Ennen aikaan voi oli tärkeä osa ravintoa.
Silloin ei tunnettu nykyisiä kansasairauksia, kolesterolia, verenpainetta yms.
Joskus sitten ruvettiin syömään kasvisrasvoja, margariinia yms.
Kukapa söisi voita lusikalla, mutta kun se yhdistetään vehnäjauhoihin, niin 100 gr voita tai muuta rasvaa menee liukkaasti ja hyvältä maistuu.
Mutta hupsista, jos lakkaat syömästä leipää, valkoista tai mustaa, ei rasvan kulutuskaan ole kummoista.
Paista pihvi voissa, rasva jää pannulle ja maukasta on.
Silloin ei tunnettu nykyisiä kansasairauksia, kolesterolia, verenpainetta yms.
Joskus sitten ruvettiin syömään kasvisrasvoja, margariinia yms.
Kukapa söisi voita lusikalla, mutta kun se yhdistetään vehnäjauhoihin, niin 100 gr voita tai muuta rasvaa menee liukkaasti ja hyvältä maistuu.
Mutta hupsista, jos lakkaat syömästä leipää, valkoista tai mustaa, ei rasvan kulutuskaan ole kummoista.
Paista pihvi voissa, rasva jää pannulle ja maukasta on.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Käytän myös suomalaista rypsiöljyä ruuanvalmistuksessa.
Kaksi viikkoa on pian mennyt tällä uudistuneella ruokavaliolla, mihin ei kuulu perunaa, eikä leipää, eikä tietenkään sokeria, makaroonia, eikä riisiä.
Närästys on poissa ja olo virkeämpi.
Luulen, että olin vilja-allerginen, sillä kun nyt joskus, noin joka kolmas päivä otan näkkäripalan, alkaa heti närästää.
Ostoskärryyn kerään nykyisin ruoka-aineita joiden hiilihydraattimäärän tarkistan ensin, enkä rasvaprosenttia, niinkuin ennen.
Ruokavaliomme ei ole köuhtynyt, päinvastoin.
Joistakin tutkimustuloksistani olen hämmästynyt, kuten siitä kun Canderel makeutusaineessa on hiilareita yhtä paljon kuin sokerissa.
Alkoholi onkin taas oma "juttunsa", sillä jos haluaa joskus ottaa hömpsyt, niin kirkkaassa viinassa ei ole hiilareita ollenkaan, kun oluessa on 14% pullollisessa, ja sokerittomassa puolen litran pullossa siideriä vain 0,8%.
Kermajuusto on ihanaa, eikä paljon hiilareita.
Nyt täytyy lopettaa, ennenkuin innostun liikaa.
Joskus kun olin painonvartijoissa niin sai syödä perunaa vapaasti ja leipääkin aika reippaasti. Entäs se kermajuusto - minä kun käytän jotain viistoista prosenttista ja se on niinkuin kengänpohjaa. Tuntuu aika oudolta dieetiltä -vai onko se sitä? Niin ja leivän päälle laitan neljäkymmentä prosenttista Lättania, se ei ole mitään hullumman makuista.
Periaatteena on, että hiilihydraatteja vältetään, varsinkin niitä turhia, mitä on valkeassa leivässä, makaroonissa ja sokerissa.
Kaikkea lihaa voi syödä, sekä munia, juustoa, juureksiakin, ei paljon perunaa, eikä punajuurta ja porkkanoita.
Kyllä Painonvartioidebn ohjeillakin laihtuu, ja yleensäkin laihtuu, jos kulutus on suurenmpi kuin ruuasta saatu energia, mutta tämä "minun" diettini, jota soveltelen lääkäri Antti Heikkilän ohjeitten pohjalta on paras mitä tiedän. Nälkä ei ole koskaan ja olo "mahtava."
Modernissa kielenkäytössä tämä on sitä karppaamista.
Rasvan syonnistä huolimatta veren rasva-arvot paranevat, vernpaine pysyy normaalina ja laihtuu, sekä voi hyvin.
Jos karautan kiville, niin kyllä minussa on "miestä" myöntämään se. Olen kuitenkin päättänyt pysyä tällä linjalla, sekä käydä säännöllisessä lääkärintarkastuksessa ja labrakokeissa.
ja porkkanoita saa syödä? Kananmunahan nostaa kolesterooliarvoja. Saisi syödä yhden munan viikossa.
Me syömme porkkanoita melkein joka aterialla. Etikkapunajuurta esim. kalalaatikon kanssa.
Taidan syödä viisi leipäpalaa päivässä ja flooraa käytän. Voita käytän öljyn rinnalla paistamiseen.
Minulla ei ole ollut paino-ongelmia koskaan, mutta vatsaongelmia kylläkin.
Siinähän rasvaa ja valkuaista saa vetää mielin määrin, mutta ei yhtään hiilihydraatteja. Muistelisin, että siinä elimistö mene johonkin ketoosi tms.-nimiseen tilaan ja alkaa jotenkin kuluttaa niitä omia rasvojaan energiaksi, kun hiilihydraatteja ei tule. Jonkinlainen muuntoprosessi siellä kai tapahtuu. Voin olla ihan väärässäkin.
Kovin terveelliseltä tuo tila ei vaikuta, mutta ehkä se on tapa tuokin. Kokeissa on kyllä syytä käydä säännöllisesti.
saa, kun jättää turhat hiilarit pois, itse en laihduta mutta, proteenipitoinen ruokavalio on ollut mannaa sielulleni ja keholleni..
Minulla tämä ruokailutyyli on ollut elämäntapana jo kauvan, olo on kevyt, jaksaa tosi hyvin.. Eikä ole minkäänlaatuista lääkitystä, painokin on ihan ok.
Katariinalle, muistathan: "vanhaan et vaihda," kun painosi on ok, niin jatkat samalla linjalla pikkasen löysemmin vaan..
Hyvää kevyttä kevättä sinulle..
Siitäkin olen hyvilläni, kun löytyy ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman, että turhat hiilihydraatit keikuttelevat insuliinitasoa, lihottavat, väsyttävät ja närästävät.
Niin olen ajatellutkin, että entiseen pulla, kakku, patonki linjalle en palaa.
Tässähän saa syödä oikeastaan kaikkea, mutta kun Atolfia kysyi punajuuresta, niin se on sellainen tärkkelyspitoinen ja hyvin vähän vitamiineja sisältävä juures, joka etikkapunajuureksi säilöttynä nostaa hiilaritasoa turhaan, - siinähän on sokeria. Minä kartan sokeria kuin ruttoa. Hyvää, terveellistä silliäkin kartan juuri siksi kun se on sokerisuolattu.
Pelle Peloton , olet oikeassa, Atkins pohjainen tämä ruokavalio on, mutta "pehmeämpi", täysjyväleipäkin on kohtuudella sallittu, miks' ei perunakin, mutta kannattaa ainakin alussa laskea niitä hiilareita, jos laihduttaa. Sitten kun paino on laskenut normaliksi, voi syödä nipottamatta, mutta valita lautaselleen enimmäkseen proreiini ja valkuaispitoista ruokaa, sekä salaattia, missä kurkkua, tomattia ja paprikaa.
Tulin Silvion kanssa aamulenkiltä ja nyt menen syömään runsaan, ravitsevan aamupalan, eilen voissa paistetun pakatekalan tähteen, mihin pälle smetanaa, missä salaattisipulilisilppua ja hienoski hakattua persiljaa, kahvia ja aamulehti, viimeksimainitun luen.
Hyvää päivän alkua kaikille!
aina laihtuu, vaikka mitä söisi, kun vain kuluttaa enemmän kuin syö. Mulla ainakin vaatii laihdutus kovaa "viuhtomista" pisin maantietä ja enää se ei onnistu, kun polvet tekee tenän. Hiihto nyt on sellainen mitä voi harrastaa.
siirtynyt voin käyttäjäksi, sitäkin kohtuudella. Leipää olen aina syönyt liikaa, nyt vähennän. Joku kerran selitti, että possukin lihotetaan viljalla. Samalla tavalla lihoo ihminenkin. - Kumallista on sekin, että nykysin Suomessa syödään rasvaa vahempi kuin milloinkaan ennen, mutta kansa vaan lihoo.
Valkea vehnäjauho, sokeri ja rasva yhdessä, eli kakut, viinerit ja munkit ja ne emäntien braavurileivonnaiset mamman marjapiirakat.
Itse olen 'järkiintynyt' ja alkanut syödä terveellisesti ja sitä seuraa automaattisesti laihtuminenkin.
Hyvä pihvi salaatin kanssa, voissa paistettuna ei lihota, vaikka pihvi painaisi kilon, jos siinä yhteydessä ei syö leipää ja perunaa.
Kannattaa kokeilla!
Tietenkin jos sitten iltakahvin kanssa vetäisee munkin, tai viinerin, niin homma on pilalla.
Kahvin kanssa voi ottaa vähähiilarisen juustokimpaleen, minkä sisällä on tuorekurkkua, ja niin ei ole tapahtunut syrjähyppyä.
samaa mieltä, että pihvi ja kala paistuvat parhaiten voissa, valurautapannussa.
Ruskistuu parhaiten, mehukasta ja rasva jää pannulle.
Just paistoin kirjolohi kuutioita voissa puolikas sipulia ja sitten oikeaa kuohukermaa koko purkillinen, jopas oli maukasta kuoriperunoiden kera. No, leipää en syö kuin aamupalalla, siihen päälle becel prov activia.
En ole pannut leivän päälle voita enkä margariinia yli kymmeneen vuoteen. Panen leivälle jotakin muuta, esimerkiksi juustoa, kurkkua, tomaattia, leikkeleitä tai muuta, mitä löytyy.
Voin tai margariinin hyvä puoli on se, että se "liimaa" päällysteet kiinni leipään, evätkä ne putoa, kun syö leivän.
Olen tottunut tähän systeemiin. En kaipaa voita leivälle. Ainoa poikkeus on hapankorppu. Se on parasta voideltuna ja ilman päällystettä.
Jos syön ruoan, esim. keiton kanssa leipää, niin syön sen sellaisenaan ilman mitään lisuketta.
PS: Öljyä nimitetään kevyeksi. Kuitenkin siinä on enemmän rasvaa kuin voissa. Voin rasvamäärä on n. 80%, öljyn 100 %.
PS2: Paistamisessa voi on kyllä vailla vertaa ihan niin kuin sanot.
Kukaan ei voi olla nykyisin olla tietämättä sitä, että mikä ruoka lihottaa, tai että mikä on terveellistä.
Vai voiko tosiaan joku olla tietämättä että rasva ja sokeri lihottaa ja on epäterveellistä?
Joka puolellahan "terveysnatsit" toitottvat:
500 g vihanneksia päivässä,rypsiöljyä pieni määrä, ym ym.
Kysymys on siitä kuinka pystymme muuttamaan totuttuja tapojamme.Tosi vaikeaa.Minä ainakin aina sorrun herkuttelemaan ja syöpöttelemään..Oi voi.