hengestä hoidetaan.
Kun ihminen menee vikaan hänelle tulee tavaton pätemisen tarve, ja hänellä on sellainen tarve, että valvoo toisten uskovaisten vioissa ja virheissä ja niistä voi puhua kuin jokapäiväsestä leivästä.
Mutta kun Jumalan armo vaikuttaa oikein, ja kun hänet hoidetaan väärästä hengestä, alkaakin tuntumaan se oma syntisyys. Ja ne kiikarit kääntyy oikein päin. Ja ne omat uskon sisaret ja veljet ei näytäkään enää niin syntisiltä.
Ja se oma kohta tulee kaikista tärkeimmäksi. Ja alkaa tuntua, että sitä multaa on niin paljon,,,
Kun ihminen menee vikaan hänelle tulee tavaton pätemisen tarve, ja hänellä on sellainen tarve, että valvoo toisten uskovaisten vioissa ja virheissä ja niistä voi puhua kuin jokapäiväsestä leivästä.
Mutta kun Jumalan armo vaikuttaa oikein, ja kun hänet hoidetaan väärästä hengestä, alkaakin tuntumaan se oma syntisyys. Ja ne kiikarit kääntyy oikein päin. Ja ne omat uskon sisaret ja veljet ei näytäkään enää niin syntisiltä.
Ja se oma kohta tulee kaikista tärkeimmäksi. Ja alkaa tuntua, että sitä multaa on niin paljon,,,
Vastaukset 19
Vanhimmat
niin, mut onko se kivaa ja hyvää kun tehdään parannusta väärään henkeen? Eli kun ensin hoidetaan väärällä tavalla ja sitten saadaan muitakin kallistumaan mukaan väärään, niin onko se hyvä? Silloin voi suurin osa seurakunnasta mennä käsityksissään metsään..
raamatulla, sillä Jeesus sanoo: Joh. 7:38. "Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat." Jos sinä omia ajatuksiasi puhut, niin olet eksynyt, eikä sinussa vaikuta Pyhä Henki. Tätä en sano minä vaan Jeesus. Lue tuo johanneksen 7 - luku.
siinäkin vikaan uskomisen asiassa. Ja olla väärät luulot itsestä.
Ja niistä asioista tuleekin omia ansioita, mitkä on Jumalan lahjaa.
Sopisko tähän se rikkaan miehen vertaus, että ihminen ei mitään tarvitse, vaan hän tulee omillaan toimeen.
Mutta tämhän ei ole Jumalan lapsen tuntomerkki.
tämän asian näin. Että kun seuroissa puhutaan kristityn vapaudesta, se ei tarkoita suinkaan sitä, että kristitty on vapaa tekemään mitä vaan.
Vaan se oikea kristityn vapaus on "rauhaa ilo ja vapautta Pyhässä Hengessä."
Ja että meillä omatunto toimii Pyhän Hengen kautta, niin että se ei aiheuta pahennusta toisissa uskonveljissä ja sisarissa. Ja kun meillä on vapaus valita hyvän ja pahan välillä, "me valitsemme sen mikä sopii meille ja Pyhälle Hengelle. "
Ja se torvi antaa silloin puhtaan äänen.
Seurapuheissa olen kuullut mainittavan, että "meillä on yhteinen sananparsikin."
vertaus rikkaasta miehestä, liittyy henkiparannukseen. Uskomisessa voi mennä vikaan monissakin asioissa ja siksi meidän tulee valvoa, ettei meitä ihmisopein eksytetä. Tämäkin henkiparannus on ihmisten keksintö, joka äkikseltää tuntuu ihan oikealta, mutta on aivan Jumalansanan vastainen ihmisoppi. 1 Tim. 4:16 "Valvo itseäsi ja opetustasi, pidä kiinni näistä ohjeista! Silloin pelastat sekä itsesi että ne, jotka kuulevat sinua."
tilanteeseen. Sitä voi rikastua ja tulla omaavanhurskautta. Silloin ne omat synnit ei
enää näy. Ja ihminen on silloin jo joutunut vikaan.
samaa mieltä siinä, että jos uskova "rikastuu" ja näkee vain toisissa uskovissa syntisen, eikä huomaa, että on itse saanut anteeksi koko kymmenentuhannen leiviskän velan anteeksi. Tämmöinen uskova käy hyvin herkästi, niin monessa vikaan ja syntiin joutuneen armahdetun uskovan kimppuun ja näkee toisen kokonaan pilalle ja vialliseksi tulleeksi, että uskoo ettei tuossa uskovassa voi Pyhä Henki asua.
Näin tämmöinen ihminen ryhtyy hoitamaan sitä monissa puuttuvaista uskovaa väärällä henkiopilla josta raamattukaan ei mitään tiedä. Hoidettavan usko mitätöidään ja todistetaan, että sinussa ei asu Pyhä Henki, vaan väärähenki on sydämessäsi. Todistetaan, vaikka kukaan ihminen ei näe sydämeen, sydämen tutkii yksin Jumala: Ilm. 2:23 "Ja hänen lapsensa minä tapan kuolemalla. Ja jokaisen seurakunnan pitää tietämän, että minä olen se, joka munaskuut ja sydämet tutkin, ja annan kullekin teistä teidän työnne jälkeen." Mieti sinäkin joka kannatat väärää henkiparannusta, olisiko parempi palata Jeesuksen neuvomalle tielle. Hyvää yötä sinulle, rukoillaan, että ymmärtäisit mitä kirjoitin.
"joka kannatat väärää henkiparannusta, olisiko parempi palata Jeesuksen neuvomalle tielle. Hyvää yötä sinulle, rukoillaan, että ymmärtäisit mitä kirjoitin. "
Enhän niin sanonut, että kannatan väärää hekioppia. Vaan että sekin on raaamatun mukaista, että ihmistä hoidetaan, jos hän joutuu vikaan. Vaikka väärään henkeenkin.
tulee tehdä parannusta.
on "henkioppia", kun sanot: "hoidetaan, jos hän joutuu vikaan. Vaikka väärään henkeenkin." Eli kun lähdetään tutkimaan uskonsisaren tai veljen sieluntilaa, onko hänessä oikea henki, niin silloin ollaan "hakoteillä"! Se on selvää, että uskovien joukossa on niitä joista voisi käyttää sanaa "nimikristitty". Näin oli Jeesuksen aikanakin. Opetuslasten seassa oli Juudas ja kyllä Jeesus hänet tunsi, mutta huomioi hyvä ystäväni se, että vaikka Juudas ei ollut osallinen Pyhästä Hengestä, niin siitä huolimatta Jeesus pesi myös Juudaksen jalat.
Toivottavasti ymmärrät mitä minä kirjoitan, eli yritän kertoa, että vaikka me nähtäisiin jossakin uskovassa, että hän vaelluksellaan ja teoillaan näyttää, että hän on menettänyt Pyhän Hengen, niin emme nuhtele häntä väärästäh hengestä, vaan niistä synneistä jotka ovat julkiseksi tulleet. Synnit näkyvät jaloissa, eli uskovan elämässä. Onko muistettu aina pitää "kengät jaloissa valmiina saarnaamaan rauhan evankeljumia".
Raamattu ei sano niin, vaan se sanoo näin 1992. Joh. 7;38. Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan."
Sinulla oli hieman ”vahaa tietoa”. Mutta jos luemme tuon luvun, joka on luettava, että tajuaa mitä sillä Jumala halusi pojassaan meille opastaa. Viestihän oli se, että kansa meni Lehtimaja juhlille, siis suurille, kuten suomalaiset menevät kesäjuhlille, Jeesus ihmetteli sitä, ettei ihmiset kaikkineen uskoneet häneen vaikka näkivät hänet ilmielävänä. Toiset taas etsivät Vapahtajaa jopa juoksujalkaa.
Samalla tuli esille ne parannukset, joita hän oli tehnyt sunnuntaina, tai paremminkin sapattina, joita hän seuraajansa vieläkin tekevät Jeesuksen nimessä. Toisaalta Jeesus myös hämmensi uskovaisia, sanomalla, te ette pääse sinne missä minä olen. Tämä kertoo sitä, ettei kaikki jotka huutavat Herra, Herra näe taivasten valtakuntaa, olisi seurakunta mikä hyvänsä.
Jeesus tälläkin sanomalla kertoi, että usko vain Jeesukseen on pelastava, sen muokkaaminen seurakunnan kautta on petollista.
...aikana ollut Raamattua!!
>>"Että kun seuroissa puhutaan kristityn vapaudesta, se ei tarkoita suinkaan sitä, että kristitty on vapaa tekemään mitä vaan.">"Ja että meillä omatunto toimii Pyhän Hengen kautta, niin että se ei aiheuta pahennusta toisissa uskonveljissä ja sisarissa.">"Seurapuheissa olen kuullut mainittavan, että "meillä on yhteinen sananparsikin."
uutta testamenttia ei ollut. Toora, eli vanhatestamentti oli siihen aikaan, uusitestamentti on kirjoitettu Jeesuksen jälkeen ja meidän raamattumme sisältää kummankin testamentin.
Yhteinen puheenpartemme on nyt, että me kaikki olemme yksilöitä ja yksilöllisesti ajattelemme ja elämme, erotamme uskon ja arkielämän (mm. politiikan) toisistaan.
säännöistä puheenollen; Jeesus ei tehnyt tyhjäksi lain tarpeellisuutta.
Puhutaanhan Raamatussa esivallan kunnioituksestakin, ja siitä että esivalta ei miekkaa turhaan kanna.
Mutta on huomattava, että lait ei ola uskovaisten kirjoittamia. Ja sen vuoksi niissä asioissa voi tulla ristiriitaa uskon kanssa.
Mutta silloin kun laki ei toimi vastoin omaatuntoa, se uskovainenkin haluaa noudattaa sitä.
Joh. Ilm. 3:14 -
14.Ja Laodekian seurakunnan enkelille kirjoita: näitä sanoo Amen, uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luontokapplten alku.
15. Minä tiedän sinun tekos, ettet sinä kylmä, etkä palava ole: oi jospa kylmä taikka palava olisit.
16. Sentähden ettäs pensiä olet. ja et kylmä etkä palava , rupean minä sinua minun suustani oksentamaan ulos.
17. Ettäss sanot, minä olen rikastunut, ja en minä mitään tarvitse; ja et tiedä että ettäs viheliäinen ja raadollinen olet, köyhä, sokia ja alastoin.
18. Minä neuvon sinua minulta ostamaan kultaa tulella selitettyä, ettäs rikastuisit ja valkiat vaateet, joillas sinus pukisit, ettei sinun alastomuutes häpy näkyisi, ja voitele silmäs silmäin voiteella, ettäs näkisit.
19. Joita minä rakastan, niitä minä myös nuhtelen ja kuritan, niin ole siis ahkera ja tee parannus.
Miten tämä Ilmestyskirjan kohta voitaisiin soveltaa tukemaan henkiparannusta? Laodekian seurakunnan enkelille Jeesus käskee kirjoittaa: "Ettäss sanot, minä olen rikastunut, ja en minä mitään tarvitse; ja et tiedä että ettäs viheliäinen ja raadollinen olet, köyhä, sokia ja alastoin." Eli Jeesus nuhtelee häntä siitä, että hän ei enää tarvinnut Jumalan armoakaan, vaan omilla ansioillaan luuli pääsevänsä taivaaseen. Toisin sanoen häntä nuhdeltiin väärästä opista. Oletko sinä kannattanut henkioppia, jos olet, niin sinullekin kuuluu sama nuhde ja parannuksen kehoitus: "Joita minä rakastan, niitä minä myös nuhtelen ja kuritan, niin ole siis ahkera ja tee parannus."
Kuten lähimenneisyys on näyttänyt, niin se "hoitaminen" onkin ollut sitä "pätemisen tarvetta", hoitaminen itsessään on ollut "toisten uskon valvomista vioissa ja virheissä", ts. hoitaminen onkin sitä, mikä on osoittautunut "vääräksi hengeksi".
Siksipä ei enää sillä tavoin "vääristä hengistä" ketään hoidetakkaan, sillä lähimenneisyys on osoittanut, että nämä hoitajat itse eivät ole olleet ihan oikeassa hengessä.
Sellainen vaara on aina olemassa.
Rakkauttahan on se, että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on: vikoinen ja kaikkineen, ja jopa synteineen. Jeesus nimittäin hyväksyy ihmisen synteineen päivineen. Jos ei Jeesus hyväksyisi ihmistä synteineen päivineen, niin kukaan ihminen ei koskaan tulisi Jeesuksen hyväksymäksi.
Enemmänkin tulisi alkaa armosta puhua ja rakkaudella vetää eksyneitä takaisin Jumalan puoleen. Synneistä osoitteleminen on enimmäkseen vain osoittelijan omaa syntisyyttä, eikä osoitettavan. "Väärästä hengestä" hoitaminen voi olla enemmänkin rakaudettomuutta ja "väärää hoitoa", vaikka ns. hoitaja sitä sokeudessaan rakkaudeksi kutsuisikin.
Lähimenneisyys kertoo meille, että hoitajat ovat usein olleet sokeita omalle syntisyydelleen, eivätkä he ole kyenneet tunnistamaan itsessään henkeä, jonka vallassa ovat olleet: että se ei olekaan aina ollut Pyhä Henki, eikä rakkaus.
Olisi oltava nöyrempi, kasvettava nöyryyteen yksilöinä ja yhteisönä. Jokaisen, joka katsoo itsensä arvolliseksi "hoitemaan" toisia, tulisi ensin poistaa ne mulat omista silmistään, jotta näkisivät oman eksyneen ja "vikaan menneen" tilansa...
Kun Jumalan rakkaudelle antaa tilaa, niin Jumalan rakkaus on se, joka vetää puoleensa, eikä totisesti ihmisten "hoitamiset" vedä ketään hoidettavaa Jumalan puoleen, vaan sellaiset "hoitamiset" vetävät ihmistä ainoastaan uskollisuuteen tapoja ja ehkä Siionia kohtaan...
Joku kirjoittikin toisessa keskustelussa, että uskollisuus ei synnytä rakkautta, vaan rakkaus synnyttää uskollisuutta. "Hoitamiset" on menetelmä tehdä toisista uskollisia, eivätkä ne hoitamiset vedä ihmistä rakkauden puoleen, vaan sukollisuuden puoleen. Järjestys on siis väärä.
Rakkaus synnyttää uskollisuutta, eikä uskollisuus rakkautta.