Miten esikoislessut ottaa takaisin eksyneen lampaan, kuten minut? Asun Tampereella, enkä ole vuosiin käynyt seuroissa.
Tahtoisin takaisin
__Bossy__
9711821
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 97
Vanhimmat
Rohkaisen sinua menemään rukoushuoneelle, jos niin koet. Ajan ja paikan varmaan tiedät.
Vastaanotto voi olla moninainen, mutta muista, sinun uskostasi on kyse.
Itse tahtoisin ainakin olla kohtaamassa sinua ystävällisesti ja rakkaudella.Tervetuloa takaisin!
Pyytäkää voimaa rukouksessa, kaikki väsyneet, kadonneet ja tuhlaajapojat! Lukekaa tuhlaajapojan vertaus raamatusta.
Kuinka Isä kiiruhti vastaan kaiken tuhlannutta lastaan.... Miten suuri onkaan ilo taivaassa jokaisesta eksyneestä/kadonneesta lampaasta.
Jeesuksen veri pesee syntisimmänkin ihmisen puhtaaksi. Vielä tänäänkin ja niin kauan, kun maailma pysyy pystyssä.
Rukoilen avaajan, sekä kaikkien väsyneiden ja eksyneiden puolesta.
Jos luet tuhlaajapojan vertauksen raamatusta saat jotakin. Vastaanotto on varmasti samanlainen, Isä juoksi häntä vastaan ja käski tappaa sen suötetyn vohlan. Siellä iloittiin ja riemuittiin, vanhin velikin kuuli soiton ja laulun.
Kiitos kutsusta, mutta miten pääsen "sisään" teidän kuvioihin? Yksinkertaisesti tarvitsen ystäviä, joilta saisin tukea palaamaan takaisin kristillisyyden pariin. Auttakaa mua, tuntuu, että kokoajan vajoan syvemmälle tähän maailmaan.
Astumalla rohkeasti esiin, ei kukaan edes taida tietää kuka olet. Kun käyt viinikassa tai jollakin muun paikkakunnan seuratilaisuudessa, usko tulee kuulosta ja kuuleminen Jumalan sanasta, kaikki muu teille annetaan.
Kaikki ottavat varmasti sinut mielellään vastaan. Ehkä sinulla on joku tuttu entuudestaan, joka tulee heti luoksesi kun näkee sinut. Voi olla, että vihollinen tuo sinulle kaikenlaisia esteitä tulollesi ja seuroissa istuessasi näyttää, että kaikki katsovat sinua pois ajaakseen. Näin ei kuitenkenkaan ole. Kaikki ovat mielissään jos joku maailman valtakunnasta tulee Jumalan valtakuntaan.
Jos mahdollista tule jo torstaina klo 18.30 kanssapuheisiin, jotka pidetään rukoushuoneen alakerran takkahuoneessa. Ellet ehdi, niin sitten sunnuntaina klo 15.00
Voi siinä käydä niinkin että, ensin tulevat ylimmäiset orasten nyppijät.
Jos ihmisellä on halu tulla autuaaksi, niin häntä eivät liikuta ne, joilla on väärä mieli. Tampereella niitä on onneksi vähän, ja saarnaajat tekevät työtä yhdellä mielellä ja yhdellä Hengellä.
Taidatkin olla orasten nyppijä ja lisäksi hengen sammuttaja.
myös tiistaisin klo 13.00 rukoushuoneen lastenhuoneessa. Silloin tosin kokoontuu etupäässä vanhempaa väkeä, eläkeläisiä, mutta kaikki ovat tervetulleita. Siellä tutkitaan Jumalan sanan paikkoja kristittyjen kokemusten valossa.
Voi rakas lapsi ,tiedän ettei ole helppoa tulla vuosien takaa takaisin..tule jonkun vanhan ystävän kanssa..ota yhteyttä ystäviin....jos muistat jonkun osoitteen niin mene ja ota yhteyttä..Jumalan valtakunnassa varmasti iloitaan palaamisestasi...
muista se vanha sääntö: Siitä reijästä, mistä oot uloskin mennyt on myös tultava takaisin! Nöyryyttä tarvitaan ja lapsen mieltä.
josta olet joskus lähtenyt. Mahdoton tehtävä, sillä sellaista ei enää ole. Jos todella olet ollut poissa kuvioista vaikkapa vain parikymmentäkin vuotta, niin et usko nykyesikoisia samaksi, kuin silloin, kun olit vielä mukana. Niin suuri on muutos, joka on tapahtunut esikoisissa viimeisten vuosikymmenten aikana sekä opin että esikuvan suhteen.Maallistuminen on toteutunut tosiasia. Ja onhan yhdistyksen nimikin maallistettu eikä sisällä enää sen alkuperäistä merkitystä ilmaissutta kristillistä luonnetta. Vanha tuttu VLKY on sammunut.
Esikoisuus on kyllä muuttunut, mutta aivan eri suuntaan.
Nykyiset lapin miehet vetävät esikoisia lainalaisuuteen.
Onneksi, kiitos Jumalan, vielä osa saarnaajista julistaa puhdasta evankeliumia. Myöskin osa kristityistä elää armon Sanan varassa.
Kuitenkin vielä todistetaan kaikille katuville kaikki synnit anteeksi, se on pää-asia.
mainita muutamia saarnaajia ihan nimeltä (vaikkapa vain etukirjaimin )jotka mielestäsi saarnaavat vielä puhdasta evankeliumia? Lapin vanhimmat näköjään ei sinulle kelpaa.
Ovatko nämä ns. puhtaan evankeliumin julistajat niiden edesmenneiden saarnaajien seuraajia, jotka joutuivat syömään oman oksennuksensa jo parin vuosikymmenen päästä , kuten eräskin suurmies ( omasta mielestään )käski hävittämään omien saarnojensa 60-70-luvun kasettikopiot;sanoi tuolloin saarnanneensa pimeässä omassavanhurskaudessa.
Minun mielestäni tähän suuntaan menevä keskustelu on väärin avauksen ajatusta muistaen.
Tahtoisin palauttaa mieleen tuhlaajapoika-vertauksen. Ei kai tuhlaajapoika ajatellut pitää mitään rakennustarkastusta Isän kotona???? Hän kaipasi ja ikävöi Isäänsä.
Ei myöskään vanhemman veljen asenteella oteta palaavaa vastaan, niinkuin vertaus kertoo. Olkoon arvostelun henki mitä laitaa tahansa.
Paluuta toivovaa pitää rohkaista itse ottamaan selvää onko esikoisuudessa se Isän koti, jossa otetaan avosylin vastaan, vaatetetaan ja ravitaan.
Tampereella on tosi hyvät saarnaajat. On sekä nuoria, että vanhoja, jotka tekevät hyvää yhteistyötä.
Edellisten kommennttien kijoittajille on tullut selvästi jonkinlainen eriseuran henki. Suuntaan tai toiseen.
Toki työntekijöillä on erilaiset lahjat, mutta niinhän kuuluukin olla.
Tampereen saarnaajat hyviksi? Väite pitäisi myös pystyä todistamaan. Älä ihmistä ylistä;se on pilannut monta miestä! Yksi sanoi kerran Jeesukselle: Hyvä mestari. Jeesus vastasi: Miksi sanot mimua hyväksi; yksi on hyvä,Jumala! Vanha virsi sanoo myös: Ah, ei minus mitään hyvää löydy, sitä valitan. Synnin himo polttaa, syvään kuoppaan pyytää vajottaa! Siis ei mitään hyvää parhaassa saarnaajassakaan,joka ei edes todennäköisesti ole Tampereelta.
olen tavallinen penkinkuluttaja, enkä kehunut ketään yksittäistä, vaan kaikki ovat toinen toistaan parempia.
Haluan olla rukoilemassa heidän puolestaan ja ilokseni olen saanut nähdä, että he jaksavat tehdä työtään valoisina ja tulevaisuuteen luottaen.
Meitä esikoislestadiolaisia on paljon ja toiminta on virkeää.
Tuo asia tulee todistettua, kun tulet seuroihin.
Ja pyydä tuotakin avaajaa sinne mukaan. Voin kuvitella montakin nuoruuden ystävää, joista joku voi tuo avaajakin olla.
Tervetuloa !
Tule sinäkin kanssapuheisiin !
Monet ovat olleet paljon pitempäänkin pois ja silti tuntevat seurakunnan samaksi. Sama ääni on kaikunut seurakunnassa koko sen historian ajan. Vihollinen on kuitenkin päässyt välillä kylvämään ohdakkeita joukkoon, jotka ovat kuitenkin kuivettuneet.
Kristityt eivät kuitenkaan ole vielä tulleet enkeleiksi, joten vihollinen on päässyt tekemään työtä siten, että se näkyy toisissa ulospäin ja toiset ovat muuten turmeltuneita. Oppi on kuitekin oikea, kun vielä saarnataan kaikki synnit armosta anteeksi ja matkamies saa jättää tämän maan sillä varmuudella, että sielu kelpaa Jumalalle.
Sanot, että oppi on kuitenkin oikea, kun vielä saarnataan kaikki synnit armosta anteeksi...! Mutta oikea Kristuksen oppi ei ole vain syntein anteeksiantamuksen saarna;siihen liittyy monta muutakin asiaa ja oppia, myös oppi lunastuksesta, pyhityksestä,oppi synninistä ja sen ilmoituksesta. Sen tähden entisinä aikoina saarnattiin julki esikoisuudessa, että seurata Jeesusta Kristusta uskossa,opissa ja elämässä. Ja jos tähän oppiin tulee jokin vika ja muutos, niin vika tulee kristillisyyteen. Mitä sitten teemme sellaisella kristillisyydellä, missä ihminen ei enää tule autuaaksi? Ja kuinka tulisesti saarnattiin sitä henkeä vastaan, joka muutamille tuli, että uusi aika kaipaa uusia muotoja! Ero oli jyrkkä maailmaan päin mutta myös kuolleeseen jumalisuuteen. Ja synnin muodoista saarnattiin niin, että mikä ennen on synniksi saarnattu se syntinä vieläkin pysyy.
Mutta mites on käynyt? Ollaksemme rehellisiä on meidän tunnustettava (vastoin kaikkia saarnastuolista kuuluvia todisteluita siitä, että sama oppi, sama esikuva, sama kristillisyys ),että muutos on ollut melkoinen; ei yksin ulkonaisen elämän ja esikuvan suhteen vaan myös monien opinkappaleiden ja raamatun ymmärrysten suhteen! Jos 50-60-luvulla synniksi saarnattiin mm. radiot, soittokoneet, pitsiverhot, ryijyt, seinäin koristukset (taulut yms.),valokuva-albumit, purkkikukkaset, plyyshimatot,naisten nylonsukat (=pirunseitit),avokantakengät,päänsoljet ja hiusten värjäykset ja kähertelyt, otsakiharat, puuhkat ja kappatakit, mustalaisen huivit, rintasoljet, kivisormukset, turha kirjallisuus ja roskalehdet,miesten sormukset ja kravatit, kiiltävät kellonperät ja rannekkeet, hienot autot ja herrashuvilat, urheilukilpailut, elävät kuvat, teatterit ja sirkukset,korkeat opinnot ja herrain vakanssit ja niiden seura kaikkine juhlineen ja tapoineen ym. ym, ym., niin miksi niistä ei nykyisin enää edes lähetystoimi sanallakaan saarnaa? Koska on käynyt muutos myös saarnaajien ajatusmaailmassa;koulutus on tehnut tehtävänsä: Uusi aika on tullut ja tuonut uudet elämäntavat ja arvomaailman myös esikoisuuteen! Näin on käynyt uskot sen tai et. Esitin kerran tämän kysymyksen eräälle nykylähetysmiehelle, että miksi ei näistä enää saarnata ja vastaus oli: Nykyisin on niin paljon muita synnin muotoja ( huumeet, alkoholi ), että on tärkeämpää saarnata näistä nykyajan paheista!!! Siis paheiden summa on vakio, vaikka Vapahtaja itse sanoo lopun ajoista, että silloin kiusaukset (synnin moninaiset muodot ) suuresti lisääntyvät.
Esikoisuus on tullut hyvin suvaitsevaiseksi;ei vain kuolleen jumalisuuden ja erityisesti hengellisesti kuolleen kirkkokunnan papiston suhteen (jotka nykyisin ovatkin lähes kaikkien suurten kokousten avaajapuhujina), mutta myöskin mailman muotojen seuraamisessa. Voima nuhdella maailmaa (sekä lihallista että hengellistä)on kadonnut mutta myös kiitosäänet ovat vaienneet ja kristityistä on tullut mykkiä koiria. Olisi hyvä muistaa, mitä liikkeen alullepanija,rovasti L.L.Laestadius on näistä sanonut; Mykät koirat hirtetään. Lyhyesti sanottuna: Maallistuminen on tapahtunut tosiasia myös esikoisuudessa, joka aikanaan piti itseään ainoana oikeana Kristuksen seurakuntana maan päällä. Mutta näinhän myös on historian todistus: Henki on sammunut kristillisyydestä aina lopuksi juuri maallistumisen kautta.
En ole tässä viettämässä eläväv uskon ja todellisen kristuksen seuraamisen loppumista maailmasta, mutta surulla olen katselemassa sitä nykysuuntausta esikoisuudenkin suhteen, joka tahtoo romuttaa sen arvomaailman ja opin, mitä lapsuudessani seurasin jo kristityn kodin perintönä. Uskon vahvasti, että vieläkin on Jumalalla valituita meidänkin maassamme ja myös pieni todistajien joukko , jotka seuraavat Herraa Kristusta mihinkä Hän menee. Tämä pieni joukko, jonka ääni ei paljon kuulu esikoisuuden ns. virallisessa julkikuvassa,säilyttää kuitenkin elävän uskon ja iankaikkisen elämäm katoamattoman toivon puhtaan omantunnon rauhassa ja Jeesuksen sovintoverellä puhdistetussa sydämessänsä. Tulee mieleen apostoli Paavalin sanat Kolossalaiskirjeen 3.luvusta: Etsikää niitä, jotka ylhäällä ovat eli (vanhan selityksen mukaan) uskossa valvovien kristittyjen seuraa! Tämä neuvoksi kaikille "paluumuuttajille" esikoisuuteen.
Mitenkäs on se naisten essu? Siitä et puhu mitään. Miksi? Tosin siitä ei puhuttu - ainakaan Suomessa - enää 40-luvullakaan (tietääkseni, itse en muista sitä aikaa).
Sinulla on ikää reilusti, kun muistat 50-luvun saarnoja...
Vastaa tuohon essujuttuun ja miesten paidankauluksiin, mutta oikeastaan ne kuuluisivat toisen aloituksen alle.
Ja mietipä hieman: Kun tuo herännyt kysyy onko hänellä vielä mahdollisuutta palata, niin sinä pistät tänne parinkymmenne kohdan luettelon... Jos noin helpolla taivas saavutettaisiin, niin ei mitään Lunastajaa kyllä tarvita.
Mutta se essu???
Olipa seikkaperäinen ja perusteellinen kirjoitus.
Oli tosi hieno juttu, kun olit keskustellut asiasta lähetysmiehen kanssa:
"Esitin kerran tämän kysymyksen eräälle nykylähetysmiehelle, että miksi ei näistä enää saarnata ja vastaus oli: Nykyisin on niin paljon muita synnin muotoja ( huumeet, alkoholi ), että on tärkeämpää saarnata näistä nykyajan paheista!!! "
Onko Sinulla luottamus tuohon lähetysmieheen?
Sinulla on syy uskoa, että hänen vastauksensa on aivan oikea ja Pyhän Hengen kirkastama. Uskon, että Lapin Vanhimmat olisivat vastanneet aivan samoin.
Miksi et luota heihin?
Pystyn hyvin ymmärtämään vanhaa aikaa. Silloin oli köyhää ja ajateltiin, että kaiken turhuuden hankkiminen on pahasta, koska pitäisi keskittää varoja kristillisyyden tyhön. Muistutettiin jopa että Jumalan Poika kulkee edelleenkin kodittomana ja että varoja tulee laittaa pikemminkin Jumalan Sanan saarnaamiseen ja kristillisyyteen kuin mihinkään turhamaiseen.
Lisäksi haluttiin välttää kaikkea sellaista, johon sydän saattaisi kiintyä.
Itse uskon asia on pysynyt ennallaan kuitenkin. Luulenpa, että vaara ulkonaiseen elämään luottamiseen oli vanhana aikana vielä suurempi kuin nykyään.
Vaara siihen, että olen uskovainen siksi, että kuulun tähän yhdistykseen ja noudatan tämän yhteisön tapoja. Sehän on farisealaista.
Asiahan on toisinpäin: Koska Jumala on antanut minulle elävän uskon ja saan uskoa synnit anteeksi ja luottaa Jumalan johdatukseen, niin minä haluan palvellä lähimmäisiäni, jne. ja erityisesti niitä, joitten kanssa minulla on yhteinen usko.
siihen ym.,ym, ym. mainittuun joukkoon. Onhan tuota ikää jo siunaantunut; kohta täytän 100 vuotta, jos Luoja elinpäiviä suo. Henkistä vireyttä pidän yllä mm. kirjoittelemalla tälle palstalle ja oikomalla siellä esiintyviä virheellisiä käsityksiä esikoislestadiolaisuudesta ja kertomalla nykynuorisolle, miten asiat ennen olivat. Lapsenlapset auttaa näissä tietokone- ja nettiasioissa mm. päivittämällä tietokantoja ja asentamalla uusia ohjelmia ja lisälaitteita tietsikkaani.
Noista paidankauluksista muistan, kun eräs jo ilmavoimiin muuttanut vanha tampereleinen valitti 40-luvun loppupuolella, että Viipurista sotaa paenneiden ja Tampereelle muuttaneiden hienostokristittyjen pilanneen Tampereen kristillisyyttä tuomalla kauluspaidat kristittyiden käyttöön, siis maailman muotoisuutena. Riittääkö selitykseksi? Tästäkö se alamäki alkoi?
syntiä elää noiden kirjoittamiesi sääntöjen mukaan.
Kun alat käyttää kauluksetonta paitaa ja essua, niin joku saattaa sujauttaa essusi taskuun hieman avustusrahaakin !
Syntiä on sensijaan saarnaajien ja muiden kristittyjen elintapojen arvostelu täällä netissä.
Ensin mainittu luetaan jopa hajottavaksi työksi. Kuuntelepa tarkemmin saarnoja. Pitää mennä todellakin puhumaan suoraan, niinkuin olit tehnytkin, mutta tyytyä myös saatuihin vastauksiin.
Ei ole sopivaa valittaa lähetysmisten vastauksista nettipalstalla.
kiitokset kauniista viestistä tamperelaiselle!Mä taidan olla ihan kuin tämä ystävämme joka haluaa takaisin.Olen myös tampereelta,elämäni kuin vuoristorataa.Olen saanut armon uskoa.Rukoilen tämän kaipaavan puolesta!Jos minut tunnistat,soita mulle!rakkaudella isoäiti elikkä mummo jo!
Sori, en ihan pysty tarkentamaan, aavistuksia saattaa olla.
Laittasitko mulle viiden pisteen vihjeen s-postilla: [email protected]
Vastaan varmasti.
Ole rohvastuneella mielellä uskossa kalliimmassa.
Vuoristoratalaiset saavat sydämeni lämpiämään. Tunnen kohtalon yhteyttä. Tämä olkoon lohdutuksena myös avaajalle. Samat askeleet olen joutunut ottamaan. Kyllä kannatti. Takaisin maailmaan en mistään hinnasta menisi! Herra siitä varjelkoon!
Rukouksen hengessä.
vaan mummo tietenkin.
Saa sitä muutkin postija laittaa, onhan niitä kiva saada, kun kerran postilaatikko on.
"Siis ei mitään hyvää parhaassa saarnaajassakaan,joka ei edes todennäköisesti ole Tampereelta."
Kukas se paras tamperelainen saarnaaja on, joka ei todennäköisesti Tampereelta ole????
kuin ennenkin!Jo raamatun aikoihin on ollut eripuraisuutta.Sen me tulemme kestämään rukoilemalla ennenkaikkea sananpalvelijoiden puolesta et kuulijoiden.Niin kauan kuin vihollinen on meissä ihmisissä,tulee meidän katsoa omiin sydämiimme sekä ennenkaikkea JEESUKSEN SOVITUKSEEN JOKA ON LAIN KUMONNUT.älkäämme tuomitko toisiamme,sen on jo JEESUS ITSE meille opettanut.RAKASTA LÄHIMMÄISTÄSI KUIN ITSEÄSI!Kuka on lähimmäinen,miettikää sitä?Rakkaudella sanankuulija,heikko sellainen
Tulikin väärinkäsitys,tarkoitin tätä toista tamperelaista!Uusiin viestityksiin,RAKKAUDELLA USKONYSTÄVÄ
Kiitos lohtutuksen sanoist,se lämmitti mieltäni niin potusti!Ollaan uskomas yhdes,me heikkomieliset.Jumala on kaikki luonut,iloks ihmisille tuonut,niinkuin Isä lapsilleen.Kiitos Taivaan Isälle että Hän antoi ainoan Poikansa koko ihmiskunnan hyväksi,ettei kukaan hukkuisi joka HÄNEEN uskoo!KIITOS TAIVAAN ISÄLLE JA JEESUKSELLE
"Noista paidankauluksista muistan, kun eräs jo ilmavoimiin muuttanut vanha tampereleinen valitti 40-luvun loppupuolella, että Viipurista sotaa paenneiden ja Tampereelle muuttaneiden hienostokristittyjen pilanneen Tampereen kristillisyyttä tuomalla kauluspaidat kristittyiden käyttöön, siis maailman muotoisuutena. Riittääkö selitykseksi? Tästäkö se alamäki alkoi?"
O tempora, o mores...
Antaa mennä kun on alamäki vaan..esik.laestadiolaisuudessakin! Miten oli silloin pitkien kalsareiden ja nyky stringien suhteen? Sallittiinko pitkät kalsarit?
on Jumalan lain kumonnut? Fariseuksille ja kirjanoppineille, jotka aina syyttivät Jeesusta siitä, että "tämä muuttaa käskyt ja asetukset, jotka Mooses meille antoi", Hän vastasi:"Älkäät luulko, että Minä tulin Lakia päästämään; En minä tullut sitä päästämään, vaan täyttämään. Sillä minä sanon teille, ettei rahtukaan laista katoo... Ja vielä: Ennemmin taivas ja maa katoo kuin rahtukaan laista. Tämä oli siis itsensä Vapahtajan opetus ja käsitys Jumalan Lain säilyvyydetä.Sisältäähän tämä laki Jumalan vanhurskaan tahdonilmaisun kirjoitetussa muodossa, miten meidän tulee suhtautua Jumalaan, meidän Herraamme ja lähimmäisiimme. Se on siis myös elämän ohje Jumalaan uskoville ihmisille.
Eikä tätä lakia hylännyt Paavalikaan tarpeettomana uskovillekaan. Hän sanoo Gal.3;13:ssa, että "Kristus on meitä lunastanut lain kirouksesta",( ei laista, kuten usein kuulee selitettävän). Mutta Paavali asetti lain sen omalle paikalle oikeaan käyttöönsä pitäen sitä olkeana ja Pyhänä. Jos tämä Jumalan Laki ( degalogi = kymmenen käskysanaa )olisi kumottu, ei siten tappo, varkaus,huoruus, valhe, Jumalan pilkka jne. olisikaan enään syntiä, sillä laki ilmoittaa synnin eli Jumalan tahdon vastaisuuden( Paavali ). Jumalan Laki on luonnoltaan täysin hengellinen,mutta me ihmiset olemme lihalliset ja siksi emme kykene omasta puolestamme Lakia täyttämään, kuten Paavali todistaa. Juuri siksi tarvitsemmekin edesvastaajan, Kristuksen, joka on puolestamme täyttänyt Lain vaatimukset. Ja tätä Lain hengellistä luonnetta Jeesus juuri tahtoi kirkastaa vuorisaarnassaan, kun Hän selitti tyhmän vihastumisen jo murhan synnin vertaiseksi ja himoitsevan katseen sydämen huoruudeksi Jumalan Lain edessä.
Ei myöskään Martti Luther tehnyt Jumalan Lakia tarpeettomaksi uskovillekaan. Hän jopa sanoo sitä pyhityksen välikappaleeksi uskoville ja oikean kirkon tuntomerkiksi (Kirkolliskokouksista ja kirkoista vuodelta 1539). Varsinkin taistellessaan ns. antinomisteja l. lainhylkääjiä vastaan hän erityisesti puolustaa Jumalan Lakia tarpeellisena myös uskoville. Tästä laista hän sanoo selvästi, että se on ikuinen ja koskee kaikkia ihmisiä;sekä uskovia että uskottomia ja että ihmiset tulevat kohtaamaan tämän lain viimeisellä tuomiolla, joko täytettynä tai täyttämättömänä. Täytettynä niille, jotka ovat uskoneet Kristukseen ja Hänen lunastustyöhönsä, ja täyttämättömänä se kohtaa niitä, jotka epäuskonsa tähden ovat Kristuksen hyljänneet; he joutuvat täyttämään lakia eli maksamaan synnin velkaa iankaikkisuudessa.
Myös Laestadius sanoi, että "eivät kristityt pahastu Johanneksen lakisaarnoista, sillä he tietävät, että se on heille tarpeellinen".
Tässä on nyt puhe nimen omaa Jumalan Laista eli kymmenestä käskystä; ei Mooseksen Israelin kansalle antamista ns. seremonialain määräyksistä,eikä niistä rabbiinien ohjeista,Isäin säännöistä, jotka myöhemmin luettiin myös Mooseksen lakiin.
mutta ei liian pitkät kalsarit olivat sallittuja. Materiaali oli vanhan ajan hyvää flanellia, sepalus napeilla ja kanttinauhat punteissa. Tosi hyvät kuteet.Ja samasta kankaasta oli jalkarätit saappaissa.Kyllä tarkeni. Mutta stringeistä vasta ennusteltiin, että sellainenkin villitys vielä tulee näinä viimeisinä aikoina, että luonnollinen vaatetuskin häviää ja vain kangassuikaleita on verhona ihmisillä ja pakkanen panee takamukset ja sukuelimet. Eikös osuneetkin sen ajan rohveetat enemmän kuin oikeaan? nyt eletään juuri noita viimeisten aikain villityksien aikaa.
Voi aikoja, voi tapoja! Yhdyn huudahdukseesi täysin.
ei vain tamperelaisista saarnamiehistä. He kaikki tekevät vain heille uskottua työtä, sen lahjan jälkeen, kuin Jumalalta saaneet ovat. Lahjat ovat siis Jumalan; ylistäkäämme Häntä niistä eikä välikappaleita, jotka näitä lahjoja käyttävät.
Parhaat saarnalahjat (ulosannin ja ymmärrysten suhteen ) löytyvät mielestäni vieläkin sieltä, mistä tämä kristillisyys on alkunsa saanut ja meillekin tullut.
ensisijaisesti pitää rakkaina oman paikkakunnan saarnaajat!
Ei ole oikein, että muodostetaan niin väkevä OMA käsitys jostain asiasta, että, jos paikallissarnaajan käsitys ei ole prikulleen samanlainen, niin pitää mennä kyselemään Lapin vanhimpien käsitystä ja sillä ikäänkuin jyrätä paikallissaarnaajan ymmärrys.
Tästä oli hyvä esimerkki tälläkin palstalla. Kristillisyys oli "muuttunut", eikä lähetysmieskään asettunut samalle kannalle.
Mä olen kyllä ihmeissäni sisimmässä siitä, että jos ennen oli saarnattu esimerkiksi maailman joulunvieton tavat synniksi, ja pakanain tavoiksi. Muistan nimittäin, että lapsuuteni kylän lestadiolaiskodeissa ei jouluvaloja vilkkunut. Nyky jouluina kaikki krääsä on tullut samoille ihmisille. Onko tähän vain yksi selitys, että aika on vauraampi?
Samoin kukkapenkkien kanssa. Ko. kodeissa ei lapsuudessani ollut kukkapenkkejä.
En kaipaa vastausta muissa ihmisissä roikkumiseen, sitä en tahdo. Mutta havaintoni on minua mietityttänyt kuitenkin...
Miettiessäni puun hedelmiä.
Jos taas ihminen on heikko, kuin on! Mutta ymmärtääkseni asiaan kuin asiaan on nukuttu, jos kukaan ei havahdu!
näkyvissä uskon hedelmiä.kuten rauha, rakkaus, ilo, jne.
Ennenvanhaan ei ollut ainakaan maaseudun kaikissa el-kodeissa kukkapenkkejä, kun ne olivat maatiloja, joissa oli emännillä paljon muutakin työtä.
Minun kotitilalleni tehtiin maamiesseuran toimesta pihasuunnitelma. Itse työ tehtiin näytösluontoisesti eräänlasena talkootyönä, johon oli kutsuttu koko kylän väki.
Maatalouskeskuksesta oli tullut joku hortonomi tms. johtamaan työtä ja muistan miten mukava päivä se oli, kun joka puolelle nousi pensasaitoja pensaita ja istutuksia.
Pihastamme tuli sekä käytännöllinen, että kaunis orapihlaja aitoineen, syreeneineen vaahteroineen ja vuorimäntyineen.
Kodissamme pidetiin runsaasti paikallisseuroja ja ns. isoja lähetysseuroja. Pihamme käytännöllisyys oli hyödyksi, kun isoissa seuroissa huolto siirtyi talousrakennuksen liedellä ja muuripadalla hoidettavaksi.
Oli pihallamme jokunen helppohoitoinen kukkapenkkikin. En ymmärrä, mitä pahaa tai sopimatonta siinä olisi ollut.
Isolle perheelle kasvoi rynsaasti myös herukkaa mansikkaa ja monenlaisia kasvimaan herkkuja. Pihamme pyuutarhaan kuului myös pieni kasvihuone kotitarpeisiin.
Minusta niissä ei ollut mitään syntiä.
Millaisia pihojen pitäisi olla?
Entä sitten Joulunvietto? Olen ihaillut saamiani joulukortteja. Niissä on kristillisiä aiheita ja symboleita. Ei juurikaan tule joulupukki tai -tonttukortteja.
Poltamme paljon joulukynttilöitä ja on meillä sellainen ulko-oven joulu"kranssi" koristeena, että muutkin näkevät, että meillä on joulu.
Pyrimme antamaan joululahjoiksi myös aikaamme lähimmäisille ja hyödyllisiä lahjoja.
Onko niissä jotain synnillistä?
Ostin veilimehelleni 60-luvulla huuliharpun joululahjaksi, kun hän oli hyvin musikaalinen ja oli sitä toivonutkin. Isä ei sitä suostunut ostamaan ja sanoi veljelleni, että hänen talossaan ei pirupalkeita (haitaria),huuliharppuja eikä viuluja vinguteta! Ostin kuitenkin sen huuliharpun velimiehen mieliksi joululahjana hänelle. Kun isä sen näki ja vähän ihmetteli , niin kysyin isältä, että tuliko tässä nyt tehtyä suurikin virhe, niin isä vastasi:kuollut kappalehan tuo harppu itsessään on mutta synnin välikappaleeksi se tulee, jos alat sillä Helismaata renkuttamaan. Eikä velimies sillä sitten mitään rekilauluja soittanutkaan ja innostuskin sammui sen soittamiseen jo muutaman viikon päästä ja hän vaihtoi sen koulukaverilleen johonkin mopon osaa.
saarnaajilta ja erityisesti lähetysmiehiltä saatuihin on syytä tyytyä silloin, kun ne ovat Raamatun mukaiset ja vastaavat elävätuntoisten kristittyjen koettelemuksiin ja jo ennen saarnattuihin selityksiin ja opinkäsityksiin Aamen ja niin Aamen!
Mutta kun alkaa tulla sellaisia vastauksia ( kaikilta ei saa edes mitään vastausta, koska he eivät alennu keskustelemaan tavan rivikristityn kanssa!), jotka jo selvästi sotivat Pyhän Raamatun ilmoitusta ja opetusta vastaan, silloin on jo syytä kellojen alkaa soittaa.
Kerrompa sinulle oman kokemukseni noin kymmenen vuoden takaa. Erään saarnamiehen vaimon kaulalla avonaisen puseton kaula-aukossa kimalteli ohuessa ketjussa kultainen risti;siis julkisesti kaiken kansan nähtäväksi asetettu. Sanoin tälle saarnamiehelle, että en ihmettele, ettet jaksa noista korujen kantamisesta mitään saarnata, koska et kykene edes omaa huonettasi ja vaimoasi hallitsemaan tässä asiassa. Ja arvaapa mikä oli vastaus? "Ne ovat ulkonaisia,ehdonvallan asioita, eivätkä millään tavalla koske uskomisen asiaan. Jokainen saa pitää ne syntinä, jos ne siksi hänelle kirkastuvat, mutta älköön sitä vaatiko muilta"! Mikä vastaus! Jos koreuden kantaminen ja kullan päälle ripustaminen on ehdonvallan asia, niin mitä teemme enää Paavalin neuvoilla (Paavalin, josta Raamattu ja Herran henki todistaa, että hän on valittu ase kantamaan Herran nimeä pakanain ja kuningasten edessä!). Jokainen valvova kristitty tietää , tuntee ja ymmärtää, että maailaman muotojen seuraaminen on Jumalan sanan vastaista; opettaahan itse Herra Kristus, että älkää maailmaa rakastako, älkääkä mitään, mikä maailmasta on;kuin on lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus. Eikö usko Kristukseen merkitse juuri sitä, että me uskomme Hänen sanansa! Näin ainakin opetti K.Luoma aikanaan meille.
Eikö siis sellaiset opetukset ja neuvot, jotka sotivat Pyhän Raamatun ja Jumalan sanan (joksi uskon myös tälläkin etsikon ajalla Pyhän Hengen kautta saarnatun sanan )ilmoitusta vastaan, ole syytä kyseenalaistaa ja jopa hylätä, vaikka ne tulisivat kuinka arvostetun saarnaajan ja jopa lähetysmiehen suusta?
Yksi esikoisuuden nykyongelma on juuri siinä, että mm. lähetysmiehistä on tehty sellaisia pyhimyksiä ja erehtymättömyyden patsaita, ettei heidän lausuntojaan ja käsityksiään saa missään asettaa kyseenalaisuuteen. Heistä on tullut oman aikamme "kirkkoisiä", joiden sanat ja ajatukset ovat faktum! Mutta kuinka kävi uskonpuhdistuksen aikoina; Kirkkoisät , joihin Paavi ja hänen kardinaalinsa aina vetosivat taistelussa uskonpuhdistusreformaattoreita ja erityisesti Martti Lutheria vastaan, eivät Lutherin mielestä kelvanneet todistajiksi niissä ratkaisevissa autuuttamme koskevissa ydinkysymyksissä,koska kirkon historia selvästi osoitti, että he (kirkkoisät) olivat monessa kohdin erehtyneet!
Yhtään erehtymätöntä ihmistä, ei saarnaajaa tai lähetysmiestä ole joukossamme ollut eikä vieläkään ole. Kaikki olemme erehtyväisiä, jopa eksyväisiäkin. Errare humanus est ; erehdys on inhimillistä, sanoivat jo muinaiset roomalaiset. eikä aika ole tätä totuutta , miksikään muuttanut!
Ainoa, joka ei erehdy, on kolmiyhteinen Jumala ja Hänen seurakuntansa, josta on sanottu, että se on totuuden patsas ja perustus. Sen tähden tarvitsemme seurakunnan, jossa Jumalan sana ja Herran henki meitä valaisee mutta myös koettelee meidän uskoamme ja ohjaa vaellustamme, että pysyisimme kaidalla elämän tiellä loppuun asti. Mutta seurakunta ei ole yksi mies tai yksi tai kaksi saarnaajaa, vaan siinä on monta ymmärtäväistä kristittyä ( G.Jönsson 1970-luvulla ). Tämäkin totuus tulisi kaikkien, myös saarnaajien ja erityisesti lähetysmiestenkin aina muistaa.
josta huomautit.
Jäin kuitenkin pohtimaan, näitä tunneasioita, mitä tuohon tilanteeseen liittyy.
Jeesuksellekin tultiin kantelemaan joskus jonkun toisen synnistä.
Nyt sinä menit kertomaan saarnaajalle toisen ihmisen synnistä. Meille on opetettu, että saarnaajille puhutaan omista synneistä. Silloin Jeesus on Sanansa mukaan läsnä siinä sinun ja saarnaajan keskellä. Hän on luvannut antaa kaiken, mitä nämä Hänen nimeensä kokoontuneet ihmiset Hänen nimessään pyytävät.
Nyt sinä menit kertomaan saarnaajalle hänen vaimonsa synnistä ja siitä, että tuo saarnaajaparka ei ollut saanut voimaa saarnata vaimolleen kieltoa, ettei koruja saa kantaa.
Olis ollut jotenkin parempi, jos sinun tilallesi olisi sattunut sellainen kristitty, jolla isellään olisi alkanut painaa syntinä koreus ja korut. Jos hän olisi mennyt puhumaan ripissä tuolle saarnaajalle siitä, kuinka häntä painaa se, että hän on kantanut maailman koreutta ja Jeesus itse on joutunut kärsimään siitä. Uskon, että tuo asia olisi koskettanut tuota saarnaajaa niin, että hän olisi saanut voimaa puhua myös vaimolleen korujen turhamaisuudesta.
Nyt asiassa kävi niin, että sinä tulit ikäänkuin hurskastelemaan saarnaajalle koruttomuudellasi ja sillä, että sinulla itselläsi on voimaa vaikuttaa perheeseesi, ettei siellä kukaan käytä koruja.
Sinä olit siis hengellisesti rikas. Ei rikkailla ole mitään annettavaa, vaan köyhillä ja heikoilla. Heidän tykönään Jumalan Henki asuu ja vaikuttaa.
Ymmärrätkö mitä tarkoitan.
Tämä keskustelu on tosi sopimaton tänne, sillä tuo saarnaaja ja hänen vaimonsa ovat varmaan tehneet parannuksen tuosta ja muista synneistään.
He ovat autuaita, mutta sinä poloinen kannat vieläkin kanteellista mieltä heitä kohtaan.
Olis ihana, kun sinäkin saattaisit antaa heille anteeksi, niin pääsisit uskon vapauteen.
Jumalan Rauhaa !
jos saarnaaja on sellainen lökäpöksy ja vellihousu, ettei voi omalle vaimolleen sanoa, että sinä et tuollaisia killuttimia kanna kaulallasi; tämä jo sen pahentavaisen esikuvan tähden, joka siitä seurakuntalaisille ja varsinkin nuorisolle näkyy.
Paavali sanoo seurakunnan paimenista, että kuinka sellainen saattaa Jumalan seurakuntaa hallita, joka ei omaakaan huonettansa hallitse. Saarnaaja ja myös hänen vaimonsa ovat erityisesti seurakunnan edessä kaikkien silmissä ja joista monet katsovat esimerkkiä. Sanoohan apostolikin, että "niinkuin me teille esikuva olemme"!
Seurakunta hallitkoon saarnaajat, sanoi jo J.Raattamaa aikanansa; so. että he (seurakuntalaiset) ottavat vaarin heidän saarnaajistaan ja jos huomautetavaa esiintyy, niin se on oikea rakkaus, kun ajoissa siitä muistutetaan; Et veljeni enää vaella rakkaudessa!
Rakkaus saarnaajaan panee vielä veljelliseen huolenpitoon , joka on yksi elävän kristillisyyden tuntomerkki.
Mitä kateutta luulet minun tuntevan sellaista saarnaajaa kohtaan; päin vastoin tunnen sääliä sellaista kohtaan, kun ei ole sen vertaa Hengen voimaa, että jaksaisi kohottaa Hengen miekkaa sodassa syntiä vastaan ja harjoitella sen miekan käyttöä omassa kodissaan ja perhe-elämässään. Sieltähän kaiken kristillisyyden tulee alkaa!
Tuon huomautuksen annoin hänelle syystä, että se koski ennen kaikkea juuri tuota saarnamiestä itseään;kysymys oli hänen synnistänsä; hän, joka oli pantu vartioimaan viinamäen aitaa, ei tahtonut tuota työtä uskollisesti toimittaa, vaan katseli omaa perhettänsä sormiensa läpi, kuten Eeli poikainsa jumalattomuutta. Mooseskin joutui nuhtelemaan veljeänsä, ettei tämä ollut Herran puolesta kyllin kiivas kansan edessä, vaan mieltyi kansan tahtoon ja teki heille epäjumalan, kultaisen vasikan.
On myös sanottu kristillisyydessä, että sellainen on seurakunta, kuin on sen saarnaaja. Siksi on, kun saarnaajia on paikkakunnille valittu, aina pyritty katsomaan myös hänen asennettaan kristillisyyteen ja myös vaimoa ja perhe-elämää. Paavalin ohje on myös se, että valita seurakunnan kaitsijan tehtäviin sellaisia miehiä, jotka "oman huoneensa hyvin hallitsevat"!
Sanot saarnaajan hänen vaimonsa tehneen varmaan parannuksen tuosta synnistä! Jos näin olisi, pitäisi parannuksen soveliaat hedelmät tulla myös näkösälle. Luther sanoo, että oikea parannus on luopumista synnistä. Mutta ko. vaimon kohdalla tuota ei ole tapahtunut, koska ainakin vielä loppiaisen aikoihin samat koristukset ja vähän lisäääkin oli arvon rouvan ylle ripustettu! Enkä enää ihmettele,että tuo koru on hänelle niin rakas, että siitä on vaikea luopua, koska kuulin eräältä rouvan sukulaissielulta, että kapine on hänen miehensä lahja hänelle!!! Voit pitää heitä autuaina, mutta Laestadius sanoo, että vähäinenkin koreus on kadottavainen synti, kun se tulee luvalliseksi ja sen luvallisuuden alla tehdyksi. Ja jatkuva tottelemattomuus ja piittaamattomuus Jumalan sanan neuvoista johtaa tunnottomuuteen.
Minun sieluntilastani voit arvella mitä haluat; ihmettelen vain, miten tervehtelet minua Jumalan Rauhalla ja kuitenkin pidät minua uskon vapauteen nähden ulkopuolisena! Eihän tämä ole perinteisesti lestadiolaisten tapa. Itse pidän kyllä itseäni Jumalan lapsena , tosin paljossa puuttuvaisena ja viallisena, mutta en siltikään ole tohtinut lakata uskomasta.
Mistään hurskastelusta ei suinkaan ollut kyse, kun tuolle saarnamiehelle huomautin asiasta; pikemminkin monien kristittyjen vanhempien toivomuksesta, koska heidän lapsensa vetosivat siihen, että onhan tuon saarnaajankin vaimolla koruja kaulassaan. Muuten, tuo kyseinen saarnamies on ollut hyvä ystäväni jo aikaisemmilta vuosilta ja ehkä siksi huomauttaminen asiasta oli minulle erittäin vaikeaa; tunsin, miten totta on, mitä eräs edesmennyt lähetysmies kerran sanoi: "Se on kristitylle kova paikka, kun joutuu sanomaan parhaalle ystävälleenkin , ettet sinä vaella enää rakkauden käskyssä"! Saarnaajan neuvominen on vieläkin vaikeampaa; saarnaaja kun ei ole mikään joka pojan räkäkuppi! Oletkos itse koskaan kokeillut neuvoa saarnaajaa,kun tarvetta on ilmennyt, vai mutkutatko hänen vioistaan ja virheistään nurkkaporukoissa?
Mitä vielä tulee miehen ja vaimon suhteeseen, koskee erityisesti saarnaajaa ja hänen vaimoansa; hehän ovat yksi liha ja toisen tekemiset koskevat siten myös toista. Aina on ollut huonot seuraukset siitä, jos mies ummistaa silmänsä vaimonsa tekemisille; ts. on sokea vaimonsa edessä!
Tästähän on oivallinen esimerkki jo Raamatun alussa. Me näemme Luomisen kirjasta, mikä vahinko koitui koko ihmissuvulle siitä, että Adam, joka oli ensimmäinen ihminen, jolle Herra Jumala uskoi hänen sanansa ( siis saarnaaja ), ei hallinnut vaimoansa vaan kuunteli enemmän Eevan selityksiä kielletyn puun hedelmästä ja sen ihanuudesta, joita käärme oli uskotellut hänen sydämelleen, kuin Jumalan käskyä!
Eikös Herra Jumala antanutkin Aadamille kaksi tehtävää; viljellä ja vartioida tuon paradisin (munaispersian sana, joka merkitsee ihana, suljettu puutarha )onnellisuutta; Onnellisuutta ja sitä autuaallista sisällistä sieluntilaa, Jumalan rauhaa, joka luomisessa heidän sydämellään alussa lepäsi! Ja tämä viljely ja vartiointi oli juuri Aadamille uskotun Jumalan sanan ja käskyn päätarkoitus. Mutta Jos käärmeen viekkaus petti Eevan, niin voidaan sanoa, että Eevan kauneus ja ihanuus sokaisi Aadamin ja hän tuli heikoksi Eevan edessä; Eeva otti kielletyn puun hedelmästä ja antoi myös Aadamille, joka myös söi siitä. Ja juuri sen tähden, että Aadam tuli heikoksi sen lihan kanssa, joka hänestä otettu oli, ja katsoi sen ihanuuden kauniimmaksi ja korkeammaksi seurata, kuin Herran Jumalan käskyn, luettiin lankeemuksen vika Aadamin syyksi,vaikka hän ei siitä kielletystä puusta itse ottanutkaan.
Vähänkö siis merkitsee se, että Jumalan sana ja sen viljely on jollekin ihmiselle uskottu Herran seurakunnassa? Toivottavasti ymmärrät, kuinka vakavista asioista on kyse.
syntiä. Olet oikeassa.
"Olisko ollut paikallaan ehdottaa virttä: "Oi kuule sä Eevan lapsi, kuin kannat koreutta. Se painoi raskahasti..."
Kyllä synti on syntä aina. Kuitenkin koen, ettei kaikki mennyt silti oikein...
Olikohan siinä sittenkään rakkauden sävy?
tämä kohta:
"Minun sieluntilastani voit arvella mitä haluat; ihmettelen vain, miten tervehtelet minua Jumalan Rauhalla ja kuitenkin pidät minua uskon vapauteen nähden ulkopuolisena!"
Sanoin taitamattomasti ! Pyydän anteeksi !
Huomasin jälkeenpäin, että tuon saattaa ymmärtää noinkin vahvasti.
Tarkoitin vain sitä, että ellei voi antaa toiselle anteeksi, ei omakaan usko voi olla vapaata ja tuottaa rakkauden hedelmiä, yskävällisia, kutsuvia ja rohkaisevia sanoja, ym.
Kysyisin nyt sellaista (minulla ei ole mitään tekemistä minkäänlaisten saarnaajien kanssa): onko sitten synti olla pitämättä koruja? Tarkoitan tietenkin kihla- ja vihkisormuksia! En näes ole niitä vuosiin käyttänyt, olen ne jo aivan unohtanut! (Olen siis tietenkin naimisissa oleva nainen.)
on miehen kihlasormus.
Siitä on muutamia käsityksiä:
- se on syntiä, koska on tarpeeton siksi, että Raamatun mukaan mies kihlaa morsiamen.
- se on syntiä, koska se on koreutta,
- se on syntiä, koska siihen kuluu aloittavan pariskunnan rahaa,
- se on tarpeellinen ja tärkeä, että vapaat yksinäiset naiset osaavat jättää aviolitosa olevan miehen rauhaan,
- se on syntiä, koska epäuskoiset naiset haluavat iskeä yhden illan seuraa juuri naimisissa olevista miehistä.(Synnillistä siksi, että toiset ovat niin pahoja).
Päättele näistä perusteista sitten.
Joitain tälläisiä synnillisyyksiä siitä vaimonkin koruttomuudesta eli sormusten pitämättömyydestä löytyy.
Saiko muuten mopon pelaan?
Minkä merkkinen mopo veljelläsi oli?
Aina kun raha laitetaan mopoihin ja moottoreihin se on hyvässä käytössä.
Se on vähän kuin laittaisi rahaa pankkiin.
Ilman mopoja ja moottoreita ei enään edes lähetys toimisi.
Se mopo oli Pappa-Solifer. Mutta entäs toi mikroautoilu? Siinä kyllä taitoa tarvitaan!
Onhan Idän lähetyksellä oma matka-auto, ainakin tuolla P-K-aluella.
maailman tapa?
Raamattu kertoo kyllä, kuinka Rebekka, Iisakin valittu sai paljon lahjoja: niihin kuuluivat myös nenärenkaat...
Oikeasti en pidä mistään koruista, joten en saa mitään lisäpisteitä koruttomuudestani. Ei ole kysymys hyveestä enkä kieltäydy mistään, vaikka en mitään ripustelekaan itseeni.
Toki kohtuullisesti koruja käyttävä on mielestäni kaunis. Mutta eihän siitä nyt ollutkaan kysymys.
En pidä myöskään hameesta, en minkäänlaisesta hameesta. Minulla on nyt kova urakka pysytellä vanhoissa mitoissani, jotta ei tarvitsisi elämän ehtoolla yhtään uutta vaatetta hankkia.
Olisipa sellainen ja - systeemi, että saisin vähän plussaa, kun en käytä koruja enkä vaatteillanikaan koreile ja sitten nämä miinuspuolet häviäisivät jonnekin ja olisin siinä kultaisen keskitien paikkeilla! (Ei olisi pahitteeksi jäädä plussan puolellekaan...)
Pitäisikö saarnaajat valita vasta sitten, kun nähdään, mitä heidän perheissään tapahtuu? Odoteltaisiin niin kauan, että selviää, ovatko he kyenneet pitämään lapsensa kurissa vaimon lisäksi?
Sitten nämä täydelliset ihmiset osaisivat oikein toisiakin neuvoa ja opastaa, niinkö ajattelet?
Miksi ei sitten toimita niin?
tuoma pyöreys kuittaantuu sillä, kun et käytä koruja. :) :)
Niin!
Kartingissa taitoa ja voimaa tarvitaan. Lisäksi tarvitaan vielä luotettavat ajurit.
Lisäksi vielä tarvitaan rahaa ja paljon.
Selvästi samoja asioita, kuin tuolla idässäkin. Muuten ei menestystä tule.
Kun mennään eteenpäin, tarvitaan myös yhteistyötä ja ankaraa taistelua. Muuten ei maalin tulla voittajana.
Selvästi samoja asioita, kun uskonkilvoittelussakin.
kun saarnaajat olisivat inhimillisesti täydellisiä.
Tiedätkö, että kaikilla oikeilla Harley miehillä on muuten nykyään musta nahkatakki, ja sen etutaskussa huuliharppu.
Ehkäpä tuo harppusi, lähti maailmalle ja päätyi Harley miehen taskuun.
Ehkä siitä tuli aikojen kuluessa hittituote, joka kuuluu nykyään Harley kuvioon.
Voi olla, että olet luonut brändin.
Ken vastaa siihen, tuliko nämä joulunvieton tavat kristillisestä vai pakanain tavoista?
Ajattelen vahvasti vääristyneeksi että jumalanpojan syntymäjuhlan päähahmo näyttää monessa perheessä vaihtuneen pukiksi.
Mitä menet hyötymarjoihin puutarhoissa, niin ei toki kukaan ole väittänyt varmasti niitä synniksi. Eikös marjat ole terveelliseksi ravinnoksi, kuin vihannekset, ja vieläpä taloudelliset. .
Muuten olen sitä mieltä, että entisaikojen emäntien tekemä työ olisi terapiana parasta nyky yhteiskunnassakin ;)
(ihan minullekin sen sijasta , että ehdin tätä viestiketjua eilen tarkastamaan ja tänään vastaukset tähän tulin kurkkaamaan. . )
kun en ole luovaa tyyppiä. Enkä plagioi muitakaan. Ostan romikselta vanhoja mopon osia ja yritän pärjätä niillä. mopoilu on tosi hyvä harrastus,kun ikää tulee ja oppii oleen liikenteessä varovainen.
Voisitteko ystävällisesti siirtyä moottoreita ja vempaimia käsittelevälle palstalle. Tänä palsta käsittelee lestadiolaisuutta ja teidän käymänne keskustelu ei millään lailla liity avauksen aiheeseen.
Sehän olisi optimaalinen tilanne, jota Jeesuskin takaa ajoi sanoessaan opetuslapsilleen:"Olkaa tekin täydelliset, niin kuin teidän Taivaallinen Isännekin täydellinen on". Tosin tämä ihanne ei meidän ihmisten puuttuvaisuuden ja luonnon turmeltuneisuuden tähden voi toteutua tässä maailmassa.
Kyllä mielestäni mopoilu kuuluu Laestadiolaisuuteen. Moni edesmennyt saarnamieskin ajoi mopoilla ja skoottereilla.
Tuohon aikaan oli mopo kova sana, jos halusi tulla kokouksiin kun kaikilla ei ollut autoja ja matkatkin oli pitkät.
Muistan kun ihailin pikkupoikana noita mopoja ruksan pihalla. Siellä taisi olla pappa tuntureita ja solifereja, ja ajattelin, että tuommoisen minäkin haluan.
Kysyin asiaa isältä, ja hän vastasi, että sinun pitää itse hankkia semmoinen.
Siitä se kipinä moottoreihin ja mopoihin syttyi, eikä ole vieläkään sammunut.
Muistan kun tein kaikkea mahdollista ja vähän mahdotontakin, n. 11v. vanhana, että saisin mopon.
Tienasin rahaa ostamalla ja myymällä sekä vaihdoin tavaraa ja jaoin lehteä ja mainoksia, sillä mopo piti saada. Se oli pojan tahto.
Sitten koitti tuo armas päivä, että rahat riitti ekan mopon ostoon ja sopiva löytyi eräältä vanhemmalata kaverilta, ja sen sitten ostin.
Oli kyllä hieno tunne. Se oli arvokas kapine, koska sen eteen oli nähty niin paljon vaivaa ja kaikista estelyistä (isän ja äidin epäilyt mopo taidoistani) huolimatta ostin sen.
Tuolloin olin hieman ylpeäkin mopostani ja tuunasin ja puunasin sitä. Sitä maalattiin ja kromattiin, vahattiin ja kiillotettiin, rattaita vaihdeltiin ja kaasareita viriteltiin, että kulkisi kovempaa, kuin naapurin Urpon, ja kulkihan se.
Välillä innokas poliisimieskin laski rattaita ja välityksiä ja tutki kaasareita ja tietenkin äidille tuli sakko tai pari, mutta mopot kulki.
Noista ajoita on kohta 30 vuotta, ja vieläkin hymyilyttää, kun ajattelen mopoaikaa. Nykyään nuo mopot ovat vain isompia.
Nykyään olen tosin ymmärtänyt, että ei tarvitse tuunata ja puunata noita mopoja ja autoja siinä mielessä, että se olisi status-symbooli, kuten lapsena, mutta ne ovat minulle vain ja ainoastaan liikkumavälineitä paikasta A. paikkaan B.
Jos noilla autoilla ja mopoilla ruvetaan prassaileen, tai jos ne tulevat palvonnan kohteeksi, silloin niistä tulee epäjumalia, ja se on kauhea synti.
Autot ja mopot saa olla kristityillä hyviä ja turvallisia, lämpimiä ja mukavia, ja niitä saa mielestäni hyvin mielin pitää ja pestä, mutta ne ei saa tulla epäjumaliksi, eli palvonnan kohteeksi. Jos näin käy, silloin ollaan väärällä tiellä.
Että tämä näistä mopoista. Ne on antanut paljon hyviä ja opettavaisia kokemuksia, jotka mielestäni sopii myös Laestadiolaisuuteen. Ja jos olet asiasta erimieltä, niin ei sekään synti ole.
näköjään vaikuttaa jo poikavuosina. Miksi piti olla sun mopos parempi ja kiiltävämpi, kun ton naapurin Urpon? Eikös se sama vanha kehno ollut, joka vaikuttaa meissä vanhemmissakin; pitäs olla vähän parempi kuin naapuri ja ainakin komeempi auto kun naapurilla. Oliks toi Urpo ( N?) sun kamu? Entäs se poliisin kanssa asiointi; eihän ollut lupa viilata ja vaihtaa rattaita.Siis lainvastaista toimintaa jo nuorena. Olitkos koskaan sen koukun kanssa tekemisissä, jolla oli sama nimi, kuin eräällä pastorilla, joka laski kaikki taivaaseen, paitsi lestadiolaisia? Muuten kyllä olen sitä mieltä, että noin sitä pitää itse hankkia haluamansa lelut. Silloin niitä osaa arvostaa. Nykymuksut saavat aivan liian paljon ja helpolla kaikki vempaimet, mitä mieli tekee.
En minä näe kysyjällä vääryyttä, kuin ajattelen, että paimenelle sopii aukaista sydämensä. Ja kuin kysyjän sydämellä painoi huoli, miksi hän ei olisi sitä voinut kysyä juuri ko saarnaajalta?
Nimittäin, jos vielä saarnaajan saarnasta puuttui terä syntiä vastaan.
Vaikka ajattelenkin niin, että saarnaaja on vapaa, jos hän on nuhdellut vaimoaan koreuden tähden, ja sanaa saarnannut seurakunnassa.
Sen verran tärkeästä asiasta seurakunnassa on kai kysymys, että jokaisen osallisen on oikeus kysyä, ja saada neuvoja. Jokaisella kai on vielä oikeus koetella saarnaajiakin puhuttelemalla. Ja näin saadaan luottamusta siihen missä luottamusta voi pitää!
49 cc.
Kaikki mitä kirjoitat on totta. Ja toi Urpo oli mun hyvä kamu.
Se koukkukin muuten rauhoittu vanhemmiten, ja oli ihan kunnon tyyppi.
Näin on mopot auttanut herramme asiaa, ja tuskinpa tuo mopokuume on seuraavastakaan sukupolvesta lähtenyt.
Asia oli aivan oikea ja huoli oli oikea, mutta kaksi asiaa olivat pielessä:
1. -pitänyt mennä puhumaan suoraan tuolle vaimolle kahden kesken,
2. - tuoda esille se huoli. Nyt asia kohdistui saarnaaja henkilöön, ("vellihousuisuuteen").
3. - rakkaus ei tullut mitenkään esille. "Totuus ilman rakkautta ei ole totuutta eikä rakkaus ilman totuutta ole rakkautta."
"Sanoin tälle saarnamiehelle, että en ihmettele, ettet jaksa noista korujen kantamisesta mitään saarnata, koska et kykene edes omaa huonettasi ja vaimoasi hallitsemaan tässä asiassa."
Itselläni on supervaimo ja tiedän, että olo tulee perin epämukavaksi, jos ottaa vaatimuksen hengen käyttöön. Hirveästi tehokkaampi keino on ehdotteleminen ja sen kertominen, että seuroissa on jostain syystä niin opetettu.... minkähän arvelisit syyksi. Sen jälkeen minullakin on vielä puheenvuoro. Jos sensijaan otaan vaatimuksehengen käyttöön, niin minulla ei ole enää puheenvuoroa siihen asiaan.
Minulla on muuten ihana vaimo, supervaimoja on vain käsiteltävä niin...
Kiitos asiallisesta kannanotosta!
kohtaa 1 minä en sittenkään aivan osaa allekirjoittaa, etteikö olisi voinut noin läheisen saarnaajan kautta asiaa esille tuoda!
Varsin, jos tämä sanoja oli miespuolinen, oli minusta kätevästi kerrottu. En vanno oikeuden puolesta. mutta ajattelen.
Ups. Unohdin tuon tyylin sanoa. Ehkä on niinkin ettei kaikilla ole taitoa tuoda ulos. Mutta itse uskoin, ettei noilla sanoilla ihan kukaan olekaan mennyt sanomaan.
Lopussa yhdyn säveliisi täysin. Meitä vaimoja on varmasti moneksi. Mutta eiköhän jokainen ole itselleen sen parhaan valinnut.
Ja yhdeksi lihaksi tulemisesta, sitä varmasti lihaansa suojelee jokainen! Ja tietenkin tulee rakastaa lähimmäistä niinkuin itseä. Lähimmäisiimme kuuluukin sitten laaja kirjo.
Hyvää jatkoa sinulle ja lähimmäistä kunnioittavalle suhteellenne,
toivottaa rakastettu vaimo!
on aina niin ihanaa, kun joku alkaa kaivata takaisin Sanan kuuloon ja Kristittyjen yhteyteen. Olen itsekin ollut hyvin vieraantuneessa tilassa, mutta sisimmässäni, seurahuoneella aina joskus kävin. Samat askelet jouduin kulkemaan sisäisesti, enkä ole katunut. En vaikka tuota lestapoliittista vääntöäkin aina on, kuten nyt tässä näet. Sitä on kirkkohistorian mukaan aina ollut elävässä seurakunnassa , jo alkukirkossa apostolien aikaan, joten täydellistä ja ristiriidatonta paikkaa on varmaan turha etsiä. Älä tuhlaa siihen aikaasi.
Itse olen saanut kokea el-kristittyjen yhteydessä ja Sanan kuulossa rakkautta ja rauhaa ja ennenkaikkea olen saanut rauhan ja turvallisuuden sydämeeni, kun saan uskoa syntini anteeksi armosta eikä enää tarvise pelätä ja vapista kuoleman pelossa.
Voi miten onnellinen olisin, jos olisit joku omista sisaruksistani, joita kaipaan ja ikävöin...ja ehkä liian harvoin kutsun mukaan. Tule, olet Jeesukselle korvaamattoman rakas, älä anna Hänen verensä vuotaa turhaan hukkaan!
Olen todella posiitivisesti yllättynyt, kiitos kaikille lämpimästä vastaanotosta, jotenkin sain voimaa teiltä palamaan. Tulen seuroihin ensi sunnuntaina. Mihin aikaan seurat alkaa?
En tiiä alkuaikaa kun en oo mansesta, mutta joku tuolla aiemmin sanoi, että klo 15.
Bossy ystäväni, miksi haluat tulla seuroihin? kaipaatko rauhaa, onko sinulla asioita, jotka kaduttavat ja painavat? Muistathan, että katuvaisille kuuluu anteeksianto Jeesuksen nimessä ja veressä, usko syntisi anteeksi ja anna sen uskon tuoda sinut seuroihin! Lammas on laumaeläin, ei ihminen pärjää yksinään ilman seurakuntaa. Tervetuloa !
vaan!Mä olen itse tosi pelokas lähteen sinne.Olen silti uskossa.Mä vaan pelkään joukkopaikkoja,ehkä joku neuroosi.Mene rohkeesti,ei kukaan sua siä syö.Ota vaik yht. johonkin saarnamieheen seurojen jälkeen.(esim.eehen tai koohon)He ovat mulle tuttuja,tiedän et ainakin he ovat lämpöisiä ihania ja ymmärtäväisiä,varmasti muutkin¨.Rakkaudella uskonystäväsi
samanlaisia arkoja ,myöskin tampereella.itse lukeudun tohon samaan porukkaan.uskossa silti olen,mikään ei ole niin tärkeää kuin henkilökohtainen usko jeesukseen.
on hyvä olla,mutta oikeassa uskossa. Martti-veli sanoi jo kauan sitten, että ulkopuolella seurakuntaa ei ole yhtään autuutta. Apostolein tekoraamattu todistaa myös, että Kristukseen uskovat johdatettiin Hänen seurakuntaansa, joka on elävässä uskossa kilvoitteleva lauma. Hebrealaiskristitytkin johdatettiin esikoisten seurakunnan ja täydellisten vanhurskasten henkein tykö. Yksinjuoksijana ei kauan kestä.Tarvitsemme matkaystäviä ja niitä saamme seurakuntayhteydessä.
En ainakaan nähnyt ketään vieraan näköistä. Olisin varmasti tullut juttusillesi, jos olisin nähnyt. Oli ihan mukavat seurat. LLL:n saarna oli valaiseva, kuten saarnajakin kirkasti hyvin uskoamme.
Yritä ensi sunnuntaina uudelleen. Siis Kurjentaival 22, sunnuntaina klo: 15.00. Tervetuloa!
Näitä kun noudatat niin luulisi sinun olevan kohtuuhelppo toimia ko. ryhmässä:
1. olet kuuliainen saarnamiehille ja Lapin vanhemmille ja et kyseenalaista opetusta; uhraat tarvittaessa oman ajattelukykysi liikkeen yhtenäisyyden nimessä ja muutut tottelevaiseksi marionetiksi
2. pysyt synnintunnossa, sillä sillä liike elää; jos ei ole synnintuntoa niin liike lakkaa saamasta tarpeellista elinvoimaa. Parannuksentekijöitä näet pitää ehdottomasti olla. Liikkeen voima perustuu mielestäni siihen että ihmiset saadaan pysymään synnintuntoisina esim. keksimällä lisää syntejä jos niitä ei muuten tarpeeksi ole.
Tämä on ylläpitävä ketjureaktio:
synnintunto - parannus - lankeemus - synnintunto - parannus - lankeemus - jne.
Jos tämän ketjureaktion katkaisee globaalisti niin liike lakkaa olemasta. Jos sen katkaisee omalle kohdalleen niin toteat pian, että olet ulkona ja sinua pidetään "omavanhurskaana" tai "armonvarkaana". Olet toki edelleen muodollisesti tervetullut, mutta hiljainen paheksunta seuraa sinua jos eroat liikaa joukosta ja erityisesti jos sinua aletaan julkisesti pitää "omavanhurskaana". Kristukseen uskominen ei riitä, pitää olla kuuliainen myös perinnäissäännöille ja Lestadiuksen sekä Lutherin opetuksille.
Muista siis pitää suusi kiinni ollessasi jostakin asiasta eri mieltä jos haluat säilyttää "taivaspaikkasi" muiden silmissä ja haluat ystäviä.
Tämä on oma mielipiteeni ja kokemukseni asiasta ja saa olla eri mieltä aivan vapaasti.
(toki tilanne saattaa muuttua milloin tahansa mikäli saarnamiehistö keksii uusia tuulia)
Nimim. 20 vuoden aktiivikokemuksella liikkeestä, mutta nyt n. 10 vuotta erossa, syntyjään esikoislestadiolainen
Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme, sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet, mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme.
että he ovat aina oppivaiset ja tahtovat aina jotain uutta kuulla, mutta eivät koskaan ole tulleet TOTUUDEN TUNTOON!
Elävä kristillisyys, johon kuuluu myös elävä synnintunto,onkin vain niitä varten, jotka tässä maailmassa eivät muuten tule toimeen.
Ajattelen samansuuntaisesti kuin Kylliäinen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Kylliäinen
Mielipiteitä mahtuu tälle pallolle monia. Vastineena mielipiteeseesi sanon, että arviosi meni väärin. Joten se siitä. En arvosta Paavalia enkä pidä häntä auktoriteettinani, joten turha koettaa argumentoida hänen tekstiensä kautta.
Ylipäänsä Raamatulla päähän lyöminen ja alistaminen ei enää toimi. En ole suostunut alistettavaksi ja manipuloitavaksi, ja sen te olette huomanneet ja tulette jatkossakin huomaamaan.
Tulen julistamaan vapauttavaa ilosanomaa irti fundamentaalisuudesta myös muille. Kun on katkaissut alistavat siteet ympäriltään niin on tilaa hengittää niin kuin jo 10 vuotta.
Koitahansinäkin löytää takaisin arkkiis
Gussa raado sinne gorpit kokoontuvat.
..kuitenkin SRK:n seuroihin, siellä on Jumalan Valtakunnan lähettiläät täysivaltaisesti koolla ja päästävät sinutkin aivan kaikista synneistäsi Jumalan lasten vapauteen.
Seurakunnan kokouksiin Bossy on menossakin. Hän menee sinne mistä on lähtenyt, eikä sinne mistä potkitaan pihalla viallisuuden takia.
Hyvä trolli! Saithan aikaiseksi yli 5000:n uteliaan esikoislestan (?) kiinnostuksen! Ja ralli jatkuu...
kirjoittelun pitäs pysyä avauksen aiheissa ja muutenkin asialinjalla. Nykyisin nämä ketjut tuppaavat rönsyilemään ihan muihin asioihin, mitä avauksessa käsiteltiin. Haistan kyllä itsekin vähän tuossa avuksessa trollin sävyä, mutta onhan ketjussa ihan hyviäkin, asiaan liittyviä kirjoituksia.
Ei kesällä hallelujaa. Talvella vaan hallelujaa, sanoi Lapatossu, kun joku tiedusteli häneltä, miksi hän ei kesäisin käy seurakokouksissa.
Trollaaminen on taito sekin! Se herättää keskustelua, kannanottoja ja jopa hyviäkin vastauksia, minkä tämäkin viestiketju osoittaa! Trollaamisen huomaa kokenut nettisurffaaja heti! Tämän ketjun avaus on trolli, aika hyväkin sellainen, vaan mitäpä pahaa siinä on? Tosikot tarttuvat trolliin, vilppimieliset viisastelevat ja joku saattaa taustalla jopa nauraa makeasti!
Grüss Gott!
järjestetty erityisiä vastaanottokomiteoita ja seremonioita. Ensin tutkitaan paluuaikeiden motiivi ja onko tarkoitus aito eli onko paluumuuttajakanditaatilla todellinen halu tulla autuaaksi ja uskooko hän sen prosessin hoitamisen el-seurakunnan hoidettavaksi. Tämä siksi, etteivät kaikenlaiset onnenonkijat, naisten naurattjat ja Auervaarat pääse pesiytymään seurakuntaan ja saastuttamaan sen pyhyyttä.
Jos komitea vakuuttuu ehdokkaan pyrkimysten aitoudesta, se voi suositella seurakunnan johdolle ovien avaamista paluuta tahtovalle tuhlaajapojalle. Ja jos johto hyväksyy tämän tuhlaripojan ottamisen takaisin isän kotiin, niin hänelle järjestetään juhlava vastaanottoseremonia; punainen matto pääoven eteen ja soittokunta jo portille vastaanottofanfaareineen ja kaikki kansa huutakoon kolmasti ELÄKÖÖN! Tästä alkaa koeaika ja noviisin palvelutehtävät joita riittää vuosiksi eteenpäin. Saarnaajien apulaiseksi ei heti pääse ja saarnaajaksi ylenevät vain harvat, jotka ovat lähtöisin tietyistä suvuista ( ns. Aaronilaiset, jotka ovat Leevin suvusta ).
paluuseen kaikille esikoisuudesta vieraantuneille tuhlaajapojille ja-tyttärille ja myös siitä kiinnostuneille. Huomenna, sunnuntaina seurat Viinikassa klo 15.00. Nyt vain rohkeesti kuulolle. Pullakahvitkin tarjotaan tilaisuuden lopuksi. Sieluntuskiin ja tunnonvaivoihin saa helpotusta siis lähempääkin; ei tarvitse lähteä toivioretkille Jerusalemiin tai Roomaan.
Onks sulla vielä haaveet takaisin tulosta ja tahtoa esikoisuuteen, joka tässä keskustelussa on taas näyttänyt nykykuntonsa siinä valossa, kuin maailman jumalaton joukko ja kuollut jumalisuus sen näkevät?
Ei sua kuiteskaan oo seuroissa näkynyt viimeviikkoinakaan. Halut kyllä lähtee, jos kattelee näitä rienakirjoituksia täältä lestadiolaispalstoilta. Mutta Raamattu sanookin Jeesuksen suulla,"että hamasta Johannes Kastajan päivistä niin tähän asti kärsii Taivaan valtakunta väkivaltaa, mutta väkevät repivät sen heillensä".
Pitää olla todella väkevä Herrassa, että kaikkien herjakirjoitusten ja vääristelyjenkin alta näkee Jumalan valtakunnan ja Kristuksen seurakunnan, kuin hakomajan yrttitarhassa. Maailman mielestä elävä kristillisyys ei ole koskaan ollut risukasaa kummosempi, mutta Jumala on valituitansa kuitenkin osoittanut Poikansa valmistamaan lammashuoneeseen, elävään kristillisyyteen, jossa he ovat löytäneet levon. Tämä on monen uskovan kokemus myös esikoisuuden sisällä.
Ei "kristillisyydessä".
Ap. t. 16:30 Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?"
Ap. t. 16:31 Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi."
Ap. t. 16:32 Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat.
Ap. t. 16:33 Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa,
ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.
Miksi käytät edesmenneen ja kunnioitetun puhujan nimen etukirjaimia ja syntymävuotta nimimerkissäsi?
Miksi käytät edesmenneen ja kunnioitetun Nobel-palkitun kemistimme Artturi Iivari Virtasen nimikirjaimia kirjoituksesi nimimerkkinä? Tuskin olet lähelläkään Virtasen saavutuksia kemian etkä minkään muunkaan tieteenalan suhteen.
>Tuskin olet lähelläkään Virtasen saavutuksia kemian etkä minkään muunkaan tieteenalan suhteen.<
Tuskin olet lähelläkään KN09:n saavutuksia, niin opillisten kuin verbaalisten kykyjen suhteen, tieteenaloista puhumattakaan. Kalahtiko kalikka?
Elä hyvä ihminen mene takaisin näiden aivopesijöiden joukkoon vaan ajattele itse asioita.
Hesarissa oli hiljakkoin juttu, jossa todettiin, että suurinta onnen tunnetta ihminen kokee kuuluessaan yhteisöön. Joten kannattaa mennä takaisin, jo yhteisöllisyyden vuoksi. Se ei estä omaa ajattelua.
takaisin Isän kotiin; ei jonkun yhteisöllisyyden tähden, vaan oman sielusi iankaikkisen autuuden tähden. Siinä sinulle yksi ja ainoa todellinen syy palata retkiltäsi.
terve tuloa seuroihin. totta kai ne ottaa takas ilomielin. menet vaan sinne