Runkomateriaalina puu-epoksi (WEST) lienee lasikuitua tukevampi ja vesitiiviimpi. Arvattavasti se ei sovellu veneiden massatuotantoon.
Onko kotimaassa puu-epoksiveneiden valmistajia? Kroatiassa näyttää olevan veistämö, joka tekee pitkäkölistä matkavenettä "Enavigo 33". Kuvissa näyttää ok. Varmaankin suunniteltu pitkiä retkiä varten, koska vesitankin tilavuus on 700 l, p-a 220 l. Kuvia ja tietoja:
http://www.enavigo-yachts.com/en/
Onko kotimaassa puu-epoksiveneiden valmistajia? Kroatiassa näyttää olevan veistämö, joka tekee pitkäkölistä matkavenettä "Enavigo 33". Kuvissa näyttää ok. Varmaankin suunniteltu pitkiä retkiä varten, koska vesitankin tilavuus on 700 l, p-a 220 l. Kuvia ja tietoja:
http://www.enavigo-yachts.com/en/
Vastaukset 30
Vanhimmat
http://www.puuvene.net/Lehti/2000-1/vene-20002.html
Tuossa lyhyt maininta aiheesta. En tiedä onko veneitä tehty yhtä useampaa.
Sopiihan se, mutta menetelmänä kallis ja aikaa vievä. SIllä tavalla tehdään kuitenkin edelleen yksittäisiä veneitä.
Tuo Enavigo näytti kiinnostavalta purrelta. Tyylikäs vene, mutta levoton esittelyaineisto.
Kysyit suomalaisista osaajista. Muistelen, että Jussi Mannerberg teki ainakin aikaisemmin monenlaisia kiinnostavia runkoja puulaminaatista. Taitaa joku 40-jalkainen olla vesille.fi:ssä myytävänäkin; viime kesänä katselin sitä Maarianhaminan länsisatamassa ja menopeliltä näytti.
Itselläni on ollut 19 vuotta raumalaisen Tätilän veneveistämön tekemä 100 x 4 mm:n mahonkiviilusta ristiin liimattu, M. Pullin piirtämä vene. Mukava käytössä ja ulkoisesti se on kuin uusi, mutta huolellista ylläpitoa se on myös vaatinut. Silloin kun paatti tehtiin, ei ollut vielä epoksia sen tuomine etuineen - esim. pinnan pistekuormituksen lisäämiseksi - käytössä.
http://www.vesille.fi/index.php?tmpl=7&do=view&id=16052
Joo, vai oli se 40 jalkaa peräti 65! No se oli kylkiotolla laiturissa ja perä silti vastarannan puskassa, en nähnyt ihan kokonaan;-)
Tuon paatin tekijäksi mainitaan Ristikankareen Lasse, jolla on veistämö Piikkiössä. Tekee mykistävän hienoa puutyötä. Arvatenkin ei ihan ilmaiseksi.
Oman kerrosliimatun mahonkipaattini veistäneellä Tätilällä on telakointi- ja huoltopalveluja Naantalin Luonnonmaalla siinä Särkänsalmen sillan kupeessa. Osaamista ja neuvoja löytyy varmasti sieltäkin.
Oma MP-veneeni on hiukan vanhempi, mutta se on kyllä liimattu epoksilla. Itse asiassa se oli edellytyksiä ostopäätökselle. Rakenteesta oli ennestään hyviä kokemuksia, eikä ole nytkään kaduttanut.
Mitä muuten tarkoitat huolellisella ylläpidolla? Minusta vene on pysynyt uuden näköisenä hyvin vähällä, ylläpito on keskittynyt lähes yksinomaan lakattuihin osiin.
Mulla on -84 mallinen MP31. Käsittääkseni se on epoksilla laminoitu. Tyytyväinen olen paattiin
Sinun 84-mallinen MP onkin epäilemättä epoksilla liimattu. Oman 77-mallin viiluja olen sen verran joutunut avaamaan, että arvelen siinä käytetyn vielä 2-komponenttista fenolihartsiliimaa. Sama purentarvan ruskea väri niissä liimapinnoissa ainakin on kuin puuveneveistäjien ennen suosimassa Tammer-liimassa.
Tuosta liimakemian problematiikasta: kesällä '94 osui köli kiveen sen verran vauhdilla että vakuutusyhtiö kustansi hyvämaineisen korjauspajan laittamaan kölinripustuksen kuntoon. Siinä liimattiin uutta tammea vanhan mahongin kylkeen (pari kölitukkia rungon ja lyijykölin välissä oleva palkki). Sitten yks syksy venettä ylös nostaessa jäin ihmettelemään, että kölipakkahan hieman elää. No, lyijyköli pois ja rakenteet auki. Tulos: ei löytynyt yhtään onnistunutta epoksisaumaa. Aina oli liima toiseen puupuntaan hyvin uinut, mutta toinen hilsehti irti. Vain kölipultit järine aluslevyineen pitivät palikat koossa.
Reklamoin tekijälle ja firma myönsi virheensä. Tai totesi, että ohjeiden mukaan silloin toimittiin, mutta ohjeet olivat erilaiset 90-luvun alkupuolella kuin 2000-luvun alkupuolella, eli tietämys eri epoksien käytöstä eri puulajien kanssa käytettäväksi on matkan varrella lisääntynyt.
No, teetin koko homman uudestaan toisella veistämöllä. Painokölin runkoon liittävä palkki tuli laajoilla pyöristyksillä irokosta, samoin emäpuun delaminoituneet mahonkilaudat vaihdettiin irokosta kerrosliimattuun rakenteeseen (pitkittäislautojen välissä vielä 45 asteen kulmassa ristiin menevät ladelmat). Samoin peräsimen skegi, jonka massiivimahonki jonkin verran eli, eikä ollut ollut täysin jäykkä kovimmilla krysseillä, laminoitiin jäykäksi lisäämällä irokoviilutusta pintaan. Sekä peräsimen että vetoakselin vannasputket vaihdoin molemmista päistä kierrelaipalla paikoilleen kiristettäviin malleihin. Oli näetsen vanhan emäpuun sisus pitkältä matkalta varsin märkää tavaraa näiden läpivientien tienoilla. Ja talvella kun pakkanen puraisi, rakenne aina hieman eli - siis turposi/halkeili. Uuden emäpuun vannasläpiviennit on sitten tehty niin ettei metallin/puun eri vaiheiset lämpöliikkeet yms. pääse vaikuttamaan sauman tiiveyteen.
Näiden toimenpiteiden jälkeen paatti-kaunokaiseni ollut huoleton ylläpidettävä. Ja kyllähän sen runko niin siisti on, että monesti naapuri ei usko, että kyseessä voi olla puuvene :-)
Noin yhteenvetona oppimastani. Jos paatti tehdään viiluista laminoimalla, pitää kaikkien rakenneosien olla samaa jäykkää puulaminaatia. Jos skegin tai palkin tekee massiviipuusta, se alkaa elää eri tahtiin ja ennen pitkää on jonnekin syntynyt sauma joka päästää vettä rakenteisiin...
Epoksia ei pidä käyttää eikä suositella tammelle, irokon kanssa muistaakseni sama ongelma ettei sauma pidä.
Öljyiset puut on tosin hyvä puhdistaa liuottimella ennen epoksin levittämistä. http://www.westsystem.com/
Kaikkea sä tarjoatkin referenssiksi, liimafirman mainoslehtistä, hah hah. Myyt ilmeisesti kyseistä liimaa;) joissain tapauksissa tammeenkin tarttuu kyllä mutta älä luota liikaa ettei käy huonosti.
Tässä hieman luotettavampaa tietoa aiheesta.
http://www.fpl.fs.fed.us/documnts/fplgtr/fplgtr113/ch09.pdf
Kiitos linkkivinkistä! Tuo dokumentti oli opettavaisinta luettavaa pitkästä aikaa. Ja tarjoaa tieteellisenä artikkelina myös nipun kiinnostavia lähdeviitteitä jos haluaa hakea vielä yksityiskohtaisempia tietoja eri kysymyksistä.
WEST-systeemin kehittivät Gougeonin veljekset Pohjois-Amerikassa. He ovat rakentaneet ja suunnitelleet satoja one-off -veneitä, runsaasti monirunkoisia. He kirjoittivat 70-luvulla kuuluisan puu-epoksirakentajien "raamatun" "Gougeon Brothers on Boat Construction". Kirjasta löytyy myös tutkimusta epoksin pitokyvystä eri tilanteissa. Kyse on siis alan guruista, joilla on erittäin vankka käytännön ja teoreettinen tietämys asiasta. http://www.gougeon.com/ Siinä sinulle referenssiä.
Antamasi linkki käsittelee liimausta yleisellä tasolla ja senkin mukaan tammi on kohtalainen materiaali liimattavaksi. Epoksin kanssa tammi sopii erinomaisesti veneenrakennukseen, joten olet edelleen väärässä väitteinesi.
Epoksi on kehitetty euroopassa,
Moni on epoksista kirjoja kirjoitellu ja tulee kirjoittelemaankin, sinä et epoksilla koskaan ole liimannu etkä ainakaan tammea.
Taisipa tuo laminoijaveteraani sanoa Wood Epoxy Saturation Techniques'ineli sen sen WEST-menetelmän kehitetyn USAssa noiden Gougeon veljesten toimesta. Parhaan käsitykseni mukaan tuo pitää paikkansa. On muuten hyvä menetelmä veneenrakennukseen ja moneen muuhunkin.
En väitä että ymmärryksessäsi olisi vikaa mutta siinä tapauksessa et ole lukenu tätä ketjua kunnolla tai muuten vaan kyenny sisäistämään.
britit taisi olla ensin. Nuoruudessa rakenne testattu. Kesto miehen ikä kuten kaikilla muillakin mukaan luen teräs, puu ja muovit.
Kyse miten vakuutat jälleenmyyntiarvosta päästäksesi raadosta eroon kun mieli isompaan.
En väittänyt missään Gougeonien kehittäneen tai keksineen epoksia. Tässä pieni katkelma Gougeonien historiikista:
"In 1960, while stationed with a large corporation in Kansas City, Meade built two boats using an epoxy as the adhesive. After being transferred to Erie, Pennsylvania, in the early 1960s, Meade and Jan built their first trimarans using epoxy from a nearby chemical company. Up to this time they had mixed results with the different epoxies they had used. However, they were very impressed that epoxy could bond to many different kinds of wood, metal, and fiber reinforcement, and that it appeared to be very moisture resistant as well. The commercially available epoxies of that time had many advantages over the other adhesive options, such as resorcinol and WELDWOODTM (a urea formaldehyde powder which was dissolved in water before use), but they still had some limitations.
After returning to their hometown of Bay City, Michigan in the later 1960s, Jan and Meade established their new business on the former site of Ben Huskin's Boatworks on the Saginaw River. With the help of friends who worked at Dow Chemical, they formulated their own epoxy system which was ideally suited for their application.
Modifying the epoxy system so it was suitable as a coating was a major break-through. It had long been known that the epoxy resins had very good moisture resistance but they were so difficult to apply that they weren't used as a moisture barrier coating. With the new formulation, the epoxy could easily be applied as a moisture barrier over wood or fiberglass surfaces."
WEST-systeemin idea on imeyttää ohutta epoksihartsia puuhun, jolloin muodostuu vedenkestävä pinnoite. Pinnoite muodostaa myös hyvän tartunnan (eräiden esikäsittelyiden jälkeen) mahdolliselle epoksiliimaukselle, jossa käytetään jollakin täyteaineella paksunnetua epoksia. Puuliitoksissa epoksitartunta saadaan lujemmaksi kuin puun sisäinen lujuus, joten liitosta rasitettaessa puun syyt irtoavat toisistaan ennemmin kuin liitos hajoaa. Tässä ei siis ole kyse mistään tuolinjalan liimaamisesta "Super-epoxy":lla
-70 luvulla tehtiin ristiinlaminoimalla epoksillakin useita kilpaveneitä. Muistaakseni yksi sellaienen oli Max Petreliuksen Z, varttitonnari. Tekijä taisi olla Elfvingin automaalaamo Salossa. Myös monirunkoalan veteraani Reino Karpio on käyttänyt epoksia lukuisissa konstruktioissaan ja kirjoittanut kokemuksistaan alan lehteenkin.
Tässä pari juttua epoksirakenteista kotimaisella kielellä:
http://koti.mbnet.fi/~satyam/Kajsuun.html
http://www.saunalahti.fi/pekkajlh/boat/index.html
Epoksia on ollu jo hyvinkin 50-60 luvulla että eiköhän se yleisty suomessakin pikkuhiljaa.
Löytyy:
www.batbyggeri.net
www.batbyggeri.net
Mukavan näköinen vene ja vaikuttaa varsin tukevalta. Ainoa erikoisuus näytti olevan istumakaukalo joka oli mielestäni hieman erikoinen.
Eikös tuo rima-epoksi menetelmä ole itserakentajia varten. Tekemiseen ei tarvitse niin hyviä taitoja kun perinteisen puuveneen tekemiseen tarvitaan. Työläs menetelmä se kuitenkin on.
Onko jollakin arviota paljonko tuollaisen veneen (enavigo 33) tekemiseen kuluisi aikaa ja rahaa jos sellaista lähtisi itse rakentamaan?
minun mielestäni. Erikoisen näköiseksi sen kenties teki istuinkaukalon peräosan kiinteä puominkannatin. Puomi oli pitä ja ulottui sitlooran yli. Pinnaohjaus on hyvä tämän kokoisessa ja varmaankin helpottaa yksinpurjehdusta. Kivan näköinen paatti.
Kyllä WEST-metodilla tuotetaan sarjoina veneitä muualla maailmassa, vaikka meillä melko vähän (toistaiseksi?).
Ihan kiva vene ja tämmöisiä toivoisi maailmaan lisää. Rakennustapa mahdollistaa lisäksi kaikenlaisen tilaajan toiveiden mukaan kikkailun, vaikuttamatta välttämättä hintaan.
Tämä vene taitaa kuitenkin olla vielä aika prototyyppi. Ihmettelen muutamaa kummallista ratkaisua, kuten tuota peräpuomiviritystä. Ehkä jos peräsysteemin vaihtaisi, paatti kaunistuisi aika lailla. Sisällä pistävät silmään turhan kiiltävä lakka (kai se sisällä sentään on lakkaa eikä epoksia noissa vaneripinnoissa?) ja paksut valkoiset epoksipalot, jotka tursuavat sisustuksen saumoista. Sisustusta on aika veemäistä itse myöhemmin muuttaa tai korjata jos joka ikinen pala on liimattu epoksilla kiinni...
Se myös hiukan huolettaa että veistämöllä ei ilmeisesti ole juuri aikaisempaa kokemusta epoksirakenteista - päätellen siitä miten rakennuskuvissa epoksia suditaan huolettomasti paljain käsin. Työmiehet ainakin tolla menolla vaihtuvat tiuhaan, kun allergisoituvat aineille.
aloitti ensin kylkilankkujen yhteenliimaamisen ja sittemmin kaarien ym laminoinnin epoksilla 60-luvun puolivälisä kirkkaalla Aerolite epoksilla. Stephensin veljet kävivät täällä ihmettelemässä, että mitä mitä. Tätä ette tollot taaskaan tienneet, koska teitte niitä ristiinlaminoituja pärekoreja vielä 70 luvullakin tammerin F3:lla
Aerolite vain ei ole epoksiliima, vaan juuri niitä, joita epokseilla korvattiin. Aerolite on kaksikomponenttinen urea-formaldehydi liima, kovettajana muurahaishappo. Silläkin on monta pärekoria kasattu, mutta kyllä niissä helposti päreet repsottivatkin.
Kokeilin jokin aika sitten Bisonin Timber Max polyuretaani puuliimalla muutaman koepalikan liimausta ja kyllä pysyy kiinni eikä tule sitä epoksin katkua.
luulin et puu-ukot viihtyy siiä käryssä
Jos kiinnostaa
http://www.oneoceankayaks.com/Epoxyhtm/epox6m.htm