset, eli 2 sukupolven biopolttoaineet:
Biomass-to Liquid 138 Gj/ha
Gj = Gigajoulia, energiasisällön mittayksikkö
Tästä saa alustavasti käsityksen, että btl-aineet ovat ylivoimaisia niin hehtarituoton kuin ennenkaikki raaka-aineen monipuolisuuden vuoksi ja koko viljelykasvi voidaan käyttää, yhtä hyvin kuin puujäte, yhteiskuntajäteet ja monet muut hiilivetyjä sisältävät raakka-aineet.
Prosessi on tavallan vaikea, tavallaan ennestään tuttu ja 30-luvulta peräsin. Ratkaiseva on se, että raakka-aineet pilkotaan hapettomassa tilassa prosessikaasuksi joka välivaiheiden kautta muutetaan tunnetulla Fischer-Tropsch-menetelmällä nesteeksi, jolla on täsmellään halutut ominaisuudet.
Ensimäinen suurehko koelaitos käynnistetään vuonna 2009 yheistyönä firmojen Choren ja Shell tuloksena. Tämän laitoksen vuosikapasiteetti on 200.000 t/v. Useammat muut laitokset ovat suunniteluvaihessa jo pitkällä ja sijainnit ja raakk-ainesaanti on selvitetty.
Mielenkiintoista suomalaisten kannalta pitäisi olla, että Jorma Ollila on Shellin johdossa ja mainitsi erässä puheessa tätä asia. Odottavaksi jää, kudotaanko Suomessa taas kerran umpikujiin johtuvia ikiomia ratkaisuja vai luotetaanko isojen maiden tekemiin ratkaisuihiin.
Lopuiksi kiinnettäisin vielä huomoita biokaasuun, jonka hehtarituotto on korkea ja käyttö monipuolinen. Äskettäin näen jutun, jonka mukaan eräs biokaasulaiteisiin erikoistunut valmistaja oli edennyt huomattavasti. Hyötysuhteet ovat korkeat: Laiteisto käyttää 5-7% tuottamasta sähköstä ja 10-12% tuottamasta lämmöstä omaan prosessiin. Hehtarituotto on dieselöljyssä mitattuna 7000-10000 l/ha. Viljelyyn, sadonkorjuun ja logistiikaan käytettään 500-700 l/ha. Biokaasu voidaan käytää polttokennoissa siten, että siitä pilkotaan vedyn kennoa edelltävissä prosessissä. Sähköinen nettohyötysuhde on tällöin lähes 50%.
Eräs ratkaiseva biokaasun ero energiakasvien polton verattuna on typpipäästössä. Polttossa menevät typpipitoisuudet ilmaan saasteeksi, kun biokaasuvalmistuksessa voidaan typpeä taas käytää uudelleen lannoiteeksi. Näin kuurotaan eron polton (100%) ja biokaasutuotannon (85%) välillä umpeen (tässä pitkäälle kehitetyssä sovellutuksessa).
Eli näin poimin teille taas eri tahoilta faktoja maisteltavaksi.
Biokaasu on tosiaan varteenotettava vaihtoehto sähkön, lämmön ja autojen polttoaineen tuotannossa. Mainitakseni vielä että on yksi proto moottorikelkkakin tehty käyttämään kaasua. On käynyt pari kertaa tankkaamassa biokaasua.
Todellakaan ei tarvitse tinkiä ruoan tuotannosta, tuotettaessa biokaasua.
Mitähän järkeä on käyttää biokaasua vedyn tuotantoon?
Kyllä siinä on järki, koska polttokennolla voidaan tuottaa sähkö ja lämpöa ilman liikuvia osia hyvällä hyötysuhteella. Palamistuotteena on tietysti vesi. Maa- tai biokaasusta joudutaan tietysti katalysaatorin avulla erottamaan vedyn käytettäväksi kennossa, jonka yhteidessä syntyy CO2. Huomio: vain biokaasun kohdalla tästä CO2:sta ei ole haitta, koska se on peräsin luonnollisesta kierrosta. Koko prosessi on jatkuva.
Google:sta saat lisätietoja. Kannata tutustua tähän nykyajan tekniikaan. Ennenpitkä nimittäin saadaan omikotitaloihin omat energiakeksukset, jotka tuottavat niin sähkön kuin lämmönkin. Kaasua tietysti tarvitaan, mutta kehiteillä on myös kokonaisuuksia, joissa hallittu biokaasun tuotanto riittää koko esim. maatilan energiatarve katettaan biokaasutuotannon avulla, niin sähkön kuin lämmön osalta, huomattavan korkealla hyötysuhteella, kuten kirjoitin.
Ehkä ilmaisin asiani epäselvästi tai asian ydintä yritetään tahallisesti kammeta pois todellisista ongelmista.
Edellinen pitkä vuodatus keskittyi täysin energian jatkojalostukseen eikä sivunnut sanallakaan kysymääni omgelmaa biomassan riittävyydestä.
Esimerkiksi jos puu käytetään suoraan lämmöntuottoon eli poltetaan, niin sen energiasta ei millään toisen tai kolmannen polven jalostusmenetelmällä voi saada parempaa energiahyötyä.
Hyötysuhde ei siis ole itse ongelma, vaan se kuinka paljon massan tuottoa voidaan lisätä ennenkuin haitat ovat hyötyjä suuremmat.
Pointti oli siis se, että energiaa ei voi valmistaa.
Jos sirä lisätään johonkin on se pois toisaalta ja hyötysuhde osoittaa vain paljonko energiasta saadaan käytetyksi haluttuun tarloitukseen.
Vaikka biomassasta saataisi kuinka hyvä hyötysuhde, niin se on aina vain marginaalinen osa energian tai edes öljytuotteiden kokonaiskäytöstä ja jos joku pitää biomassan valmistusta monimutkaisella prosessilla nestemäiseksi polttoaineeksi joka sitten poltetaan polttomoottorissa naurettavalla hyötysuhteella, kestäväksi kehitykseksi, niin jotain todennäköisesti on vielä hieman "kesken" .
Ei olekkaan tarvis tuottaa kaikkea vaan aikaansaada tilanne jossa suora 100% riippuvuus tuontitavarasta vähenee. Samalla vedätys hinnoilla poistuu.
Teikäläinen itsekkin tuottaa joka päivä biomassaa jonka voi hyödyntää mikäli tätä ko tuotetta halutaan hyödyntää. En puhu nyt hiilidioksidi tai metaanipästöistä:)
1. ongelma on autokanta itsessään. Sillä jotta voitaisiin käyttää oikeasti ekologisia polttoaineita, pitäisi autoihin tehdä rakenteellisia muutoksia, ja joissaintapauksissa uudistaa polttoaineen jakeluketju.
2. Maakaasusta synteettisesti valmistettu bensiini olisi huomattavasti puhtaampaa kuin raakaöljystä. Lisäksi kivihiilestä valmistettiin 2.maailmansodan aikaan saksassa huomattavia määriä synteettistä polttoainetta. Samalla tekniikalla voidaan valmistaaa petrokemian tuotteita uudistuvista lähteistä, kuten turpeesta.
3. Korvaavien polttoaineiden lisäksi olisi syytä keskittyä polttonesteen kulutuksen vähentämiseen. Yksi keino olisi dieselveron poistaminen, ja sen sisällyttäminen dieselin hintaan. Mutta tästä seuraa se, että bensiinin kulutus romahta, ja sitähän syntyy aina raakaöljyn jalostuksessa. Mutta miten se kulutuksen vähennys toteutetaan? autoista pitäisi saada pieniruokaisia ja niilläkin ajaa mahd vähän. kuinka se yhtälö toteutetaan? keskikulutuksen lasku on verotustekninen juttu jos vain on politikoilla ja teollisuudella halua, mutta se kuluttajien ajotottumusten muuttaminen?