Elikkä, on opponoitavana työ, joka on jokseenkin hutaisten tehty, ja kritisoitavaa löytyy paljon. Mitähän yleistä hyvää sanottavaa tämmöisestä tutkimuksesta voisi sanoa, ettei tutkijalle jää ihan piesty olo kaikesta rakentavasta kritiikistä? En vain hirveästi löydä mitään rohkaisevaa sanottavaa kuulostamatta väkinäiseltä tyyliin "vahvin puoli tässä on se, että olet rohkeasti kuitenkin tuonut esille tuon pikkuseikan (mitä et kuitenkaan ole käsitellyt tarkemmin vaikka olisi ollut syytä..)"
Kellään kokemusta ei niin kovin hyvän työn opponoinnista?
"huonon" työn opponointi
8
3677
Vastaukset
- keskustelemaan
asiasta työn ohjaajan kanssa? Hän voisi neuvoa, miten lähestyt aihetta. Voihan olla, että työ kaipaa korjausta hänenkin mielestään.
- apuah
Pitää varmaan ottaa yhteyttä ohjaajaan, koska olen oikeasti pulassa tämän kanssa. Yritän tosissaan löytää kritiikin pehmusteeksi hyvääkin työstä, mutta kun ei niin ei. Ihmettelen kovasti jos työ ei tule ko. opiskelijalle ohjaajalta bumerangina takaisin.
- jouduin myös
opponoimaan amk:ssa huonon tai oikeastaan hutaistun työn. En siitä ottanut kuitenkaan paineita vaan sanoin asiat niinkuin ne olivat. Sisällöstä ei ollut paljon positiviisista sanottavaa, jotain kuitenkin. Lisäksi päätin kehua sitten työn ulkoasua ja laadukasta oikeinkirjoitusta. Työ on jo arvioitu (ainakin meidän koulussa)ennen kuin sille annetaan esityslupa ja opponoijat, joten ei niillä meikäläisen opponoinneilla kauheasti painoarvoa ole. Se on tekijän oma vika jos ei ole kiinnostunut näyttämään omaa osaamistaan opinnäytetyön avulla vaan kokee sen tyhjänpäiväiseksi kirjoitelmaksi ja pelkästään valmistumisen edellytykseksi.
- oli sama
tilanne, yliopisto puolelta ja opponoitavalla oli jo aiemmin (toiselta alalta) suoritetut maisterin paperit taskussaan.
Hänen Laudatur-esitelmänsä oli suorastaan ala-arvoinen; sisältö hötöä, teksti jäsentelemätöntä, ulkoasustakaan en löytänyt mitään positiivista. Päädyin siihen, että kritisoin vain kaikkein törkeimpiä epäkohtia, muut jätin mainitsematta. Kiitoksia ja kehuja en käynyt keksimään.
Noloa, mutta toisaalta; proffa oli samoilla linjoilla kanssani;) - haisuli30
oli sama kirjoitti:
tilanne, yliopisto puolelta ja opponoitavalla oli jo aiemmin (toiselta alalta) suoritetut maisterin paperit taskussaan.
Hänen Laudatur-esitelmänsä oli suorastaan ala-arvoinen; sisältö hötöä, teksti jäsentelemätöntä, ulkoasustakaan en löytänyt mitään positiivista. Päädyin siihen, että kritisoin vain kaikkein törkeimpiä epäkohtia, muut jätin mainitsematta. Kiitoksia ja kehuja en käynyt keksimään.
Noloa, mutta toisaalta; proffa oli samoilla linjoilla kanssani;)Vaikeeta se hyvän keksiminen on huonosta... Jos kritisoisit ihan vain ongelmallisimpia kohtia ja keksit hyvää vaikka aiheesta (valehtele vaikka;)). Voit sit ehdottaa, että syvällisemmällä pohdinnalla näin mielenkiintoisesta aiheesta saisi paljon enemmänkin irti..
- lauraski
haisuli30 kirjoitti:
Vaikeeta se hyvän keksiminen on huonosta... Jos kritisoisit ihan vain ongelmallisimpia kohtia ja keksit hyvää vaikka aiheesta (valehtele vaikka;)). Voit sit ehdottaa, että syvällisemmällä pohdinnalla näin mielenkiintoisesta aiheesta saisi paljon enemmänkin irti..
itse kysyin tekijältä mitkä hänen tavoitteensa työn suhteen olivat. Vastauksesksi sain, että ala ei tunnu oikeelta ja haluaa vaan saada paperit ulos. Helpotti kummasti arvostelun antoa kun tekijä itsekkin tiesi, että työ oli hehty varsin siltä tännepäin mentelmällä.
- MollaM
lauraski kirjoitti:
itse kysyin tekijältä mitkä hänen tavoitteensa työn suhteen olivat. Vastauksesksi sain, että ala ei tunnu oikeelta ja haluaa vaan saada paperit ulos. Helpotti kummasti arvostelun antoa kun tekijä itsekkin tiesi, että työ oli hehty varsin siltä tännepäin mentelmällä.
Uskon, että suurin osa hutaisten työnsä tehneistä itse tietää hutaisseensa. Ja tavoite on luultavasti ollutkin vain saada työ mahdollisimman kivuttomasti ja nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Useimmilla valmistumisvaiheessa olevilla opiskelijoilla luulisi nimittäin olevan sen verran arviointikykyä omankin työn suhteen - ja vuosien opiskelukokemus - että kyllä sen osaa itsekin sijoittaa suht oikeaan kohtaan arvosteluasteikolla.
Itse olen ollut kirjoilla yliopistossa toistakymmentä vuotta. Viimeiset 7 vuotta työelämässä, nykyisin koulutustani vastaavassa työpaikassa, jossa jatkan myös valmistumiseni jälkeen.
En ole enää aikoihin kokenut itseäni ensi sijaisesti opiskelijaksi. Kaikki opinnot ovat olleet iät ja ajat valmiina, vain gradu on jäänyt uupumaan. Nyt se on työn alla, ja aivan rehellisesti pyrin menemään siitä, missä aita on matalin. Gradulla ei ole minulle mitään muuta arvoa kuin se, että vihdoin ja viimein saisin maisterin paperit ulos.
Tuntuu, että gradu-/ opinnäytesysteemillä on varsinaisesti merkitystä lähinnä niille nuorille opiskelijoille, jotka ovat edenneet normaalissa järjestyksessä ja tahdissa opiskeluun keskittyen. Sen sijaan perheellisillä ja työelämään vakiintuineilla opiskelijoilla luultavasti useimmiten muut asiat kiilaavat gradun ohi. Gradu on vain välttämätön paha, jolla ei enää tarvitse todistella pätevyyttään kenellekään.
- löytyy
Kokemusta löytyy. Itse kritisoin työtä, mutta en purkanut niskaan täysilaidallista. Liitin mukaan myös positiivista. Voisit kokeila sämpylätekniikka, eli asian sijoittamisen keskelle ja kehuja (tai vähemmän loukkaavaa asiaa) kummallekin puolelle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1135233
- 675034
- 904104
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.753600Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv603178- 432781
- 152287
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️521904- 381760
Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.371618