SKP:n varapuheenjohtaja Kaija Kiessling 9.2.07 Turussa:
Eläkeläiset tulevaisuudessa vielä heikommilla
Eduskunnat ovat viime vuosina hyväksyneet monia lakeja, joiden seurauksena kansalaisten eriarvoisuus vain pahenee. Yksi vaikutukseltaan laajimpia ja kauaskantoisimpia on koko väestöä koskeva eläkeuudistus. Samoin monet muut päätökset eläkkeistä ovat yhtä huonoja.
Valtaosa ihmisistä ajattelee, että kyse on vain eläkeläisiä koskevista päätöksistä, mutta näin ei ole. Nyt tehdyt päätökset koskevat ikään katsomatta kaikkia, mutta erityisesti tämän päivän yli 500 000 pätkätyöläistä! Samoin 600 000 muuta köyhää, joista osa sinnittelee muutaman sadan euron kansaneläkkeellä.
Eläkkeiden jälkeen jäämisessä ovat ns. tasokorotukset olleet yksi tekijä. Ne ovat muodostuneet pelkiksi pudotuksen hidasteiksi, ei tason korotuksiksi. Tällä vuosituhannella on ollut kolmet, suuruudeltaan 11, 7 ja 5 euron täysin olemattomat tasokorotukset. Näin niiden suunta on ollut jopa laskeva! Ei voi edes puhua mistään tason korottamisesta, vaan tasopudotuksen pelkästä hidasteesta. Sen lisäksi jo Lipposen hallitus poisti kansaneläkkeen pohjaosan.
Viimeisin eläkeuudistus, joka astui 2005 voimaan, on voimakkaasti naisia syrjivää. Pienituloisilla naisilla on tässä huonoin asema. Mitä pienempi työeläke, sitä pienempi koko eläke. Naisten tulot eläkkeen pohjana ovat tunnetusti varsin pienet. Lissäksi raskailla hoidon, hoivan ja kaupan aloilla harvoin jaksetaan edes 63 ikävuoteen asti, saati sen yli, joten nyt tulleen uudistuksen myötä lisääntyvät naisten köyhyys- ja syrjäytymisriskit! Eriarvoisuus syvenee eduskunnan päätöksellä jatkossakin, ellei politiikka muutu. Naisten köyhyysriski on tutkimusten mukaan jopa kaksinkertainen miehiin verrattuna Suomessa.
Taitettu indeksi ja elinaikakerroin
Nyt tehdyillä muutoksilla on erittäin rankka vaikutus tämän päivän nuorten, siis vasta tulevien eläkeläisten eläkkeisiin. Elinaikakerroin leikkaa tulevaisuudessa raskaasti nykynuorten eläkkeitä. Ensimmäisen kerran se vaikuttaa toki jo 2010 eli vuonna 1948 syntyneisiin, mutta jatkossa se leikkaa esim. vuonna –67 syntyneillä 9 % ja vuonna -87 syntyneiden eläkkeitä noin 15 % :lla. Huomioitaessa nykynuorten ja muidenkin työikäisten suuret pätkätyöläisjoukot, ei eläkettä ehdi karttua juuri lainkaan. Ihmisten eliniän nousulla perustellaan eläkkeen pudotusta, vaikka juuri silloin hoidon ja avun tarve kasvavat ja lääkekulut nousevat.
Taitettua indeksiä voidaan pitää yhtenä sellaisena laskuautomaattina, joka vuosi vuodelta jättää eläkkeet jälkeen muusta tulokehityksestä. Kuilu kasvaa. Tämä poliittinen päätös eduskunnalta on edesvastuuton.
SKP vaatii korjauksia
Eduskunnan on seuraavalla toimikaudella korjattava edellä todetut heikennykset. Elinaikakertoimesta on luovuttava, taitetusta indeksistä samoin.
Eläkkeisiin on saatava välittömästi vähintään 50 euron tasokorotus kuukaudessa. Elleivät tulot muuten yllä verottomana 800 euroon kuukaudessa, on siihen oltava oikeus esimerkiksi pienten eläkkeiden saajilla. Kaikille köyhyysrajan alapuolelle olevilla on oltava oikeus verottomana 800 euron perusturvaan.
Kaija Kiessling on myös SKP:n eduskuntavaaliehdokkaana Varsinais-Suomessa
http://www.skp.fi/ajankohtaista.php?juttu=668&ots=SKP:ll%E4 171 eduskuntavaaliehdokasta
Eläkeläiset tulevaisuudessa vielä heikommilla
Eduskunnat ovat viime vuosina hyväksyneet monia lakeja, joiden seurauksena kansalaisten eriarvoisuus vain pahenee. Yksi vaikutukseltaan laajimpia ja kauaskantoisimpia on koko väestöä koskeva eläkeuudistus. Samoin monet muut päätökset eläkkeistä ovat yhtä huonoja.
Valtaosa ihmisistä ajattelee, että kyse on vain eläkeläisiä koskevista päätöksistä, mutta näin ei ole. Nyt tehdyt päätökset koskevat ikään katsomatta kaikkia, mutta erityisesti tämän päivän yli 500 000 pätkätyöläistä! Samoin 600 000 muuta köyhää, joista osa sinnittelee muutaman sadan euron kansaneläkkeellä.
Eläkkeiden jälkeen jäämisessä ovat ns. tasokorotukset olleet yksi tekijä. Ne ovat muodostuneet pelkiksi pudotuksen hidasteiksi, ei tason korotuksiksi. Tällä vuosituhannella on ollut kolmet, suuruudeltaan 11, 7 ja 5 euron täysin olemattomat tasokorotukset. Näin niiden suunta on ollut jopa laskeva! Ei voi edes puhua mistään tason korottamisesta, vaan tasopudotuksen pelkästä hidasteesta. Sen lisäksi jo Lipposen hallitus poisti kansaneläkkeen pohjaosan.
Viimeisin eläkeuudistus, joka astui 2005 voimaan, on voimakkaasti naisia syrjivää. Pienituloisilla naisilla on tässä huonoin asema. Mitä pienempi työeläke, sitä pienempi koko eläke. Naisten tulot eläkkeen pohjana ovat tunnetusti varsin pienet. Lissäksi raskailla hoidon, hoivan ja kaupan aloilla harvoin jaksetaan edes 63 ikävuoteen asti, saati sen yli, joten nyt tulleen uudistuksen myötä lisääntyvät naisten köyhyys- ja syrjäytymisriskit! Eriarvoisuus syvenee eduskunnan päätöksellä jatkossakin, ellei politiikka muutu. Naisten köyhyysriski on tutkimusten mukaan jopa kaksinkertainen miehiin verrattuna Suomessa.
Taitettu indeksi ja elinaikakerroin
Nyt tehdyillä muutoksilla on erittäin rankka vaikutus tämän päivän nuorten, siis vasta tulevien eläkeläisten eläkkeisiin. Elinaikakerroin leikkaa tulevaisuudessa raskaasti nykynuorten eläkkeitä. Ensimmäisen kerran se vaikuttaa toki jo 2010 eli vuonna 1948 syntyneisiin, mutta jatkossa se leikkaa esim. vuonna –67 syntyneillä 9 % ja vuonna -87 syntyneiden eläkkeitä noin 15 % :lla. Huomioitaessa nykynuorten ja muidenkin työikäisten suuret pätkätyöläisjoukot, ei eläkettä ehdi karttua juuri lainkaan. Ihmisten eliniän nousulla perustellaan eläkkeen pudotusta, vaikka juuri silloin hoidon ja avun tarve kasvavat ja lääkekulut nousevat.
Taitettua indeksiä voidaan pitää yhtenä sellaisena laskuautomaattina, joka vuosi vuodelta jättää eläkkeet jälkeen muusta tulokehityksestä. Kuilu kasvaa. Tämä poliittinen päätös eduskunnalta on edesvastuuton.
SKP vaatii korjauksia
Eduskunnan on seuraavalla toimikaudella korjattava edellä todetut heikennykset. Elinaikakertoimesta on luovuttava, taitetusta indeksistä samoin.
Eläkkeisiin on saatava välittömästi vähintään 50 euron tasokorotus kuukaudessa. Elleivät tulot muuten yllä verottomana 800 euroon kuukaudessa, on siihen oltava oikeus esimerkiksi pienten eläkkeiden saajilla. Kaikille köyhyysrajan alapuolelle olevilla on oltava oikeus verottomana 800 euron perusturvaan.
Kaija Kiessling on myös SKP:n eduskuntavaaliehdokkaana Varsinais-Suomessa
http://www.skp.fi/ajankohtaista.php?juttu=668&ots=SKP:ll%E4 171 eduskuntavaaliehdokasta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minäkin jouduin eläkeputken kautta eläkkeelle ja kun työvuosia jäi paljon puuttumaan niin eläke on alle 800 euroa josta menee vielä vero. Säästökeinoja tietenkin aina on ja esimerkiksi tukanleikkuuseen perustettiin työttömien kanssa yhteinen rinki joten joka leikkuukerta säästyy 14 euroa mikä täällä on halvin parturihinta. Jokainen osaa leikata riittävän hyvin kun vähän harjottelee. Laite maksoi vain 42 euroa ja se on maksanut jo muutamassa kuukaudessa itsensä monin kerroin takaisin.
Kylän parturi on vihainen, mutta sille on sanottu että korottakoot eläkkeitä ettei tarvis pihistellä ja vois käyttää palveluita. Yhden eläkeläisen kellariin on siistitty tv-huone ja sanottiin kaksi lupaa irti ja käydään porukalla katsomassa siellä olevia kahta televisiota. Tulee enemmän kanssakäymistäkin naapureilla. Säästyneillä luparahoilla saadaan digiboksit kun kenenkään ei tarvii maksaa kun kolmannes luvasta.
Vaikka sitten noin. Kommunismissä olisi parturi
jo pidätetty ja laitettu kansan vihollisena tyrmään.
Työläisten riistosta.
Eli parturien, jotka jäivät ilman ruplia.