Kaikki puolueet ovat ilmoittaneet aikovansa nostaa alkoholiveron hintaa seuraavalla hallituskaudella - miksi?
Kokoomus nostaisi väkevien juomien veron alennusta edeltävälle tasolle estääkseen terveyshaittoja - naurettavaa.
Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset nostaisivat väkevien alkoholien verotusta ohjatakseen kulutusta miedompiin juomiin - pikemminkin mietojen juomien veroa pitäisi laskea edelleen.
SDP nostaisi veroa vain veron nostamisen vuoksi - tyypillistä.
Keskusta edustaa tällä kertaa ehdottomasti järkevintä linjaa ehdottamalla mahdollisimman maltillisia korotuksia, jotta matkustajatuonti ja pimeä kauppa eivät pääsisi uudelleen alkuun, minkä takia alennukset pääosin piti aikoinaan tehdäkin - keskustelevaa.
Kaiken kaikkiaan alkoholiveronkorotuspuheet kuulostavat typeriltä ja edustavat hätävarjelun liioittelua ilman minkäänlaisia kestäviä perusteluja.
Kokoomus nostaisi väkevien juomien veron alennusta edeltävälle tasolle estääkseen terveyshaittoja - naurettavaa.
Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset nostaisivat väkevien alkoholien verotusta ohjatakseen kulutusta miedompiin juomiin - pikemminkin mietojen juomien veroa pitäisi laskea edelleen.
SDP nostaisi veroa vain veron nostamisen vuoksi - tyypillistä.
Keskusta edustaa tällä kertaa ehdottomasti järkevintä linjaa ehdottamalla mahdollisimman maltillisia korotuksia, jotta matkustajatuonti ja pimeä kauppa eivät pääsisi uudelleen alkuun, minkä takia alennukset pääosin piti aikoinaan tehdäkin - keskustelevaa.
Kaiken kaikkiaan alkoholiveronkorotuspuheet kuulostavat typeriltä ja edustavat hätävarjelun liioittelua ilman minkäänlaisia kestäviä perusteluja.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Poliitikot vaan jauhaa aina tosta viinasta.
Keskittyisivät olennaiseen.
Jokainen puolue havittelee raittiushurskastelijoiden ääniä, sillä niitä on todella paljon jaossa.
Asiasta olen samaa mieltä kuin sinä. Veronalennuksia on jatkettava siten, että halvin känni tulee miedoista juomista eikä väkevistä niin kuin nyt. Se on parasta alkoholipolitiikkaa, että viinaa saa vähällä rahalla ja helposti.
Alkoholihaittoihin on sitten puututtava aivan eri keinoilla kuin hintaa kallistamalla ja saatavuutta vaikeuttamalla. Se sortaa alkoholistit yhä syvemmälle vaikeuksiin, kun rahaa ei riitä muuhun elämiseen ja viinan hommaaminen vie kaiken ajan ja vaivan.
Pääpaino pitää olla ennaltaehkäisyssä. Siinä, että valistus on riittävää ja tehokasta. Alkoholinkäytöstä pitää ryhtyä puhumaan avoimesti ja alkoholisoitumisen oireisiin pitää voida puuttua heti, kun niitä alkaa esiintyä.
Nyt on pakko vihdoinkin riisua alkoholinkäytöstä se mystiikka, että kyse muka on henkilökohtaisesta yksityisasiasta, joka ei muille eikä ainakaan yhteiskunnalle kuulu.
En panisi vastaan sellaista lainsäädäntöä, jossa ensimmäinen krapulapoissaolo töistä aiheuttaisi automaattisen passituksen työpaikkalääkärille ja kolmas krapulapoissaolo passituksen viikon mittaiseen suljettuun terapiaan. Krapulapoissaolojen jatkuessa ne pitäisi voida vähentää palkasta.
Tuo on vain yksi tapa puuttua ongelmaan silloin, kun sen ensioireet näkyvät. Toinen tapa voisi olla, että maksa-arvoja seurataan yhtä tiiviisti kuin vaikkapa verenpainetta ja kolesteroliarvoja. Pääasia, että toimenpiteet kohdistetaan niin aikaiseen vaiheeseen, jossa alkoholisoitumisen prosessiin voidaan jotain vaikuttaa.
90% kansasta käyttää alkoholia normaalisti. Ei alkoholin verotuksen perusteena voi olla se, että korkealla verolla muka estetään niitä haittoja, joita 10% vähemmistö aiheuttaa, ellei tämän vähemmistön syntymisen estämiseksi tehdä muuta kuin tekopyhä veronkorotus poliitikkojen ääntenkalastelun vuoksi.
Hoitoon pakko-ohjaaminen on tietysti yksi tapa puuttua ongelmaan, eikä huono sinällään lainkaan. Itse uskoisin vieläkin enemmän sosiaalisen paineen vaikutukseen. Niin kaun, kun Suomessa ns. ihannoidaan kännäämistä, ongelma on olemassa. Sitten, kun ympäristö osoittaa paheksuntansa ylenjuomista kohtaan riittävällä intensiteetillä, se pistää itse kunkin miettimään tapojaan tarkemmin. Miten tämä sitten toteutetaan on pitkän aikavälin asia, mutta jo nykyään ainakin median perusteella näyttää siltä, että etenkin nuorissa alkaa olla enenevässä määrin alkoholin käyttöä vastustavia yksilöitä, ja siten tietysti antavat kavereilleen ajatuksia herättävän signaalin. Onko tämä seurausta koulussa, tai muualla annetusta valistuksesta, vai onko tämä seurausta fiksujen nuorten päättelykyvystä saatuaan seurata kosteiden vanhempiensa sähläämistä viinan kanssa?
On selvä, että aina tulee olemaan tietty marginaalinen porukka, joka kaatuu viinapulloon, mutta kuten mainitsit - miksi säännöt pitäisi laatia heidän ehdoilla?
Olen käynyt työelämässä läpi hyvin kosteat bisneksentekotyylit 60-luvun puolivälistä 80-luvun alkupuolelle, jolloin asenteita alettiin rajusti muuttaa. Hyvä esimerkki on S-ryhmä, jossa firmaa ennen pääjohtaja Jere Lahtea saneerannut kaveri (nimi ei muistu mieleen) antoi saman tien kenkää niille johtoportaan jäsenille, jotka tulivat krapulassa töihin. Omat tavarat muovikassiin, avaimet pöydälle ja ulos. Palkka juoksi siihen saakka, mitä työsopimuksessa oli sovittu, ja sitten poikki.
Noin pitäisi joka paikassa toimia, sillä se, mitä yritysjohto tekee heijastuu aina alaspäin huonona esimerkkinä.
Parikymmentä vuotta sitten jokaisissa firmabileissä, asiakastilaisuuksissa, pääjohtajien 50-v. pippaloissa, jne. viinapöytä notkui merkkien valikoimaa konjakeista ja viskeistä glineihin ja vodkiin. Jo kymmenen vuotta sitten oli enää puna- ja valkoviiniä olutta; nyt ei aina sitäkään. Viimeksi tarjottiin verigreippimehua tuoreista hedelmistä puristettuna jääpalojen kanssa. Melkein kuin tilkka camparia olisi ollut mukana. ;-)
Muutos on lähtenyt jo käyntiin, mutta ilmeisesti vain yhteiskunnan koulutetusta ja hyvinvoivasta päästä. Erilaistumista saattaa olla tapahtumassa nuortenkin kohdalla, koska mm. oma asuinalueeni on huomattavasti siistiytynyt kaljaa kittaavista nuorista viimeisen 20 vuoden aikana, mutta keskusta on sen sijaan muuttunut aika kamalaksi paikaksi.
Pitkää aikaväliä tarvittaisi ennen muuta kännikalojen ihannoimisen lopettamiseen. Muutos on toki siinäkin nähtävissä. Vanhoissa Suomi-filmeissähän on aina koomisena tyyppinä kylän kännikala, uudemmissa kotimaisissa sellaisia ei ole, vaan juoppous näytetään mieluummin realistisen tympeänä asiana. Raid-leffan pornokauppias Sundgvist (Juha Muje)
teki aika karmean kuvan parin vuoden ryyppyputkesta toipuvana tyyppinä, jos olet leffan nähnyt.
Yksi tapakulttuurin muutos pitäisi tehdä lakisääteisesti, eli palauttaa se kielto, että julkisilla paikoilla, kaduilla ja puistoissa juominen on rangaistava teko. Se panisi ainakin pullot piiloon ja pidentäisi huikan väliä, kun pitää löytää paikka, johon valvova silmä ei näe.
Alkoholin verottaminen ja kalleus ei haittaa ketään. Hinta vaikuttaa kokonaiskulutuksen määrään ja alkoholihaitat puolestaan seuraavat kokonaiskulutuksen määrää.
Alkoholihaittojen torjunta pitää aloittaa ja kohdistaa erityisesti alle 18 vuotiaisiin nuoriin. Psyykkinen riippuvuus ja humalajuomisen kulttuuri tarttuvat jo sieltä. Alkoholismi ei ala näkyä ensimmäisenä minään työssäpoissaoloina. Ne joilla alkopholisoitumisen riski on suurin, eivät ole juuri töissä käyneetkään muualla paitsi vankiloissa rangaistusta suorittaessaan.
Alkoholi on keskeinen syy alkoholismiin. Se on rippuvuutta aiheuttava myrkky samaan tapaan kuin vaikkapa amfetamiini. Tällaisia myrkkyjä ei niiden kemiallisten vaikutusten ja yhteiskunnallisten seurausten osalta erota kuin se, että toiset ovat laillisia ja toiset laittomia päihteitä.
Alkoholin ja huumeiden hallittua viihdekäyttöä voi tietysti puolustella. Kuitenkin todellisuus osoittaa, että huomattavan suuri osa käyttäjistä aiheuttaa itselleen ja muille sekä koko yhteiskunnalle mittavia kärsimyksiä ja taloudellisia vahinkoja. Tämä vuoksi kyse on erityistuotteista, joita tulee kohdella myös sellaisina.
Kyse ei ole mistään populismista. Olen täysin vakuuttunut, että näiden asioiden kanssa ammattinsa puolesta tekemiseen joutuvat kuten lääkärit, sosiaalityöntekijät ja poliisi kannattavat hyvinkin tiukkaa saatavuuden säännöstelyä ja hintapolitiikkaa keinoina vähentää alkoholihaittoja. Arvelisin, että näiden toimien kannatus tässä joukossa lähentelee sataa prosenttia. Itse en ole vielä tavannut tähän ryhmään kuuluvia henkilöitä, jotka kannattavat sinun esittämiäsi keinoja ensisijaisina.
Firman juhlat yms. ovat osaltaan ruokkineet kovaa kännäämistä. Ilmainen, mutta muuten niin kallis viina on ihan pakko juoda, kun tarjotaan. Tänä päivänä tuo ei ole enää tarpeellista.
Toinen hyvä havainto, mitä en ollut tullut ajatelleeksi, oli viittauksesi elokuvaan ja sieltä välittyvään kuvaan juomisesta. Totta on, että nykyisissä Suomi-elokuvissa juomista ei ole kuvattu ihannoivasti, vaan pikemminkin realistisesti halveksien. Tuo selittää ainakin osan nuorison uudesta suuntauksesta raittiimpaan, tai ainakin kohtuullisempaan käyttöön tähtäävään elämään.
Julkijuomiskielto ei ole mielestäni ratkaisu puistokännäämisen lopettamiseen, sillä kiellon myötä menee liian monta mainiota mahdollisuutta nauttia ulkona vaikka esim. piknikistä muutaman oluen, viinin ja vaikka mahdollisen aperitiivin kera.
Julkijuomisen kiellolla tarkoitin lähinnä sitä, ettei sallittaisi kadulla pullot kourassa kävelyä ja avointa ryyppäämistä. Piknikki puiston nurmikolla on toki mukavaa, mutta olisiko siitä suurta haittaa, jos sitä ei ihan Espan puistossa sallittaisi?
Alkoholin alhainen hinta ja helppo saatavuus korreloivat kokonaiskulutuksen kanssa, mutta ne eivät ole koskaan olleet syynä alkoholismiin.
On siis poliitikkojen täydellistä itsepetosta, jos kuvitellaan estettävän alkoholismia viinan verotusta kiristämällä, koska se alentaa kulutusta, mutta ei poista ainuttakaan alkoholismin syytä.
Hinnankorotuksen vaikutus kokonaiskulutukseen on myös harhaa, koska alkoholistit siirtyvät korvikkeisiin, kun hinta nousee. salakuljetus, kiljun teko, kotipoltto, yms. tilastoimaton kulutus kasvaa aina, kun veron korotuksella on saatu tilastoitu kokonaiskulutus alas.
Kuten olen aimmein todennut, alkoholi eli tämä myrkyllinen aine jo sinällään on alkoholismin keskeinen syy. Se riippuvuutta aiheuttava aine ja sen vuoksi se on syy. Meillä oli laillisessa morfiinihoidossa sodan aikaisia potilaita, jotka tulivat morfiinille riippuvaiseksi haavoitettuaan sodassa. Morfiini oli siis syy narkomaniaan. Soitlaiden haavoittuminen sodassa ja kipijen hoitaminen morfiinilla oli toinen syy. Jos kipulääkitystä ei olisi annettu, riippuvuutta ei olisi kehittynyt, mutta tuskat olisivat olleet sietämättömät.
Tässä ei ole olennaista se, siirtyvätkö alkoholistit korvikkeisiin. Olennaista on sen sijaan se, ettei alkoholiriippuvuutta pääsisi syntymäänkään. Silloin ei ole tarvetta siirtyä korvikkeisiinkaan.
Morfiinivertaus on hiukan haettu, koska riippuvuus siihen syntyy hyvin nopeasti. Alkoholiriippuvuuden syntymiseen menee useita vuosia, jopa vuosikymmeniä ennen kuin riippuvuus on sellaisen alkoholismin tasolla, josta asianomainen ei enää omin voimin pääse irti.
Niinpä alkoholismin syihin, jotka ilmenevät hyvin selvinä vaiheina alkoholisoitumisprosesissa pitäisi päästä puuttumaan, koska viinan halpa hinta ei ole koskaan aiheuttanut kenekään alkoholisoitumista haitallisen riippuvuuden tasolle.
Riippuvuus todellakin aiheutuu alkoholista itsestään, joten haittojen ennaltaehkäisyyn on pakko keksiä pätevämpiä keinoja kuin verotuksen kiristäminen, sillä se ei auta, vaan pelkästään pahentaa alkoholistien elämää.
Joo - minun puolesta voidaan kieltää piknikit juomien kanssa vaikka koko Helsingin alueella, vaikka en näe siinä mitään varsinaista järkeä. Jos ihmisellä on ankara jano ja hänellä sattuu olemaan kylmää olutta kassissa, niin eihän siinä ole mitään järkeä, että se olut pitää mennä nauttimaan johonkin helvetin vaikeaan paikkaan, missä kukaan ei varmasti näe sinua olutta juomassa - etenkään virkavalta.
Hintapolitiikka ja saatavuuden säännöstelu ovat tehokkaimpia keinoja. Pätevämpiä ei ole vielä onnistuttu kehittämään.
Tässä on jonkinlainen suomalaisen melankolisen mielenlaadun, miehisen pärjäämiskulttuurin ja siihen liittyvän epäonnistumisen pelon yhdistelmä, jota hoidetaan aikansa alkoholilla. Tällaiset asiat eivät näytä muuttuvan ihan vuosisadassa tai parissa.
Me suomalaiset muistutamme näissä kohdin itäisiä "raakalaiskansoja". Slaaveilla, balteilla ja suomalais-ugrilaisilla kansoilla on kaikilla samansuuntaisia taipumuksia. Siihen liittyvät korkeat henkirikosluvut, korkeat itsemurhaluvut ja hyvin humalahakuinen juomiskulttuuri sekä miesten melko alhainen kuolleisuusikä. Saattaapa siihen liittyä hyvin hajallaan oleva asutuskin. Muita ihmisiä on vaikea kohdata, saati sitten tutustua heihin.
Esim. Kreikassa asiat ovat toisin. Ihmiset elävät terveellistä elämää ja ovat pitkäikäisiä. Ovat sosiaalisesti aktiivisia, eivät tapa toisiaan eivätkä itseään. Myös Japanissa on erittäin vähän henkirikoksia, mutta paljon itsemurhia, mikä liittyy kansalliseen kunniakäsitykseen. Juomisen suhteen japanilaiset ovat aika vastustuskykyisiä, heillä on jonkinlainen geneettinen antabusreaktio alkoholiin. Sammuvat helposti ja voivat pahoin, jos ryyppäävät.
Kun tavat ja tottumukset näyttävät olevan näin syvällä ja voisiko sanoa kansanluonteessa, mikään valistus tai yritykset muuttaa kulttuuria eivät tunnu onnistuvan. Silloin puree vain raaka tapa erottaa mies ja alkoholi toisistaan niin hyvin kuin se on mahdollista.
Kannattaisi vähän kuulostella peruskoulun ylä-asteen oppilaiden suhdetta alkoholiin. Kännien vetäminen on jokapäiväinen puheenaihe. Sieltä se jo lähtee. Mistä lie oppineet.
Pätevämpiä keinoja on vaikka millä mitalla. Ne eivät vaan tuo poliitikoille suosiota. Siksi niitä ei nosteta keskusteluun. Ylempänä ketjussa heitin lonkalta muutaman, aiemmin kun sama aihe oli esillä ehdottelin muita keinoja.
Viinan "liian halvan" hinnan vuoksi kukaan ei viinaa juo, ei edes peruskoulun yläasteella.
...jos tätä nostetaan.
Varmasti ei mikään. Ja varsinkaan autovero ei laske koskaan.
Poliitikot osaavat jo törsätä rahoja tarpeeksi hunningolle, joten mitään veroa ei ole syytä nostaa.
jotta viinan hinnan korotus,kompensoi elinkustannusindeksiä.Jos tehdään pelkkä ruuan alv:n lasku se alentaisi eläkeläisten tuloja.
Oli odotettavissa, että alkoholiveron roima alentaminen lisää kulutusta väliaikaisesti. Tämä oli silti varsin järkevä liikku. Jos verot nousee, paineet viralliseen ja laittomaan maahantuontiin lisääntyy, kotivalmistus elpyy ja alkoholin pimeä katukauppa pääsee taas vauhtiin lisäten mm. rikollisuutta.
Oikea tapa on EU:n yhtenäinen alkoholiverotus ja valistus; kaikki suomalaiset eivät vielä edes tiedä, että nauttia voi myös kohtuudella. Liika holhoaminen ei yksinkertaisesti enää sovi, tässäkään asiassa.
Silloin, kun viina oli kortilla ja Alkot harvassa pihisi maalla kiljupönttö joka juopon saunassa. Sitten, kun satsi oli valmis, niin se juotiin suunnilleen kerralla, kun sitä oli. Moni akka joutui kakaroineen hankeen, kun kiljusta hullu ukko alkoi riehua kirveen kanssa ja pienensi penkit polttopuiksi ennen kuin nimismies kävi hakemassa pahnoille.
Tätä ei tapahdu enää, kun viinaa myydään pienissä pulloissa ja sitä saa aina sen verran kun kerralla haluaa juoda.
Viinan veronkorotusta vaativa raittiushörhöjen joukko aiheuttaisi maaseudeulle uskomattoman takaiskun, jos siellä palattaisi 40 vuoden takaiseen kiljunlätäyskulttuuriin siksi, että viina on taas liian kallista.
se sopisi myös kaupunkeihin omakotiasumiseen.
Sellainen 20-50 litraa vuodessa omaan käyttöön pitäisi saada kirkasta tiputella marjoista ja hedelmistä. Veroa vastaan tietenkin.
Viinapannuja saisi ostaa Alkosta ja niissä olisi esim. vuosittainen veroleima ja hyväksytty sikunanestojärjestelmä.
Eihän noista määristä tule kuin vajaa litra/viikko. Se tuskin riittää edes unilääkkeeksi. Minusta 100 litran kattokin voisi olla aika pieni, sillä ei siitäkään juuri naapuritarjoiluun riittäisi.
Kotipoltto laatuvehkeillä olisi hyvä homma. Sitä harrastettiin paljon 60-luvulla ja 70-luvun alussakin, mutta silloin joku huono hallitus kielsi tislauslaitteiden mynnin yksityishenkilöille, kun tiputtelua tehtiin myös myyntitarkoitukseen.
Salliminen voisi nykyisen elintason ja halvan viinan aikana olla ihan hauska harrastus, koska tuskinpa kukaan viitsisi nähdä vaivaa siitä, että alkaisi keitoksiaan myydä, kun Alkosta saa parempaa halvemmalla.
90-luvun alun laman aikaanhan joka ostoskeskukseen nousi olut- ja viinipakkauskauppiaita, jotka myivät käymispönttöjä ja pullotuslaitteita, kun lama pudotti monen elintason sellaiseksi, ettei ostojuomiin riittänyt rahaa. Nyt noita myymälöitä ei enää taida olla missään.
Yksi tuttu mulla enää on, joka tekee viiniä omista marjoistaan ja hedelmistään, ottaapa joskus tutlta kauppiaalta yliaikaiset viinirypäleet ja tekee niistäkin aika maukkaita juomia. Kotiviinin teko ei vaan ole hätäisen hommaa, kun hyvän maun edellytyksenä on 1-3 vuoden pullokypsytys.
Sitten pääsemmekin jo uuteen aiheeseen, verojen kohdentamiseen.
Elintarvikkeiden ALV:n soisin olevan nykyistä lähempänä yleiseurooppalaista tasoa, 8% olisi sopiva. Veroale parantaisi varsinkin pienituloisten elämänlaatua. Viinavero voisi olla samalla tasolla. Vielä kun tingitään autoverosta ja perintöveron tuotoista, valtiolla onkin iso aukko paikattavana.
Yhtäällä ylisuuren virkamieskoneistomme toiminnan järkeistäminen ja turhan byrokratian purkaminen, toisaalla verojen kohdentaminen haittavaikutusperusteisemmiksi - nämä toimenpiteet kattaisivat valtaosan veroalennusten synnyttämästä kassavajeesta, kait :)
Jo yksin korkea polttoainevero vähentäisi merkittävästi luonnonvarojen kerskakulutusta kaikilla sektoreilla. Samoin se mahdollistaisi UE-teknologioiden taloudellisesti nykyistä kannattavamman hyödyntämisen. Uusiutuvat energialähteet kun eivät vielä ole läheskään kilpailukykyisiä ja syynä on fossiilisten polttoaineiden liian alhainen maailmanmarkkinahinta yhdistettynä helppoon saatavuuteen. No, tähän on tulossa tervehdyttävä muutos.
EU:n integraatio ja yhteinen talous- ja veropolitiikka voisi toimia. Suomi kansallisvaltiona alkaa olla liian pieni yksikkö globalisaatiomyllyssä. Siispä lippa kohti liittovaltiota, niin hyvä tulee, kait :)
Ps. Harjoittelin eilen lentämistä ja nyt on toinen nilkka turvoksissa. Ihmisille tiedoksi: rapuissa kannattaa KÄVELLÄ.
En vastusta mitään veroehdotustasi, mutta ajattelen itse asiaa puhtaasti veropohjan laajentamisen kannalta. Niin kauan kun meillä on 350 000 ihmistä työttömänä, kurssitettavana tai tukityöllistettyinä, eli aheuttamassa erittäin suuret kustannukset maksettavaksi niistä veroista, joita onnistutaan keräänään, niin veronalennusvara olisi kohdistettava sellaisiin veroihin, jotka kaikkein tehokkaimmin luovat työtä, eli siirtävät ihmisiä kortistosta tukien vastaanottajista oikeisiin töihin ansaitsemaan tuloja ja maksamaan veroja sen sijaan, että kuluttaisivat niitä.
Niinpä kannatan palkkojen verotuksen alentamista niin kauan kun sillä on kulutuslysyntää lisäävä ja työllisyyttä parantavaa dynaamista vaikutusta.
Ruoan alvin ja perintöveron alentamisen aika tulee sitten, kun työttömyys on saatu painettua alemmalle tasolle. Perintöverosta tehtäviä vähennyksiä pitäisi kyllä nostaa sen verran, ettei lesken tarvitsisi myydä asuntoa verojen maksua varten.
Pientuloisten elämän laatua pitää parantaa täsmätoimilla. Ruoan alvin alentaminen on suurempi lahja hanhenmaksan syöjille kuin vähätuloisille.
Työttömyys vinouttaa kansantaluotta merkittävästi. Tai sanotaan näin, että kun työikäisistä vain 2/3 on työllisiä, ei systeemi nykyisellään voi pyöriä kitkatta. Palvelualan työpaikkojen synnyn edistäminen on tärkeää, sillä siellä jos missä on kasvupotentiaalia, varsinkin P-K -sektorilla.
Mutta onkohan sentään ruoan alvin alentaminen suurempi lahja suuri- kuin pienituloisille ? Jos pienituloinen käyttää 50% pakollisten kulujen ylittävästä osuudesta ruokaan ja suurituloinen 10%, niin rotanhäntähalstraaja saa paljon suuremman suhteellisen edun ruoka-alesta kuin suurituloinen, uskoisin.
Veronalennusten dynaamisten vaikutusten arvioinnissa eurot ratkaisevat. Nyt on kaavailtu ruoan alvin alentamista 17%:sta 12%:iin eli 5 %-yksikön pudotusta.
Pekkarisen syksyllä teettämä selvitys arvioi, että tuosta jäisi n. 2 %-yksikköä kaupan portaisiin ja n. 3 %-yksikköä ehkä siirtyisi vähittäishintoihin. Moni epäilee, ettei sekään siirry ja jos siirtyy, niin ei välttämättä kaikkiin tuotteisiin, vaan ainoastaan niihin, oiulla kauppa jo nytkin vetää asiakkaita sisään täyttämään ostoskorinsa niilläkin tuotteilla, joiden hinta ei ole alentunut tippaakaan.
Rdiouutisista muistan kuulleeni joistain viimeisimmistä selvityksistä, joiden mukaan pienituloisen (eläkeläisen?) ostoskori halpenisi 5 euroa. Sillä, että tuo siirtyisi takaisin kulutukseen lisäämään kulutuskysyntää, ei liene kovin suurta vaikutusta työllisyyteen.
Kun ruoan alvin alennus 5 %-yksiköllä maksaa valtiolle puoli miljardia euroa (500000000 €), niin kyllä vähävaraisten asemaa voi tuolla rahalla poarantaa paljin tehokkaammin niin, ettei kauppa vedä osaa välistä ja ettei hintoihin siirtyvä osa mene kultahammasrannikolla sisäfileen tai lampaanviulun tarjoushintaan, koska siellä kilpaillaan niistä asiakkaista, joilla on rahaa niin, että ranteita pakottaa.
vaikuttaa siltä, että olet oikeassa.
Ruoan alvin alennuksella olisi selkeä kansanterveyttä parantava vaikutus, sillä alennus toisi paremmat ja laadukkaammat tuotteet köyhemmänkin ruokapöytään. Useat tutkimukset osoittavat, että varakkaammat viettävät terveellisempää elämää kuin köyhemmät, ja ruokavaliolla on tässä kohtaa suuri vaikutus. Toisinsanoen, mikä ruoan alvissa hävitään, se sairausmenoissa voitetaan - ja enemmänkin.
lenkkimakkaraan.
Hanhenmaksa on rasvaista ja se sisältää raskasmetalleja. Lisäksi tuotantotapa on epäeettinen. Mutta sehän sopii kokkareen pöytään.
Ei raha ole mikään terveellisen syömisen este. Se on koulutus- ja valistuskysymys, joka on sikäli epätasa-arvoista, että valistus uppoaa paremmin niihin, joilla on muutenkin parempi koulutus ja tiedon taso.
Duunari ei rehuja syö, vaikka ne olis ilmaisia.
Kyllä rahalla on merkitystä. Vertaa vaikka salaattiannoksen ja lenkkimakkarapaketin hintaa ja mieti kumman nauttisit kovaan nälkään, ja kumpi taltuttaa sen kovan nälän?
...lenkin halpa hinta estää salaatin markkinaosuuden kasvun, jos molemmat halpenevat samassa suhteessa n. 3 %-yksikköä, niin kuin jokin selvitys muistaakseni kertoi.
Tsekissä ihmiset käyttävät juomansa itse (pääasiassa luumuista), sitten valtuutettu viinankeittäjä tulee käymään kotiin ja kohtuukorvausta vastaan keittää viinan. Yksityisiltä viinankeitto on siis kielletty, mutta joka kylässä on lisensoitu viinankeittäjä. Tuttavaperhe teettää toistasataa litraa viinaa vuodessa. Aika pahaa minusta, vaikka itse kehuvat maasta taivaisiin. Alkoholiprosentti heidän viinassaan on 53 - 56 eli aika tämäkkää on tavara.
Luumuviinan makuhaitat saattavat johtua siitä, että kivet ovat mukana käymisvaiheessa.
Sain männävuosina ämpärillisen kriikunoita (pieniä jalostamattomia luumuja) ja tein niistä väkevää viiniä. Sitä ei saanut alas erkkikään, vaikka prosentteja lienee ollut vain 15-16%.
Jälkikäteen kuulin, että kivet olisi pitänyt poistaa, mutta pienten kriikunoiden kohdalla se olisi ollut melkoinen souvi.
Meinaan, että se lenkkimakkara voisi vaihtua vaikka terveellisempään kokolihaan salaatin kera. Lenkkimakkarahan on kilohinnaltaan sieltä ruokatarvikkeiden halvimmasta päästä ja yleisesti ottaen kasvikset ja kokoliha ovat lenkkimakkaraa kalliimpia.
Luulen vaan, etteivät hinta- ja ristijoustot toimi olettamallasi tavalla, vaikka olettaisimme jokaisen elintarvikkeen hinnan laskevan samat, oletetut 3%, joka alvin alennuksesta sanotaan siirtyvän kuluttajahintaan.
Kannatan silti ajatusta, että lenkki ja läskisoosi korvattaisi kokolihalla ja salaatilla.
http://www.youtube.com/watch?v=ZRe4cfw5-sA