Keskusta ja kuntarakenne

..suuria tule tapahtumaan,niin kauan kun keskusta on hallituksessa.sillä juuri pienissä ja tehottomissa 2000-3000 asukkaan kunnissa on keskustalla 80-90% kannatus.keskustan resepti on:jos ei rahat kunnassa riitä,nostetaan veroäyri pilviin. ja jos sekään ei riitä,aina voi huutaa valtion apuun,ja kas sieltä se kuntaministeri manninen auliisti jakaa muutaman satatonnia pahimpaan hätään!

...ei.. kirjoitti:

..suuria tule tapahtumaan,niin kauan kun keskusta on hallituksessa.sillä juuri pienissä ja tehottomissa 2000-3000 asukkaan kunnissa on keskustalla 80-90% kannatus.keskustan resepti on:jos ei rahat kunnassa riitä,nostetaan veroäyri pilviin. ja jos sekään ei riitä,aina voi huutaa valtion apuun,ja kas sieltä se kuntaministeri manninen auliisti jakaa muutaman satatonnia pahimpaan hätään!

Lue lisää

menoja, joihin kunnan päättäjät eivät voi vaikuttaa. Jos ei rahat riitä niin ne ei riitä olkoon päättäjinä ketä tahansa.

lakisääteisiä kirjoitti:

menoja, joihin kunnan päättäjät eivät voi vaikuttaa. Jos ei rahat riitä niin ne ei riitä olkoon päättäjinä ketä tahansa.

pohjanmaalla vöyri ja maksamaan kunta yhdistyivät vuoden alussa,ja heti putosi veroäyri 1,5-2 prosenttia??selvää säästöä veronmaksajille!

lakisääteisiä kirjoitti:

menoja, joihin kunnan päättäjät eivät voi vaikuttaa. Jos ei rahat riitä niin ne ei riitä olkoon päättäjinä ketä tahansa.

Jokainen kuntajaon muutostapaus on arvioitava erikseen sen ympäristötekijät ja erityislaatu huomioon ottaen.
Kahdesta elinkelvottomasta voidaan tehdä yksi elinkelvoton.Samoin voi käydä jos yhdistetään elinvoimainen ja elinkelvoton.

D-D kirjoitti:

Jokainen kuntajaon muutostapaus on arvioitava erikseen sen ympäristötekijät ja erityislaatu huomioon ottaen.
Kahdesta elinkelvottomasta voidaan tehdä yksi elinkelvoton.Samoin voi käydä jos yhdistetään elinvoimainen ja elinkelvoton.

Lue lisää

Politiikan harjoittamisen tavoitteena pitää olla se, että elinkelvottomista päästään kokonaan eroon ja vahvistetaan elinkelpoisia. Sen sijaan, että elinkelvottomiin työnetään rahaa, niiltä pitäisi ottaa entisetkin pois tietyiltä osin. Esim. tällaisten kuntien lapsille pitää antaa sellaista koulutusta, millä näiden päähän taotaan oppia, ettei elinkelvottomaan kuntaan kannata jäädä. Opintomatkoja pitää tässä mielessä tehdä näiden kuntien kyläkapakoihin, jotta asia konkreettisetn esimerkkien valossa selviää kaikille. Tytöt ovat jo näissä muutenkin fiksumpia ja hakeutuvat ajoissa muualle, mutta peräkammarin pojat ovat jokin geneettinen polvesta toiseen periytyvä häiriö.

Mielipidepankki kirjoitti:

Politiikan harjoittamisen tavoitteena pitää olla se, että elinkelvottomista päästään kokonaan eroon ja vahvistetaan elinkelpoisia. Sen sijaan, että elinkelvottomiin työnetään rahaa, niiltä pitäisi ottaa entisetkin pois tietyiltä osin. Esim. tällaisten kuntien lapsille pitää antaa sellaista koulutusta, millä näiden päähän taotaan oppia, ettei elinkelvottomaan kuntaan kannata jäädä. Opintomatkoja pitää tässä mielessä tehdä näiden kuntien kyläkapakoihin, jotta asia konkreettisetn esimerkkien valossa selviää kaikille. Tytöt ovat jo näissä muutenkin fiksumpia ja hakeutuvat ajoissa muualle, mutta peräkammarin pojat ovat jokin geneettinen polvesta toiseen periytyvä häiriö.

Lue lisää

jättää hyödyntämättä,ja peräkammarinpojat voivat pitää ojat kunnossa ja metsät kasvussa.

"KEPU-enemmistöiset kunnat ovat Suomessa poikkeuksetta huonossa jamassa. Useimmat niistä ovat suorastaan konkurssitilassa ja ainoa vaihtoehto olisi keventää hallintoa ja liittää nämä kunnat toisiin."

Onko tuo tulkittava niin että kunnissa vain hallinto ja palvelut rasittavat taloutta?

Onko sillä suurta merkitystä ketkä suurista puolueista maata johtavat,koska vastuuta siirretään kokoajan lisää kunnille ?

D-D kirjoitti:

"KEPU-enemmistöiset kunnat ovat Suomessa poikkeuksetta huonossa jamassa. Useimmat niistä ovat suorastaan konkurssitilassa ja ainoa vaihtoehto olisi keventää hallintoa ja liittää nämä kunnat toisiin."

Onko tuo tulkittava niin että kunnissa vain hallinto ja palvelut rasittavat taloutta?

Onko sillä suurta merkitystä ketkä suurista puolueista maata johtavat,koska vastuuta siirretään kokoajan lisää kunnille ?

Lue lisää

Palvelut ja hallinto eivät ole ongelmien ydin. Kuntaliitoksista ei tässä mielessä ole suurta hyötyä. Kuntaliitosten hyöty onkin luonteeltaan välillinen. Se toivon mukaan tiivistää kunnan asutusta. Kalliiksi näissä kepukunnissa tulee eritoten haja-asutus ja sen myötä pula yritystoiminnasta. Ei haja-asutusalueille kukaan perusta yrityksiä, kun kysyntäpohja ja koulutetun työvoiman saantimahdollisuudet on olemattomia.

Kuntavouhotuksen sijaan meillä pitäisi edistää aluekeskusmallia. Jätetään karhuille ja susille se mikä niille kuuluu. Suomessa on tilaa erämaille.

Hyvä keino järkeistää asutusrakennetta olisi autoilun kallistaminen käytön verottamisena. Se pakottaisi harkitsemaan asumista tiiviimissä yhteisöissä ja vähentäisi erakkoasumista. Näin teitä, johtoja ja putkia kuluisi vähemmän. Ei tarvitsi rakentaa joka niemeen ja notkelmaan kunnantaloja, uimahalleja, kirkkoja ja hautuumaita. Toinen keino on asettaa riittävän suuret kiinteistöverot rakentamattomille maille. Kiinteistöverosta voisi vapautua sillä, että tällainen maa-alue katsotaan 50 seuraavaksi vuodeksi rakennusmaaksi kelpaamattomaksi ja sille asetetaan rakentamiskielto.

Mielipidepankki kirjoitti:

Palvelut ja hallinto eivät ole ongelmien ydin. Kuntaliitoksista ei tässä mielessä ole suurta hyötyä. Kuntaliitosten hyöty onkin luonteeltaan välillinen. Se toivon mukaan tiivistää kunnan asutusta. Kalliiksi näissä kepukunnissa tulee eritoten haja-asutus ja sen myötä pula yritystoiminnasta. Ei haja-asutusalueille kukaan perusta yrityksiä, kun kysyntäpohja ja koulutetun työvoiman saantimahdollisuudet on olemattomia.

Kuntavouhotuksen sijaan meillä pitäisi edistää aluekeskusmallia. Jätetään karhuille ja susille se mikä niille kuuluu. Suomessa on tilaa erämaille.

Hyvä keino järkeistää asutusrakennetta olisi autoilun kallistaminen käytön verottamisena. Se pakottaisi harkitsemaan asumista tiiviimissä yhteisöissä ja vähentäisi erakkoasumista. Näin teitä, johtoja ja putkia kuluisi vähemmän. Ei tarvitsi rakentaa joka niemeen ja notkelmaan kunnantaloja, uimahalleja, kirkkoja ja hautuumaita. Toinen keino on asettaa riittävän suuret kiinteistöverot rakentamattomille maille. Kiinteistöverosta voisi vapautua sillä, että tällainen maa-alue katsotaan 50 seuraavaksi vuodeksi rakennusmaaksi kelpaamattomaksi ja sille asetetaan rakentamiskielto.

Lue lisää

"Suomessa on tilaa erämaille.".........

Mutta onko varaa jättää ne hyödyntämättä ?

Minua asiassa ei nyt kiinnosta niinkään palvelu- ja kuntarakenteen uudistuksen puitelaki eikä sen jatkotoimetkaan, vaan pelkästään se ovatko punamultakummpanit sopineet, että erimielisyydet pidetään äänestäjiltä piilossa vaalien ajan.

Tässä asiassahan keskustan kanta on erittäin kaukana siitä, miten SDP ja kokoomus asian näkevät.

keskusta on säilyttämässä sirpalemaista kuntarakennetta ikään kuin itseisarvoisena tekijänä, kun kokoomus ja SDP näkevät, että ensisijaista on palvelutuotannon tehokas organisointi niin, etteivät kustannukset kasva bkt:n kasvua nopeammin.

Kuntien rajoillahan on vain historiallinen merkitys, koska ne ovat pääsääntöisesti syntyneet silloin, kun asioilla liikuttiin hevospelillä ja polkupyörällä.

Keskustan jäkätys kuntien säilyttämisestä ja palvelujen organisoimiseksi vapaaehtoisella yhteistyöllä, on myös kuolleena syntynyt idea, koska usean kunnan yhteistyö lisää päällekkäistä byrokratiaa, hidastaa välttämättömiä uudistuksia ja vie demokraattisen, poliittisen ohjauksen valtuustoilta erilaisille virkamiesten yhteiselimille.

Pääkaupunkiseudun yhteistyö, YTV ja HUS ovat oivallisia esimerkkejä siitä, että vapaaehtoisuus johtaa kankeuteen, tehottomuuteen ja suunnattomaan rahojen tuhlaukseen

Mielipidepankki kirjoitti:

Palvelut ja hallinto eivät ole ongelmien ydin. Kuntaliitoksista ei tässä mielessä ole suurta hyötyä. Kuntaliitosten hyöty onkin luonteeltaan välillinen. Se toivon mukaan tiivistää kunnan asutusta. Kalliiksi näissä kepukunnissa tulee eritoten haja-asutus ja sen myötä pula yritystoiminnasta. Ei haja-asutusalueille kukaan perusta yrityksiä, kun kysyntäpohja ja koulutetun työvoiman saantimahdollisuudet on olemattomia.

Kuntavouhotuksen sijaan meillä pitäisi edistää aluekeskusmallia. Jätetään karhuille ja susille se mikä niille kuuluu. Suomessa on tilaa erämaille.

Hyvä keino järkeistää asutusrakennetta olisi autoilun kallistaminen käytön verottamisena. Se pakottaisi harkitsemaan asumista tiiviimissä yhteisöissä ja vähentäisi erakkoasumista. Näin teitä, johtoja ja putkia kuluisi vähemmän. Ei tarvitsi rakentaa joka niemeen ja notkelmaan kunnantaloja, uimahalleja, kirkkoja ja hautuumaita. Toinen keino on asettaa riittävän suuret kiinteistöverot rakentamattomille maille. Kiinteistöverosta voisi vapautua sillä, että tällainen maa-alue katsotaan 50 seuraavaksi vuodeksi rakennusmaaksi kelpaamattomaksi ja sille asetetaan rakentamiskielto.

Lue lisää

Palvelutuotanto ja hallinto nimenomaan ovat ongelmien keskeisin ydin. Vai onko siinä mielestäsi järkeä, että samanlaisia kokouksia pidetään ja päätöksiä tehdään erikseen yli 400 kunnassa ja tuloksena on se, että naapureina oleville vanhuksille, joiden välistä sattuu menemään kunnanraja, tulee kommallekin eri kodinhoitaja kahdesta eri kuntakeskuksesta?

Autoilua voitaisi vähentää paljonkin, kun hallintorakenteet muodostettaisi palvelutarpeiden pohjalta eikä niin, että hallintorakenteet on koskematon tabu, jonka puitteisiin palvelut pakotetaan maksoi mitä maksoi, ja jos kunnan rahat loppuvat, niin valtion velvollisuus on maksaa loput.

Jaba_43 kirjoitti:

Minua asiassa ei nyt kiinnosta niinkään palvelu- ja kuntarakenteen uudistuksen puitelaki eikä sen jatkotoimetkaan, vaan pelkästään se ovatko punamultakummpanit sopineet, että erimielisyydet pidetään äänestäjiltä piilossa vaalien ajan.

Tässä asiassahan keskustan kanta on erittäin kaukana siitä, miten SDP ja kokoomus asian näkevät.

keskusta on säilyttämässä sirpalemaista kuntarakennetta ikään kuin itseisarvoisena tekijänä, kun kokoomus ja SDP näkevät, että ensisijaista on palvelutuotannon tehokas organisointi niin, etteivät kustannukset kasva bkt:n kasvua nopeammin.

Kuntien rajoillahan on vain historiallinen merkitys, koska ne ovat pääsääntöisesti syntyneet silloin, kun asioilla liikuttiin hevospelillä ja polkupyörällä.

Keskustan jäkätys kuntien säilyttämisestä ja palvelujen organisoimiseksi vapaaehtoisella yhteistyöllä, on myös kuolleena syntynyt idea, koska usean kunnan yhteistyö lisää päällekkäistä byrokratiaa, hidastaa välttämättömiä uudistuksia ja vie demokraattisen, poliittisen ohjauksen valtuustoilta erilaisille virkamiesten yhteiselimille.

Pääkaupunkiseudun yhteistyö, YTV ja HUS ovat oivallisia esimerkkejä siitä, että vapaaehtoisuus johtaa kankeuteen, tehottomuuteen ja suunnattomaan rahojen tuhlaukseen

Lue lisää

nykyiset kunnanrajat ovat perua 1800-luvulta,jolloin kuljettiin hevosilla.Nyt kysynkin:mitä järkeä on joka 15-20 kilömetrin päässä pitää tälläistä hallintoa,ja kunnanjohtajaa.Tämä on todella tehotonta ja tulee veronmaksajille kalliiksi,mutta keskusta se vaan hokee "vapaaehtoisuuteen perustuvasta kuntayhteistyöstä",joka on johtamassa monikerroksiseen TURHAAN byrokratiaan,jossa ei järkeä ole.Näissä organisaatioissa nykykunnanvaltuutetut sitten leikkivät.Nytkin tällä palstalla ne jotka pikkukuntia puolustavat ovat-lyödäänkö vetoa-TÖISSÄ PIKKUKUNNAN KUNNANVIRASTOLLA!Joutilaina siellä seuraavat ja kommentoivat.

Jaba_43 kirjoitti:

Palvelutuotanto ja hallinto nimenomaan ovat ongelmien keskeisin ydin. Vai onko siinä mielestäsi järkeä, että samanlaisia kokouksia pidetään ja päätöksiä tehdään erikseen yli 400 kunnassa ja tuloksena on se, että naapureina oleville vanhuksille, joiden välistä sattuu menemään kunnanraja, tulee kommallekin eri kodinhoitaja kahdesta eri kuntakeskuksesta?

Autoilua voitaisi vähentää paljonkin, kun hallintorakenteet muodostettaisi palvelutarpeiden pohjalta eikä niin, että hallintorakenteet on koskematon tabu, jonka puitteisiin palvelut pakotetaan maksoi mitä maksoi, ja jos kunnan rahat loppuvat, niin valtion velvollisuus on maksaa loput.

Lue lisää

kuntaliitoksia enkä muutakaan järkeistämistä. Hallinto ja palvelutuotanto eivät kuitenkaan minusta ole asian keskeisin ydin, vaan suomalainen haja-asutus, joka soveltuu riista- ja kalatalousyhteiskuntiin, jollainen Suomi ei enää ole.

Jaba_43 kirjoitti:

Palvelutuotanto ja hallinto nimenomaan ovat ongelmien keskeisin ydin. Vai onko siinä mielestäsi järkeä, että samanlaisia kokouksia pidetään ja päätöksiä tehdään erikseen yli 400 kunnassa ja tuloksena on se, että naapureina oleville vanhuksille, joiden välistä sattuu menemään kunnanraja, tulee kommallekin eri kodinhoitaja kahdesta eri kuntakeskuksesta?

Autoilua voitaisi vähentää paljonkin, kun hallintorakenteet muodostettaisi palvelutarpeiden pohjalta eikä niin, että hallintorakenteet on koskematon tabu, jonka puitteisiin palvelut pakotetaan maksoi mitä maksoi, ja jos kunnan rahat loppuvat, niin valtion velvollisuus on maksaa loput.

Lue lisää

"hallintorakenteet on koskematon tabu, jonka puitteisiin palvelut pakotetaan maksoi mitä maksoi, ja jos kunnan rahat loppuvat, niin valtion velvollisuus on maksaa loput."

Osana pankkiriisin ja 90-luvun lamaan hoitotoimenpiteinä sovittiin hallinnon ja palvelurakenteiden säästö- ja korjaustoimenpiteistä.Hallinto on paisunut ja tehdyt säästötoimenpiteet tulevat nyt maksuun.

Kannattaako edes kysyä jakaako tämä keskustan ja demarien mielipiteitä ?
Toisaalta jos joku puolue ottaa asiassa jonkun kannan se voi jopa pysyä siinä 50% todenäköisyydellä jonkin aikaa.

Vanhaa fraasi "Keskusta pettää aina" voidaan sovittaa myös "SDP peittää aina " muotoon.

puhut asiaa kirjoitti:

nykyiset kunnanrajat ovat perua 1800-luvulta,jolloin kuljettiin hevosilla.Nyt kysynkin:mitä järkeä on joka 15-20 kilömetrin päässä pitää tälläistä hallintoa,ja kunnanjohtajaa.Tämä on todella tehotonta ja tulee veronmaksajille kalliiksi,mutta keskusta se vaan hokee "vapaaehtoisuuteen perustuvasta kuntayhteistyöstä",joka on johtamassa monikerroksiseen TURHAAN byrokratiaan,jossa ei järkeä ole.Näissä organisaatioissa nykykunnanvaltuutetut sitten leikkivät.Nytkin tällä palstalla ne jotka pikkukuntia puolustavat ovat-lyödäänkö vetoa-TÖISSÄ PIKKUKUNNAN KUNNANVIRASTOLLA!Joutilaina siellä seuraavat ja kommentoivat.

Lue lisää

Mikäli Suomessa olisi vain yksi kunta,niin suurimmat ongelmat aiheutuisivat sen koosta ja yhdestä hallinnosta.

puhut asiaa kirjoitti:

nykyiset kunnanrajat ovat perua 1800-luvulta,jolloin kuljettiin hevosilla.Nyt kysynkin:mitä järkeä on joka 15-20 kilömetrin päässä pitää tälläistä hallintoa,ja kunnanjohtajaa.Tämä on todella tehotonta ja tulee veronmaksajille kalliiksi,mutta keskusta se vaan hokee "vapaaehtoisuuteen perustuvasta kuntayhteistyöstä",joka on johtamassa monikerroksiseen TURHAAN byrokratiaan,jossa ei järkeä ole.Näissä organisaatioissa nykykunnanvaltuutetut sitten leikkivät.Nytkin tällä palstalla ne jotka pikkukuntia puolustavat ovat-lyödäänkö vetoa-TÖISSÄ PIKKUKUNNAN KUNNANVIRASTOLLA!Joutilaina siellä seuraavat ja kommentoivat.

Lue lisää

Oletetaan, että neljän kunnan kannattaisi liittyä, mutta ne valitsevat kuitenkin vapaaehtoisen yhteistyön. Tästä seuraa, että yksi kunta voi kaataa uudistukset, vaikka kolme kuntaa olisi yksimielisiä.

Eihän näin voi olla!

Kunnat yhteen ja demokratia toimimaan enemmistöpäätöksillä.

D-D kirjoitti:

Mikäli Suomessa olisi vain yksi kunta,niin suurimmat ongelmat aiheutuisivat sen koosta ja yhdestä hallinnosta.

Ongelma on siinä, että paikallishallinnon rajojen tulisi olla sellaisia, jotka kuvastavat tämän päivän työssäkäynti- ja asiointialueita.

Vapaaehtoinen yhteistyö ei toimi, koska kunnat vetävät kotiinpäin. Espoo ei halua metroa, koska se toisi köyhät ihmiset piisamiturkkirouvien marketteihin. Sipoo ei kaavoita asuntoja, koska ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus pienenisi ja valtuustokieleksi muuttuisi suomi.

Tämä haittaa koko Suomea, koska se haittaa pääkaupunkiseudun luonnollista kasvua. Yritykset eivät saa kohtuupalkoilla työntekijöitä, koska asunnot ovat kiven alla ja kalliita ja työmatkat kestoltaan aivan älyttömiä ja ruuhkaisia.

D-D kirjoitti:

"hallintorakenteet on koskematon tabu, jonka puitteisiin palvelut pakotetaan maksoi mitä maksoi, ja jos kunnan rahat loppuvat, niin valtion velvollisuus on maksaa loput."

Osana pankkiriisin ja 90-luvun lamaan hoitotoimenpiteinä sovittiin hallinnon ja palvelurakenteiden säästö- ja korjaustoimenpiteistä.Hallinto on paisunut ja tehdyt säästötoimenpiteet tulevat nyt maksuun.

Kannattaako edes kysyä jakaako tämä keskustan ja demarien mielipiteitä ?
Toisaalta jos joku puolue ottaa asiassa jonkun kannan se voi jopa pysyä siinä 50% todenäköisyydellä jonkin aikaa.

Vanhaa fraasi "Keskusta pettää aina" voidaan sovittaa myös "SDP peittää aina " muotoon.

Lue lisää

Mietipä minkä nimisiä pankkeja meillä olikaan 90-luvun alussa?

Moniko niistä on enää jäljellä sellaisenaan?

Taitaa olla ainoastaan osuuspankkiryhmä ja jokunen säästöpankkipuolen paikallispankki.

Kuntarakenteeseen verrattavaa pankeissa toki on se, että suljetun talouden aikana joka kylässä oli KOP, SYP, PSP, Säästöpankki ja Osuuspankki.

Monestakohan tuhannesta pankin konttorista roudattiin puusepän mittatilaustyönä tekemät jalopuukalusteet kaatopaikoille ja marmorilattiaa tallaavat nyt pizza-kebabia purevat keskikaljasiepot.

Kuntarakenteen uudistus kannattaisi hoitaa pienemmin tappioin kuin pankkirakenteen pakkosaneeraus.

Jaba_43 kirjoitti:

Ongelma on siinä, että paikallishallinnon rajojen tulisi olla sellaisia, jotka kuvastavat tämän päivän työssäkäynti- ja asiointialueita.

Vapaaehtoinen yhteistyö ei toimi, koska kunnat vetävät kotiinpäin. Espoo ei halua metroa, koska se toisi köyhät ihmiset piisamiturkkirouvien marketteihin. Sipoo ei kaavoita asuntoja, koska ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus pienenisi ja valtuustokieleksi muuttuisi suomi.

Tämä haittaa koko Suomea, koska se haittaa pääkaupunkiseudun luonnollista kasvua. Yritykset eivät saa kohtuupalkoilla työntekijöitä, koska asunnot ovat kiven alla ja kalliita ja työmatkat kestoltaan aivan älyttömiä ja ruuhkaisia.

Lue lisää

Korjaisiko mitään jos verotulot jäisivät työssäkäyntikuntaan ja palvelut ostettaisiin myös sieltä ?

Sipoolaiset pitänevät kiinni omistusoikeudestaan ainakin maidensa osalta tiettyyn hintaan asti.

Pääkaupunki voisi jo aloittaa lopullisen irtioton ja kasvaa ylöspäin maailmankartalle.

Tämänpäivän ongelmat eivät mielestäni ole kalliit asunnot ja kohtuuttomat palkat.
Ongelmana on vahva euro ja väkisellä pienenä pidettävä inflaatio.

Ruuhkat ja pitkät työmatkat ovat ongelmia samoin keskittymien hallitsematon kasvu.

Jaba_43 kirjoitti:

Mietipä minkä nimisiä pankkeja meillä olikaan 90-luvun alussa?

Moniko niistä on enää jäljellä sellaisenaan?

Taitaa olla ainoastaan osuuspankkiryhmä ja jokunen säästöpankkipuolen paikallispankki.

Kuntarakenteeseen verrattavaa pankeissa toki on se, että suljetun talouden aikana joka kylässä oli KOP, SYP, PSP, Säästöpankki ja Osuuspankki.

Monestakohan tuhannesta pankin konttorista roudattiin puusepän mittatilaustyönä tekemät jalopuukalusteet kaatopaikoille ja marmorilattiaa tallaavat nyt pizza-kebabia purevat keskikaljasiepot.

Kuntarakenteen uudistus kannattaisi hoitaa pienemmin tappioin kuin pankkirakenteen pakkosaneeraus.

Lue lisää

Pankkien "yritysten" nimet vaihtuivat samoin velkojen maksajat hinnalla joka tiputti pohjan taloudeltamme vuosikymmeniksi eteenpäin.

Vai onko valtionvelka jo maksettu?

Kaikki jäljellejätetyt pankit käyttivät hyväkseen niille annetun tilaisuuden.Osa tosin on saamansa rahallisen näkyvän tuen maksanut takaisin.Mutta suurempi menetys tuli toiselle osapuolelle ja koko pk-sektorille.

"Kuntarakenteen uudistus kannattaisi hoitaa pienemmin tappioin kuin pankkirakenteen pakkosaneeraus."
Tuon kun muistaisivat päätöksiä avoimesti tehdessään.

taloudellinen tilanne johtuisikin esim. maantieteellisestä sijainnista ja muuttuneesta taloustilanteesta eikä niinkään kunnanvaltuuston poliittisesta jakaumasta? Kepukriittiset kirjoittajat täällä haluavat syyttää kaikesta kepua. Valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset.

ns. kepukuntien kirjoitti:

taloudellinen tilanne johtuisikin esim. maantieteellisestä sijainnista ja muuttuneesta taloustilanteesta eikä niinkään kunnanvaltuuston poliittisesta jakaumasta? Kepukriittiset kirjoittajat täällä haluavat syyttää kaikesta kepua. Valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset.

Lue lisää

Tilanne johtuu muuttoliikkeestä, ei mistään muusta.

Muuttotappiokunnissa ei riitä veronmaksajia palvelujen tuottamiseen, siksi kuntien veropohjaa pitää vahvistaa niin, että yhdistämisten jälkeen syntyvässä kunnassa on tarpeeksi veronmaksajia kattamaan kunnan kustannukset.

Kuntien poliittisesta jakaumasta on sikäli kyse, että keskusta on vahvasti vastustanut kuntaliitoksia, koska sen kannatus syrjäkunnissa perustuu siihen, että kepu junailee näille kunnille valtionapuja.

Palvelujen laadun ja saatavuuden turvaaminen on tietenkin tärkeämpää kuin se montako kuntaa meillä on. Valtion ja kuntien työnjako kuuluu ilman muuta rakenneuudistukseen mukaan.

Maantieteellinen tasa-arvo on suuri haaste, koska meitä on vain puolet Moskovan väliluvusta pinta-alalla, johon mahtuu monta Keski-Euroopan valtiota.