Olen tähän saakka ajatellut että eristäminen on enimmäkseen kustannuskysymys, mutta kun keskustelin paroc-eristemyyjän kanssa niin hän sanoi, että liikaa ei kannata eristää rakenteiden toimivuuden kannalta. Aika hassu väite eristemyyjältä. JA vaikka olen asiaa pohtinut niin en ole oikein tätä ymmärtänyt että miten rakenteiden toimivuus menetetään liiallisessa eristyksessä.
Liiallinen eristys
Seuraukset
386422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
tuskin selluvillaan
Vastauksesi ei kyllä valaissut yhtään asiaa. Miksi selluvilla toimisi erilailla ja mikä on se pointti että eristyksellä rajansa
selluvilla kestää 12% kosteutta (muut 3%) ja hirsitalossa ei ole muovisulkuja aiheuttamassa kosteuden 'pysähtymistä' vaan hengittävyyttä.
onkin tunnetusti terveellistä.
Sisäpinnassa paneeli ja ilmansulkupaperi 10cm villa 150mm hirsi -> ilmansulkupaperin läpi mennyt kosteus on keväällä paksuna kuurakerroksena hirren sisäpinnassa. Keväällä vesi sulaa nesteeksi ja valuu alas mädättämään alimman hirren.
Ekovilla estäisi veden valumisen. Muutoin se on sama kakka mutta erissä lahkeessa.
Kyllä se paroc mies totta puhuu. Liiasta eristämisestä voi olla jopa haittaa eikä pelkästään turhan villan lisäkustannuksista vaan mahdollisina vahinkoina rakenteissa. Remonttikohteissa varsinkin sisäpuolelle lisäeristettäessä massiivirunkoisissa taloissa kuten esim. hirsi tai kiviaines taloissa asiaan kannattaa paneutua.
Uusissa taloissa kysymys ei ole ehkä niin kriittinen koska suunittelupöytä on puhdas ja olemassa olevia rajoitteita ei ole niin paljoa mitä pitää ottaa huomioon.
liiat eristeet kylmentää entisen rakenteen ja altistaa homekasvulle.
Eristevahvuuden kasvattamisesta tuskin on isoa haittaa kunhan sisäpinnalla on höyrynsulku tai rakenteet kiveä.
Mutta suunnittelussa pitää sitten ottaa huomioon seinän paksuuden kasvaminen ja esimerkiksi lämmityksen toteutus. Jos eristeitä on kylliksi niin esimerkiksi klinkkerilattiaa ei ole mahdollista lämmittää lämpöisen tuntuiseksi ilman että talossa tulee tukalan kuuma.
Ei ole kuule ole uudisrakennuksessa sidoksissa eristevahvuuden haitat,höyrynsulut ja kivirakenteet. Omituisia höpinöitä.
Mitä paksumpi seinä sen pidenpään sen kuivuminen kestää talven jälkeen, mikäli höyrynsulkua ei ole.
Fakta ja fysiikan laki.
Poikkeuksetta tt-talot (täystiili) tehdään ilman höyrynsulkua ja tiili hyvin hengittävä kiviaines. Ehkä 98% ilman höyrynsulkua. Ja tt-taloissa myös matalenergiaratkaisu on yleinen. Arviolta yli puolet eristetään yli vaatimusten. Eli suurinosa tt-taloista ovat tavanomaista riskialttiimpia home ja kosteusvaurioille?
Kun tutustuin 1980-luvulla tiilirakennuskirjallisuuteen aloittaessani muurata täystiilitaloa, huomasin maininnan että keväällä saattaa olla kertynyt jopa 10 litraa vettä neliölle seinärakenteen ulko-osiin, vaikka ulkokuoren joka kolmas alimman tiilen pystysauma jätetty tuuletusraoksi. Ilmiötä pidettiin asiaan kuuluvana ja rakenne sen kestää. Käytännössä huoneen sisäpinnassa on tasoite tai rappaus, maali ja tapetti, joten kosteuden siirtyminen sisäpinnan läpi niin vähäistä että kosteus haihtuu ulospäin rakenteesta, kunhan tuuletusrako ulkotiilen ja eristeen välissä kunnossa. Puhtaaksimuuratut sisäpinnat varmaan kosteuden suhteen hankalampia kun sisäkosteus pääsee kulkeutumaan paremmin ulospäin ja oikein toimiakseen rakenteen on harvettava ulospäin jotta kosteus ei tiivisty rakenteisiin, eli tuuletusraon merkitys kasvaa. Hyvin paksuilla eristepaksuuksilla ei sisältä karkaava lämpö riitä kuivattamaan ulkokuorta riittävästi ja ainakin rannikkoilmastossa rapatuista tiilitaloista taitaa rappaukset väistämättä karista kun vesisateen jälkeen pakastaa.
80-luvulla tt-talot muurattiin ilman tuuletusrakoa eikä eikä saumoja jätetty auki. Tuo tuuletusrako on tullut vasta myöhemmin. On paljon tt-taloja ilman tuuletusrakoa niin että ulkokuori muurattu suoraan eristeen päälle. Joskus on jätetty työvaraksi 20mm väli, mutta tuuletus ei tämän raon syynä aikaisemmin ollut ja ei sitä sinne normaalisti laitettu. Tällaisessa rakenteessa eristeet voivat kastua jo ulkoilman kosteudesta ja sateeesta. Mutta nykyaikainen tt-talo ei eristetiään samalla tavalla minusta kostuta. No en ole asiantuntija, mutta halusin tuoda esiin tuon että suurin osa tt-taloista taitaa olla vieläkin ilman kunnon tuuletusta eristeelle.
Niin kiinnostuin että mikä on kirjan nimi, kun myös yhtä vielä vähän vanhempaa muurausalan kirjaa olen lukenut.
Nykää on ja aina ollut paljon sisäseinissäkin puhtaaksimuurattua ja nekään ei nyt muka kosteusteknisesti toimivia, vaikka aikaisemmin ei ole ajateltu että puhtaaksimuuratulle seinälle olisi jotain rakenteellista estettä
Jotakin on vuodet opettanut. Taitaa faktat ja fysiikan lait nyt mennä ihan omien sisnivalkoiten taikalasien läpi.
Siksi ainakin minulla nousee tukka pystyyn kun ekovillan detaljeissa puhalletaan ilmaraottoman tiiliseinän sisään ekovillat.
http://www.ekovilla.fi/gfx/pdf/rakenteet/rakenneopas/ekovilla_rakenneopas_19_tiiliseina.pdf
- raksaaja
Maailma seis. Nyt ollaan pahalla päällä.
Eikö ole aika selvää että paksumpaan eristekerrokseen imeytyy enemmän kosteutta pitkän kostean ajan jälkeen, mutta haihtuu samaa tahtia mitä ohuemmastakin?
sitoo ilmankosteutta ja haihduttaa sitä aikanaan pois kun taas mineraalivillat ei sido kosteutta vaan vettyvät eivätkä kuivu juurikaan millään.
Tämän takiahan puukuitueristeet on turvallinen valinta. Vaikka ei kyllä tuo puhallusvilla täydellisesti sovi tiilitalon seinään. Mutta löytyy niitä puukuitueristeitä mitkä on asennettavissa kuten tavanomaiset tt-talon eristeet levymäisenä
Oliko tm-rakennusmaailmassa joskus eristeet testissä?
jemmataan suljettuun tilaan, ei todellakaan ole turvallinen. Kivivilla ei sentään sido itseensä sitä kosteutta vaan valittaa sen alas, josta se koittaa löytää poispääsyn, siis jos joku on ehdoin tahdoin halunnut riskirakenteen ilman höyrysulkua rakentaa.
Höyrynsulku ei todellakaan kuulu tavanomaiseen tt-rakentamiseen. En ole vielä ainuttkaan taloa tai ohjetta kuullut missä olisi höyrynsulku tt-seinässä. Ainut paikka on tämä keskustelupalsta jossa joku tai muutama henkilö on saanut päähänsä tällaisen.
Toiseksi minusta eristys tt-talossa ei ole suljetussa tilassa, kun tuuletus on oikein toteutettu
...aiheuta ongelmia seinissä ja katossa. Paljon puhutaan kastepisteestä ja kastepistelämpötilasta. Jos kastepiste muodostuu höyrynsulun ulkopuolelle ei ymmärtääkseni ongelmia muodostu. Näin tapahtuu aina, kun eriste on ulkopuolella ja seinärakenteessa on tuuletusrako (mineraalivilla). Ulkopuolelle laitettu tuuletusraolla oleva eriste tuulettaa takaisin sen kosteuden minkä se jossain vaiheessa ottaa itseensä. Sisäpuolinen lisälämmöneristys voi aiheuttaa ongelmia, jos kastepiste muodostuu esim. väliin jäävään höyrynsulkumuoviin. Alapohjan lämmöneristyksessä täytyy eristepaksuuden määrityksessä huomioida sen vaikutus perustuksien routasuojaukseen eli hukkalämpö auttaa pitämään perustukset sulana. Rakennesuunnittelija viimekädessä määrittelee toimivat rakenteet ja eristystavan asetettuja tavoitteita vastaaviksi.
Eli jossain vaiheessa voi syntyä tilanne että rakenne ei kesän aikana kerkiä kuivua vaan syntyy kierre jossa kosteus on vuodesta toiseen suunniteltua korkeampi. Höyrynsulku toki poistaa tuon featuren / ongelman.
Molemmat kuivuu.
Erona on että:
- mineraalivillassa vesi ei juurikaan kulje kapilaarisesti (se ei pääse kapilaarisesti pintaan missä haihtuminen nopeanpaa)
- mineraalivillassa vesi voi alkaa valumaan helpommin koska se ei sitoudu
mineraalivilla ei painu läjään kastuesssaan märäksi
- mineraalivillassa ei ole homehtumista estäviä aineita
Muutoin molempien sisällä kyllä vesi haihtuu ja kuivuu samalla tavalla. Mitä hötterömpää niin sen nopeammin vesihöyry virtaa.
Mutta jos esim tt taloon eilaiteta höyrynsulkua eikä lateksia sisäpintaan on vesihöyryn virtaus suurta rakenteen läpi ja se vesihöyry tiivistyy ja jäätyy talvella sekä villaan että ulkokuoren tiilen sisäpintaan.
...selkeitä ilmarakoja seinässä, mikä on periaatteessa mahdollista, jos seinä on puhtaaksimuurattu. Muutoin vesihöyry pyrkii haihtumaan takaisin lämpimälle puolelle eli huonetilaan. Tiiviit talot vaativat lisäksi sen koneellisen alipaineistetun ilmanvaihdon, joten kyllä tuo riski varsin teoreettiselta vaikuttaa.
Kahden muuratun tiiliseinän väliin sijoitettu eriste on suljetussa tilassa (sen kuntoa ja tapahtumia ei päästä toteamaan kuin seinää purkamalla) vaikka olisikin vankka usko että siellä jonkinlainen tuuletus toimisikin. Varsinkin kosteutta keräävät ja varastoivat eristeet ovat sellaisia jotka muodostavat suuren riskin.
Sinä siis pidät tiili-kivivilla-tuuletusrako-tiili seinää riskialttiina?
Ei kyllä yleensäkään eristettä pääse tarkastamaan talossa. On se sitten puutalo tai harkkotalo. Yksiaineisissa saattaa päästä näkemään. Yksiainestein sienien lisäksi vaihtoehto tähän olisi eristerapattu tiiliseinä.
eikä se siinä mielessä ole suljettu miten sen tässä yhteydessä aluksi annoit ymmärtää. Sillä tavalla tietenkin suljettu ettei ihminen sinne pääse, mutta ilma pääsee vaihtumaan. Tai mikä estäisi tarkastusluukkujen teon, jos eristeiden näkymättömyys häiritsee. Ja ehkä myös ylhäältä pääsee eristystä jotenkuten tarkkailemaan. Tiilitalon verhouksen muurauksessa pitää olla tarkka ettei tuki tuuletusrakoja alhaalla. Oikein tehtynä alhaalta jätetään aluksi osa tiilistä muuraamatta ja näin mahdolliset tippuneet laastipurseet päästään puhdistamaan viimeiseksi ja vasta tämä jälkeen näihin kohtaan kivet paikoilleen. Jos nyt tulee ikävä niitä eristeitä niin näiden kivien kohdalta sinne voi taas mennä tirkistelmäänkin.
esiinnyt, olisihan siis pitänyt ymmärtää mitä tuolla jemmaamisella tarkoitettiin. Kyllä muuten pidän noita TT-rakenteita riski sellaisina. Perustuu kokemukseen niiden remontoinneista. Aika hankalaa on löytää yli 10 v. vanha terve TT-rakenne, vakuutteluista huolimatta.
En minä asiantuntija ole , mutta täällä jos keskustelua haluaa niin parhaiten se onnistuu, kun yrittää esittää omat ajatuksensa vakuuttavasti ja ainoana totuutena ja muut tyhmänä. Sellaisia asiantuntijoita mitä sanalla yleensä käytetään (professoreita ja tutkijoita) niin täällä on varmaan aika vähässä.
Kuitenkin luulen että vähän kärjistät kun sanot ettei tervettä tt-taloa yli 10-vuoden takaa. Kiinnostaa kuitenkin että mikä niissä yleensä mättää? Vaikea uskoa että sisältä tullut kosteus olisi kovin monessa ongelma? Olen kyllä kuullut että näissä tuulettamattomissa tt-taloissa on ollut ongelmia, mutta käsittääkseni nekin on pääasiassa kunnossa. Lueskellessani rakennusvirhekirjaa niin nykyisissä uusissa tutkituissa tt-taloissa oli joissakin ongelmana se että laastupurseilla on tukittu tuuletus.
Nykyajan kivitaloissahan eriste on yleensä tuulettamattomassa ja suljetussa tilassa ja onko nämä nyt muka turvallisempia ratkaisuja? Tietenkin betoni harkko päästää lävitseen huomattavasti vähemmän kosteutta mutta kosteuden poistulu on myös huomattavasti hankalampaa. Ehto seinän harventumisesta ulospäin ei toteudu. TT-seinässä toteutuu. Eli jos kosteutta pääsee tiilen hengittämänä niin eristeen pitäisi helposti haihduttaa tämä määrä myös pois tt-talossa.
laitoit ikäänkuin miinus-pointiksi ettei mineraalivillassa ole lahonestoa. Jos vertailukohtana on puukuitueriste ja kivivilla niin eikö kivivilla kuitenkin ole heikommin lahaava ja homehtuva jokatapauksessa
Se vesihöyry menee ulöspäin.
Fysiikan lakeja ei voi kumota !
Lue: vesihöyryn diffuusio
"kivivilla kuitenkin ole heikommin lahaava ja homehtuva jokatapauksessa"
Kivivilla homehtuu hyvin. Home tykkää kivivillan mineraaleista. Näin olen alan kirjoituksista lukenut. Siksi on ensiarvoisen tärkeää rakentaa oikein kaikilla materiaaleilla.
Homeenestoaine ekovillassa on kokeiden perusteella jopa estänyt ympäröivien puurakenteiden homeen kasvun (=pysäyttää jo alkaneen homeen kasvun) eli kyllä ekovilla oikeasti on todella hyvä homeenkasvun vastustaja.
Kivivilla ei lahoa, puukuituvilla lahoaa ja mätänee mikäli vettä on reilummmin ja pitkään..
(nää on näitä juttuja joista voi päätellä että ekovillalla ei kannata rakentaa veden alla yms.)
>Nykyajan kivitaloissahan eriste on yleensä tuulettamattomassa ja suljetussa tilassa ja onko nämä nyt muka turvallisempia ratkaisuja? Tietenkin betoni harkko päästää lävitseen huomattavasti vähemmän kosteutta mutta kosteuden poistulu on myös huomattavasti hankalampaa.
Jep. Rakenne toimii.
Lisäksi harkkotalojen eristeet on paljon paremmin kosteutta sietäviä kuin puutalojen eristeet.
Lisäksi pitää huomata että rakennusvaiheen jälkeen harkkorakenteen sisään ei pääse epäpuhtauksia joka esim. elättäisi hometta.
> Ehto seinän harventumisesta ulospäin ei toteudu.
Kun asia katsoo tarkemmin niin se toteutuu.
Eli lämmöneriste harkon sisäällä on esim. homogeenista EPS:ää joka läpäisee hyvin vähän vesihöyryä.
EPS:n ulkopuolella on huokoistettua betonia (eli kevytsoraa) jonka vesihöyrynvastus on paljon EPS:ää pienempi.
Siporextaloissa puolestaan on sisäpinnalla yleensä maali jolloin sisäpinnan höyrynvastus on suurempi kuin ulkopinnan hengittävän rappauksen vesihöyrynvastus.
> TT-seinässä toteutuu. Eli jos kosteutta pääsee tiilen hengittämänä niin eristeen pitäisi helposti haihduttaa tämä määrä myös pois tt-talossa.
Tässä on ehkä hieman mennyt puurot ja vellit sekaisin.
EKOVILLAN OHJEISSA TT talon seinässä ei ole tuuletusrakoa !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Eli tilanne on mielestäni aivan päin pyllyä.
Ulkopinnassa on eristettä tiiviinpi rakenne joka hidastaa eristeen kuivumista.
Rakenne on mielestäni riskirakenne. Esim betonielementtitaloissa on samantapainen rakenne kun betonien välissä on haperoa villaa. Mutta puhtaaksi muurattu tiiliseinä sisäpinnassa päästää enemmän vesihöyryä lämmöneristeeseen kuin betoni.