Miksi?

Onnettomuudet on asia joista ei lyödä vetoa.

Seuraavaksi ajetaan sama pätkä raskaalla yhdistelmällä noin 80km/h, ja lasketaan moniko henkilöauto kurkkii kurkkimistaan perässä ja moniko menee vielä ohi, vaikka rajoitus on heille sama. Ohittajia on meinaan paljon, tänään 670km kierroksella totesin että ilmeisesti talvirajoitukset koetaan vitsinä, kun paikoin oli jo liukastakin, mutta sehän ei nissancorollia hidastanut.

stycke kirjoitti:

Seuraavaksi ajetaan sama pätkä raskaalla yhdistelmällä noin 80km/h, ja lasketaan moniko henkilöauto kurkkii kurkkimistaan perässä ja moniko menee vielä ohi, vaikka rajoitus on heille sama. Ohittajia on meinaan paljon, tänään 670km kierroksella totesin että ilmeisesti talvirajoitukset koetaan vitsinä, kun paikoin oli jo liukastakin, mutta sehän ei nissancorollia hidastanut.

Lue lisää

Henkilöautoilijat leikkivät omalla hengellään roikkuessaan rekan perässä. Mutta rekka takapuskurissa, se on kuin veitsi kurkulla.

Sen ihmeen haluaisin nähdä, että kaksi rekkaa ajaisi peräkkäin sallittua nopeutta eli max 80 km/h. Joku jurrinen yrittää väittää, että rajoittimeen nojaavat ajavat sallituissa rajoissa, mutta lakikirja väittää toista.
80 kulkevan rekan ohittaa paljon turvallisemmin 100 rajoitusalueella kuin 89 kulkevan rekan.
Lisäksi tilanteessa, jossa 80 kulkeva rekka saadaan juuri ja juuri pysähtymään, 89 kulkeva rekka törmää vajaan neljänkympin nopeudella esteeseen.
Näitä rekan törmäämisiä pysäähtyvään tai kääntymään ryhmittyvän auton perään näkee viikottain.

Alpo Hurri kirjoitti:

Sen ihmeen haluaisin nähdä, että kaksi rekkaa ajaisi peräkkäin sallittua nopeutta eli max 80 km/h. Joku jurrinen yrittää väittää, että rajoittimeen nojaavat ajavat sallituissa rajoissa, mutta lakikirja väittää toista.
80 kulkevan rekan ohittaa paljon turvallisemmin 100 rajoitusalueella kuin 89 kulkevan rekan.
Lisäksi tilanteessa, jossa 80 kulkeva rekka saadaan juuri ja juuri pysähtymään, 89 kulkeva rekka törmää vajaan neljänkympin nopeudella esteeseen.
Näitä rekan törmäämisiä pysäähtyvään tai kääntymään ryhmittyvän auton perään näkee viikottain.

Lue lisää

>Näitä rekan törmäämisiä pysäähtyvään tai kääntymään >ryhmittyvän auton perään näkee viikottain.

Ompas kumma kun minä en ole kertaakaan sattunut näkemään vaikka tuota ikääkin on kertynyt...

Alpo Hurri kirjoitti:

Sen ihmeen haluaisin nähdä, että kaksi rekkaa ajaisi peräkkäin sallittua nopeutta eli max 80 km/h. Joku jurrinen yrittää väittää, että rajoittimeen nojaavat ajavat sallituissa rajoissa, mutta lakikirja väittää toista.
80 kulkevan rekan ohittaa paljon turvallisemmin 100 rajoitusalueella kuin 89 kulkevan rekan.
Lisäksi tilanteessa, jossa 80 kulkeva rekka saadaan juuri ja juuri pysähtymään, 89 kulkeva rekka törmää vajaan neljänkympin nopeudella esteeseen.
Näitä rekan törmäämisiä pysäähtyvään tai kääntymään ryhmittyvän auton perään näkee viikottain.

Lue lisää

”Joku jurrinen yrittää väittää, että rajoittimeen nojaavat ajavat sallituissa rajoissa, mutta lakikirja väittää toista.”

Ei väitä vaan tietää, jos sällit tuolla yönselkään ajavat tappia vasten onko se sinulta pois, siitä 9-kympin nopeudesta ei vielä tule sakkoja. Mitä tulee jonoihin olen ajanut monta kertaa jonoissa täällä maakuntien teillä missä letkassa menee useita täyspitkiä yhdistelmiä. Vaikka nämä junat menevät alta 8-kymppiä harva yrittää näistä satojen metrien rekkaletkoista ohi. Ei kai niitä moottoriteille synny, mutta Heinolan jälkeen niitä riittää pitkin keskistä Suomea.

”Näitä rekan törmäämisiä pysäähtyvään tai kääntymään ryhmittyvän auton perään näkee viikottain.”

Ole hyvä esitä aiheesta faktaa montako henkilöauton yliajoa sattuu viikoittain? Jos otetaan kokonaismäärä siitä montako tapausta kymmenestä ryhmittyneet henkilöauton peräänajosta johtuu vain rekan kuljettajan väärästä nopeudesta taitaa kokonaisluku jäädä aika pieneksi.
Sen sijaan äkkijarrutukset kesken ajon tai vilkun puutteellisesta käytöstä löytyy syy monesta peräänajosta. Jos 80 kympin alueella näyttää vilkkua ajoissa sekä näyttää ryhmittymällä tai nopeutta riittävästi ajoissa hiljentämällä aikeensa tuskin sieltä rekka heti perään kolahtaa. Näihin tiellä kääntymisaikeissa töpeksiviin törmään lukumääräisesti monin verroin useammin toiset henkilö- tai pakettiautot ja hyvin usein myös linja-autot. Mitä ilmeisemmin vapautat henkilöautoliikenteen kaikesta vastuusta, koska he monet ovat täysiä amatöörejä eikä heiltä voi vaatia vastuullista käytöstä liikenteessä

Oletko koskaan miettinyt sitä, kuinka monelta varmalta kuolemalta ammattikuljettajat pelastavat tiellä töpeksiviä päivittäin. Harvase päivä voi lukea uutisen missä rekka väisti tai yritti väistää kaistalleen sinkoutunutta henkilöautoa. Varsinkin talvikelissä näitä koppuroita sinkoutuu pitkin teitä kun keilapalloja, välillä osuen vastaantuleviin välillä jopa penkkaan.

Kaikesta voi päätellä, että kyse ei ole raskaan liikenteen muille tienkäyttäjille aiheuttamista ongelmista, vaan aivan jostain muusta. Koska sille rekankuljettajalle ei pääsee ”vittuilemaan” se on tehtävä tätä ammattikuntaa puolustaville kirjoittajille.

Rajoitin 80km/h ja automaattijarrut jos kiihtyy yli. Ei noista perkeleistä tientukkeista pääse 100km/h alueella ohitse kun ajavat ohituspaikoissa alamäessä sen 100km/h, suoralla 90km/h, ja ylämäessä 60km/h.

ykköskuski kirjoitti:

Rajoitin 80km/h ja automaattijarrut jos kiihtyy yli. Ei noista perkeleistä tientukkeista pääse 100km/h alueella ohitse kun ajavat ohituspaikoissa alamäessä sen 100km/h, suoralla 90km/h, ja ylämäessä 60km/h.

Lue lisää

olisi ihan Loistava keksintö, varsinkin näin talviliukkailla.. Rattaat sutissa alamäkeen 60-tonnisella ja jos tiedät niin eturenkaat suttina ei autoa paljo käännellä vaan se menee mihin haluaa... Ja turvallisuus teillämme paranee :)

Rahtari-73 kirjoitti:

olisi ihan Loistava keksintö, varsinkin näin talviliukkailla.. Rattaat sutissa alamäkeen 60-tonnisella ja jos tiedät niin eturenkaat suttina ei autoa paljo käännellä vaan se menee mihin haluaa... Ja turvallisuus teillämme paranee :)

Lue lisää

Kaikki sellainen, mikä pyrkii hidastamaan liikkuvan kappaleen liikenopeutta on jarruvoimaa. Rekassa se voi olla, kuin polttoaineen syöttörajoitin, tai vaikkapa sähköinen jarru kataaniakselilla. Nämähän ovat jo tuttuja kymmenien vuosien takaa. Lisäksi vaikka pakokaasujarru, jolloin loppuu myös turbon painesyöttö. Olisihan näitä jos viitsisi luetella. Ei ole pakko lyödä etupyöriä lukkoon!
Sinun kannattaa vapaa-aikanasi lukea autotekniikkaa vaikka lehdistä ja vilkaista joskun lukion oppikirjaa fysiikasta.

vaikuttaa jarruvoima kirjoitti:

Kaikki sellainen, mikä pyrkii hidastamaan liikkuvan kappaleen liikenopeutta on jarruvoimaa. Rekassa se voi olla, kuin polttoaineen syöttörajoitin, tai vaikkapa sähköinen jarru kataaniakselilla. Nämähän ovat jo tuttuja kymmenien vuosien takaa. Lisäksi vaikka pakokaasujarru, jolloin loppuu myös turbon painesyöttö. Olisihan näitä jos viitsisi luetella. Ei ole pakko lyödä etupyöriä lukkoon!
Sinun kannattaa vapaa-aikanasi lukea autotekniikkaa vaikka lehdistä ja vilkaista joskun lukion oppikirjaa fysiikasta.

Lue lisää

Kas kummaa, enpä ole vielä semmoista pakokaasujarrua tavannut joka pitäisi edes tyhjän yhdistelmän nopeuden kurissa alamäessä. Oikeista hidastimista minulla ei ole sitä vertaa kokemusta, että niistä uskaltaisi mitään sanoa. Ne luultavasti pystyvät pitämään nopeuden kurissa suhteellisen hyvin. Ainakaan pelkkä Volvon VEB-moottorijarru, vaikka onkin huomattavasti pelkkää pakokaasujarrua tehokkaampi, ei riitä pitämään tyhjän yhdistelmän vauhtia kurissa.

Ongelmaksihan noissa tulee se kun hidastava vaikutus kohdistuu vain ja ainoastaan vetoakselille. Kesällä tästä ei nyt aiheudu sen suurempia ongelmia ainakaan täysperänvetäjissa, mutta liukkaalla alamäkeen mentäessä suuri, pelkästään vetoautoon kohdistuva hidastava voima on omiaan aiheuttamaan ylimääräisiä tilanteita. Vielä hullummaksihan asia tulisi jos joku automatiikka löisi näitä lisäjarruja itsestään päälle jonkun nopeuden ylittyessä.

teppo kirjoitti:

Kas kummaa, enpä ole vielä semmoista pakokaasujarrua tavannut joka pitäisi edes tyhjän yhdistelmän nopeuden kurissa alamäessä. Oikeista hidastimista minulla ei ole sitä vertaa kokemusta, että niistä uskaltaisi mitään sanoa. Ne luultavasti pystyvät pitämään nopeuden kurissa suhteellisen hyvin. Ainakaan pelkkä Volvon VEB-moottorijarru, vaikka onkin huomattavasti pelkkää pakokaasujarrua tehokkaampi, ei riitä pitämään tyhjän yhdistelmän vauhtia kurissa.

Ongelmaksihan noissa tulee se kun hidastava vaikutus kohdistuu vain ja ainoastaan vetoakselille. Kesällä tästä ei nyt aiheudu sen suurempia ongelmia ainakaan täysperänvetäjissa, mutta liukkaalla alamäkeen mentäessä suuri, pelkästään vetoautoon kohdistuva hidastava voima on omiaan aiheuttamaan ylimääräisiä tilanteita. Vielä hullummaksihan asia tulisi jos joku automatiikka löisi näitä lisäjarruja itsestään päälle jonkun nopeuden ylittyessä.

Lue lisää

Tietysti pitäisi nyt mennä säkkiin piiloon ja pyytää haudankaivajan luomaan lunta päälle.
Teppo on repäissyt uuden luvun fysiikan ja kappaleiden liike-energioiden oppaaseen!
Ajavatko rekkasällit rikkinäisillä pakokaasujarruilla? Itse, kun olin ratissa, niin sain 41- kantatienkin pahimmat mäet pidettyä 80 lasissa. Painaako Teppo kaasua kuitenkin samaan aikaan?
Puoliperävaunuissa ei mitkään muut akselit ole niin hyviä jarrutukseen, kuin veturin vetotelin. Siinä makaa kuorma ja kahdeksan rengasta tekee sitä kuuluisaa kitkaa tienpintaan (tiedätkö Teppo kitkan, sen jonka väitettiin menneen piiloon Konginkankaaalla?)
Meneehän se rajoitinkin Tepon autossa itsellään automaattisesti päälle. Ellet sitäkin ole jo "näpelöinyt" autoteknikon kanssa pilalle?

sä tietäjä kinetiikan kirjoitti:

Tietysti pitäisi nyt mennä säkkiin piiloon ja pyytää haudankaivajan luomaan lunta päälle.
Teppo on repäissyt uuden luvun fysiikan ja kappaleiden liike-energioiden oppaaseen!
Ajavatko rekkasällit rikkinäisillä pakokaasujarruilla? Itse, kun olin ratissa, niin sain 41- kantatienkin pahimmat mäet pidettyä 80 lasissa. Painaako Teppo kaasua kuitenkin samaan aikaan?
Puoliperävaunuissa ei mitkään muut akselit ole niin hyviä jarrutukseen, kuin veturin vetotelin. Siinä makaa kuorma ja kahdeksan rengasta tekee sitä kuuluisaa kitkaa tienpintaan (tiedätkö Teppo kitkan, sen jonka väitettiin menneen piiloon Konginkankaaalla?)
Meneehän se rajoitinkin Tepon autossa itsellään automaattisesti päälle. Ellet sitäkin ole jo "näpelöinyt" autoteknikon kanssa pilalle?

Lue lisää

Niin et sitten ole ajanut raskasta yhdistelmää metrin metriä. Ensinnäkin, sanoi fysiikan laki mitä hyvänsä, niin liukkaalla tienpinnalla pelkkä pakokaasujarru tai hidastin, joka on aika monessa raskaan liikenteen autossa on vaarallinen peli koska tien pinta on kallellaan yleensä reunalle päin, niin jos käyttää pelkkiin vetopyöriin vaikutttavaa hidastinta auto lähtee aina luisuun ja jos jarrutusta jatketaan niin se on linkussa. silloin on peli menetetty ja ohjelmaa ratin takana yllin kyllin. Kirjoitit telillä varustetusta puoliperäveturista, siinä samassa tilanteessa vetopöyrien luistaminen on lähes varmaa talvikelillä koska teli keventää vetopyörille tulevaa painoa. Ainoa tehokas ja turvallinen jarrutusmuoto on kaikkia akseleita, oli niitä sitten yhdistelmässä kuinka monta tahansa, jarruttava laite oli se sitten normaali jarru tai joku muu jarrutusmuoto. Kerroit ajaneesi kantatietä 41 ja saaneesi täyteen kuormatun ajokin pelkällä pakokaasujarrulla alamäessäkin pysymään nopeudessa 80km.tunnissa. Tämä taitaa olla vain muistojen kultaama juttu, koska itsekin tietä ajaneena muistelen että Nokian ja Vammalan välillä on muutama mäki jossa vauhti karkaa jos pelkkää pakokaasujarrua käyttelee. Eli taitaa Teppo olla se mestari, mutta tästä toisesta en olisi niinkään varma...

jrm kirjoitti:

Niin et sitten ole ajanut raskasta yhdistelmää metrin metriä. Ensinnäkin, sanoi fysiikan laki mitä hyvänsä, niin liukkaalla tienpinnalla pelkkä pakokaasujarru tai hidastin, joka on aika monessa raskaan liikenteen autossa on vaarallinen peli koska tien pinta on kallellaan yleensä reunalle päin, niin jos käyttää pelkkiin vetopyöriin vaikutttavaa hidastinta auto lähtee aina luisuun ja jos jarrutusta jatketaan niin se on linkussa. silloin on peli menetetty ja ohjelmaa ratin takana yllin kyllin. Kirjoitit telillä varustetusta puoliperäveturista, siinä samassa tilanteessa vetopöyrien luistaminen on lähes varmaa talvikelillä koska teli keventää vetopyörille tulevaa painoa. Ainoa tehokas ja turvallinen jarrutusmuoto on kaikkia akseleita, oli niitä sitten yhdistelmässä kuinka monta tahansa, jarruttava laite oli se sitten normaali jarru tai joku muu jarrutusmuoto. Kerroit ajaneesi kantatietä 41 ja saaneesi täyteen kuormatun ajokin pelkällä pakokaasujarrulla alamäessäkin pysymään nopeudessa 80km.tunnissa. Tämä taitaa olla vain muistojen kultaama juttu, koska itsekin tietä ajaneena muistelen että Nokian ja Vammalan välillä on muutama mäki jossa vauhti karkaa jos pelkkää pakokaasujarrua käyttelee. Eli taitaa Teppo olla se mestari, mutta tästä toisesta en olisi niinkään varma...

Lue lisää

Jep - jep sanoi työläispressa. Ajoin viimeisen reissun Turkuun 2002 tammikuun viimeinen päivä. Sen jälkeen menin mielekkäämpiin töihin opettamaan, kun sattui tulla tuo opetuspätevyyskin.
Edelleenkin ehdotan sitä lukion oppikirjaa tutkittavaksi. Siellä on kaava kitkasta, jossa on vain kolme muuttujaa. Nopeus, kitkakerroin ja paino. Kitkakerroin on se kumin ja tienpinnan kitka. (siihen vaikuttaa jarrukengän pinnan ja rummun omat kitkat ja tien pinnan laatu) Siihen ei vaikuta se, monestako kohtaa sen liikkuvan kappaleen paino pintaan kohdistuu. Eikä se miten isolta pinnalta kitka tehdään. (Siksi muuten formulan rengas voisi olla vaikka vain sentin leveä ja kuitenkin saisimme saman kitkan rataan. Leveydellä saadaan muita hyötyjä)
Ei teli mitään nosta, kun se on alhaalla. Nykyaikainen ilmapussijousitus päinvastoin antaa yhtä suuren paineen tienpintaan joka pyörään, riippumatta pyörän asennosta toiseensa.
Ne Vammalan mäet 41:llä kontti lavalla oli tietysti mukava ottaa "vauhtia", mutta kyllä sen aikaiset pakokaasujarrut sitten olivat parempia. Vanhin auto jolla aluksi ajoin oli Scanian 110. Sillä ei toki päässytkään lastissa 80 kovempaa.

nyt taas lisätiedote kirjoitti:

Jep - jep sanoi työläispressa. Ajoin viimeisen reissun Turkuun 2002 tammikuun viimeinen päivä. Sen jälkeen menin mielekkäämpiin töihin opettamaan, kun sattui tulla tuo opetuspätevyyskin.
Edelleenkin ehdotan sitä lukion oppikirjaa tutkittavaksi. Siellä on kaava kitkasta, jossa on vain kolme muuttujaa. Nopeus, kitkakerroin ja paino. Kitkakerroin on se kumin ja tienpinnan kitka. (siihen vaikuttaa jarrukengän pinnan ja rummun omat kitkat ja tien pinnan laatu) Siihen ei vaikuta se, monestako kohtaa sen liikkuvan kappaleen paino pintaan kohdistuu. Eikä se miten isolta pinnalta kitka tehdään. (Siksi muuten formulan rengas voisi olla vaikka vain sentin leveä ja kuitenkin saisimme saman kitkan rataan. Leveydellä saadaan muita hyötyjä)
Ei teli mitään nosta, kun se on alhaalla. Nykyaikainen ilmapussijousitus päinvastoin antaa yhtä suuren paineen tienpintaan joka pyörään, riippumatta pyörän asennosta toiseensa.
Ne Vammalan mäet 41:llä kontti lavalla oli tietysti mukava ottaa "vauhtia", mutta kyllä sen aikaiset pakokaasujarrut sitten olivat parempia. Vanhin auto jolla aluksi ajoin oli Scanian 110. Sillä ei toki päässytkään lastissa 80 kovempaa.

Lue lisää

Nytpä kirjoittelet omiasi. Kitka on suunnilleen oikein, mutta mutta se teli kyllä vie pois vetopyöristä maahan kohdistuvaa painoa, et voi sitä muuksi muuttaa, vai väitätkö että 1 akseli ja siinä olevat vetopyörät ovat samanlaisen painon kohteena kun ilmajousituksella varustettussa telissä. Edellytys tietenkin että telipyörät on alhaalla. Olen myös ajanut Scania 110 ja jopa sitäkin vanhempaa autoa, ja kyllä niissä vanhemmissa, siis noissa 110 sarjan ja 140 sarjan Scanioissa sekä vanhoissa Volvoissa pakokaasujarru oli melko onneton, ei saanut muuta aikaiseksi kun vähän suhinaa. Näissä nykyautoissa joissa on kunnolliset pakokaasujarrut ja hidastimet esim.124 Scaniassa jolla nykyään askaroitsen niin ajeleppa niillä ja jossain kurvissa tai kaltevalla ja liukkaalla tienpinnalla pakokaasujarrun tai hidastimen käyttö on tuurin peliä.

jrm kirjoitti:

Nytpä kirjoittelet omiasi. Kitka on suunnilleen oikein, mutta mutta se teli kyllä vie pois vetopyöristä maahan kohdistuvaa painoa, et voi sitä muuksi muuttaa, vai väitätkö että 1 akseli ja siinä olevat vetopyörät ovat samanlaisen painon kohteena kun ilmajousituksella varustettussa telissä. Edellytys tietenkin että telipyörät on alhaalla. Olen myös ajanut Scania 110 ja jopa sitäkin vanhempaa autoa, ja kyllä niissä vanhemmissa, siis noissa 110 sarjan ja 140 sarjan Scanioissa sekä vanhoissa Volvoissa pakokaasujarru oli melko onneton, ei saanut muuta aikaiseksi kun vähän suhinaa. Näissä nykyautoissa joissa on kunnolliset pakokaasujarrut ja hidastimet esim.124 Scaniassa jolla nykyään askaroitsen niin ajeleppa niillä ja jossain kurvissa tai kaltevalla ja liukkaalla tienpinnalla pakokaasujarrun tai hidastimen käyttö on tuurin peliä.

Lue lisää

Katsos nyt sinäkin. Vetäväteli, jossa on ilmajousitus ja teli tietenkin alhaalla. Kartaanin kautta tulee hidastava energia, niin se siirtyy rattaiden kautta ja väliakselia pitkin telin kaikkiin pyöriin. Se hidastaa ajoneuvon vauhtia. Tämä rakenn lienee yleisin puoliperävaunujen vetureissa?
Yleensä tehottoman pakokaasurarrju ensimmäinen syy oli pilallepoltettu läppä, joka ei pitänyt painetta.

mutta kokeillaan kirjoitti:

Katsos nyt sinäkin. Vetäväteli, jossa on ilmajousitus ja teli tietenkin alhaalla. Kartaanin kautta tulee hidastava energia, niin se siirtyy rattaiden kautta ja väliakselia pitkin telin kaikkiin pyöriin. Se hidastaa ajoneuvon vauhtia. Tämä rakenn lienee yleisin puoliperävaunujen vetureissa?
Yleensä tehottoman pakokaasurarrju ensimmäinen syy oli pilallepoltettu läppä, joka ei pitänyt painetta.

Lue lisää

Taitaa olla harvassa vetävällä telillä olevia rekkavetureita, minä en ole nähnyt kun muutaman tavallisessa rekkaliikenteessä olevia läpivetävällä telillä olevia autoja. En nyt tarkoita mitään maansiirtoon ja lavettikäyttöön tarkoitettuja vetureita. Normaali rekkaveturi on joko nostotelillä varustettu tai sitten ihan tavallinen 2 akselinen rekkaveturi. Nämä ajoneuvot ovat yleisiä rekkaliikenteessä käytettyja tyyppejä. Pakokaasujarruista en viitsi enää kirjoitella niistä riittäisi juttua vielä pitkään.

jrm kirjoitti:

Taitaa olla harvassa vetävällä telillä olevia rekkavetureita, minä en ole nähnyt kun muutaman tavallisessa rekkaliikenteessä olevia läpivetävällä telillä olevia autoja. En nyt tarkoita mitään maansiirtoon ja lavettikäyttöön tarkoitettuja vetureita. Normaali rekkaveturi on joko nostotelillä varustettu tai sitten ihan tavallinen 2 akselinen rekkaveturi. Nämä ajoneuvot ovat yleisiä rekkaliikenteessä käytettyja tyyppejä. Pakokaasujarruista en viitsi enää kirjoitella niistä riittäisi juttua vielä pitkään.

Lue lisää

Kysäisen Volvolta ja Mannilta saako ne myymänsä telivetoveturien lukumäärät huomiseksi vaikkapa kolmelta viimme vuodelta. Laitan näkyviin jos saan.
Loittonen virkapaikaltani.

vaikuttaa jarruvoima kirjoitti:

Kaikki sellainen, mikä pyrkii hidastamaan liikkuvan kappaleen liikenopeutta on jarruvoimaa. Rekassa se voi olla, kuin polttoaineen syöttörajoitin, tai vaikkapa sähköinen jarru kataaniakselilla. Nämähän ovat jo tuttuja kymmenien vuosien takaa. Lisäksi vaikka pakokaasujarru, jolloin loppuu myös turbon painesyöttö. Olisihan näitä jos viitsisi luetella. Ei ole pakko lyödä etupyöriä lukkoon!
Sinun kannattaa vapaa-aikanasi lukea autotekniikkaa vaikka lehdistä ja vilkaista joskun lukion oppikirjaa fysiikasta.

Lue lisää

tulee sit sama ilmiö liukkaalla, ku vedettäs täydessä vauhdissa pikkuautosta käsijarru päälle kärry työntämässä takaa sit vauhtia... Miten liuulisit että käy? Oikein, yhdistelmä lähtee hallitsemattomaan sivuluisuun, koska vetoset ovat sutissa kun niitä jarrutetaan jollakin ja muut akselit ovat vapaasti pyörivät..

nyt taas lisätiedote kirjoitti:

Jep - jep sanoi työläispressa. Ajoin viimeisen reissun Turkuun 2002 tammikuun viimeinen päivä. Sen jälkeen menin mielekkäämpiin töihin opettamaan, kun sattui tulla tuo opetuspätevyyskin.
Edelleenkin ehdotan sitä lukion oppikirjaa tutkittavaksi. Siellä on kaava kitkasta, jossa on vain kolme muuttujaa. Nopeus, kitkakerroin ja paino. Kitkakerroin on se kumin ja tienpinnan kitka. (siihen vaikuttaa jarrukengän pinnan ja rummun omat kitkat ja tien pinnan laatu) Siihen ei vaikuta se, monestako kohtaa sen liikkuvan kappaleen paino pintaan kohdistuu. Eikä se miten isolta pinnalta kitka tehdään. (Siksi muuten formulan rengas voisi olla vaikka vain sentin leveä ja kuitenkin saisimme saman kitkan rataan. Leveydellä saadaan muita hyötyjä)
Ei teli mitään nosta, kun se on alhaalla. Nykyaikainen ilmapussijousitus päinvastoin antaa yhtä suuren paineen tienpintaan joka pyörään, riippumatta pyörän asennosta toiseensa.
Ne Vammalan mäet 41:llä kontti lavalla oli tietysti mukava ottaa "vauhtia", mutta kyllä sen aikaiset pakokaasujarrut sitten olivat parempia. Vanhin auto jolla aluksi ajoin oli Scanian 110. Sillä ei toki päässytkään lastissa 80 kovempaa.

Lue lisää

Kyllähän sieltä lukion oppikirjasta varmaan löytyy kaava F=µN, missä N on tukivoima. Siinä olet oikeassa, että kaikki hidastavat voimat voidaan ajatella loppujen lopuksi kitkana, mutta ongelma onkin se miten saada tuo tukivoima tarpeeksi suureksi. Pelkän renkaiden, laakereiden, tienpinnan yms. välisen kitkanhan voi ajatella olevan suunnilleen vakio, eli sen hidastava vaikutus pysyy jatkuvasti samana ja melko pienenä.

Jotta vauhtia saadaan hidastettua, pitää tukivoimaa tai kitkakerrointa saada kasvatettua ja tämä voi tapahtua vaikkapa jarruilla tai sitten pakokaasujarruilla. Jarruttamalla siis kasvaa rummun/levyn ja jarruliinan/-palan välinen tukivoima niiden välisen kitkakertoimen pysyessä suunnilleen samana. Pakokaasujarrussa taas ajattelisin "kitkakertoimen" muuttuvan kun moottorin vastus kasvaa.

Jotta mikä tahansa jarru saa pidettyä nopeuden kurissa alamäkeen niin jarrutustehon pitää olla sama kuin mikä vaadittaisiin mäen nousemiseksi ilman nopeuden putoamista. Se mistä tämä teho saadaan tai miten se välitetään tiehen ei tässä vaikuta yhtään mitään. Sen kuitenkin uskallan väittää melkoisen varmaksi ettei yksikään nykyinen pakokaasujarru saa aikaan enempää jarrutustehoa kuin mikä on moottorin antoteho. Tästä on varsin helppo vetää johtopäätös, ettei pakokaasujarrulla saa pidettyä nopeutta kurissa ellei yhdistelmä pysty nousemaan samaa mäkeä hyvin kevyesti ylös.

Jos nyt ottaa esimerkiksi Sarkolan mäen Nokialla (nykyisin muuten Huittisista Tampereelle on viitoitettua valtatieksi 12), niin siinä ei kyllä pakokaasujarrulla voi päästellä montaa sataa metriä ennen kuin nopeus on sakkorajan yläpuolella. Käyttämällä pakokaasujarrun lisäksi Volvon VEB-moottorijarrua nopeus pysyy rajoittimen alapuolella kun tyhjällä yhdistelmällä hidastaa mäen päällä johonkin 70 km/h ja pudottaa puolikkaan pykälän. Tuo VEB vaikuttaa käsittääkseni nokka-akseliin (tietävämmät korjatkaa) ja sen jarrutusteho on huomattavasti suurempi kuin pelkän pakokaasujarrun. Kaikkein uusimmat versiot tuosta ovat teholtaan jo yli 400 kW ja väitänpä etteivät nekään pidä muuta kuin hyvin kevyesti kuormatun yhdistelmän vauhdin kurissa tuossa mäessä.

teppo kirjoitti:

Kyllähän sieltä lukion oppikirjasta varmaan löytyy kaava F=µN, missä N on tukivoima. Siinä olet oikeassa, että kaikki hidastavat voimat voidaan ajatella loppujen lopuksi kitkana, mutta ongelma onkin se miten saada tuo tukivoima tarpeeksi suureksi. Pelkän renkaiden, laakereiden, tienpinnan yms. välisen kitkanhan voi ajatella olevan suunnilleen vakio, eli sen hidastava vaikutus pysyy jatkuvasti samana ja melko pienenä.

Jotta vauhtia saadaan hidastettua, pitää tukivoimaa tai kitkakerrointa saada kasvatettua ja tämä voi tapahtua vaikkapa jarruilla tai sitten pakokaasujarruilla. Jarruttamalla siis kasvaa rummun/levyn ja jarruliinan/-palan välinen tukivoima niiden välisen kitkakertoimen pysyessä suunnilleen samana. Pakokaasujarrussa taas ajattelisin "kitkakertoimen" muuttuvan kun moottorin vastus kasvaa.

Jotta mikä tahansa jarru saa pidettyä nopeuden kurissa alamäkeen niin jarrutustehon pitää olla sama kuin mikä vaadittaisiin mäen nousemiseksi ilman nopeuden putoamista. Se mistä tämä teho saadaan tai miten se välitetään tiehen ei tässä vaikuta yhtään mitään. Sen kuitenkin uskallan väittää melkoisen varmaksi ettei yksikään nykyinen pakokaasujarru saa aikaan enempää jarrutustehoa kuin mikä on moottorin antoteho. Tästä on varsin helppo vetää johtopäätös, ettei pakokaasujarrulla saa pidettyä nopeutta kurissa ellei yhdistelmä pysty nousemaan samaa mäkeä hyvin kevyesti ylös.

Jos nyt ottaa esimerkiksi Sarkolan mäen Nokialla (nykyisin muuten Huittisista Tampereelle on viitoitettua valtatieksi 12), niin siinä ei kyllä pakokaasujarrulla voi päästellä montaa sataa metriä ennen kuin nopeus on sakkorajan yläpuolella. Käyttämällä pakokaasujarrun lisäksi Volvon VEB-moottorijarrua nopeus pysyy rajoittimen alapuolella kun tyhjällä yhdistelmällä hidastaa mäen päällä johonkin 70 km/h ja pudottaa puolikkaan pykälän. Tuo VEB vaikuttaa käsittääkseni nokka-akseliin (tietävämmät korjatkaa) ja sen jarrutusteho on huomattavasti suurempi kuin pelkän pakokaasujarrun. Kaikkein uusimmat versiot tuosta ovat teholtaan jo yli 400 kW ja väitänpä etteivät nekään pidä muuta kuin hyvin kevyesti kuormatun yhdistelmän vauhdin kurissa tuossa mäessä.

Lue lisää

Ensinnäkin siksi, että riippumatta onko tavara metsästä puuta, kuopalta tuotavaa maa-ainesta, laiturista haettava kontti, tai kappaletavaraa, niin kaluston rakenne on lähes sama. Aisan päässä vedetään massaa, jonka käytäytymisen hallintaan on vain aisan ohjausenergia ja vaunun jarrujen hidastus. Liikkeelle lähdössä ja vakionopeudessa kaikki toimiikin, mutta sitten se negatiivinen kiihtyvyys, eli jarruttaminen ja sen aikainen massa käyttäytyminen tienpintaan. Talviolosuhteissa se on onnen kallista kauppaa.
Sora- ja tukkikuskit olisivat ikionnellisia, jos neliakselisen perävaunun pyöriin voisi napilla pudottaa Robson- pyörän, jota pyörittää hydrostaattinen moottori. Samaa moottoria voisi käyttää jarruttamiseenkin. Usein se yksi pyörä on sen nyppylän takana ja vetopyörät pääsevät lumella sutaisemaan.
Uusi uljas rekkahan olisi sellainen, jossa V8 rouskuttaa vain nestepumppua. Joka pyörässä on nestemoottori. Parhaassa vehkeessä siis yhdeksällä akselilla. Sillä pääsisi ylös kuopasta, metsästä ja hankalasta lastauslaituristakin. Tien päällä vetoon jäisi vain pari akselia vetoautosta ja pari kärrystä. Muut moottorit toimisivat vain tarvittaessa jarruina. Ei luulisi olevan kallis tai mutkikas suunnitella. Jäisi pois kalliit vaihdelaatikot, kytkimet, perät ja napavedot, sekä painoa.

*
Eipä taida kyllästyttää, koska sentään jaksat kaivaa vanhoja hettojani uudestaan framille.
Jos foorumi tai jutut kyllästyttää ei ole pakko norkoilla täällä tai tätä potaskaa lukea - se on täysin vapaaehtoista.
*
PS. Sinä olet kaiketi juuri "se teknikko"? terveisin insinöörin vakanssilla oleva suunnittelija.

YrjöJurri kirjoitti:

*
Eipä taida kyllästyttää, koska sentään jaksat kaivaa vanhoja hettojani uudestaan framille.
Jos foorumi tai jutut kyllästyttää ei ole pakko norkoilla täällä tai tätä potaskaa lukea - se on täysin vapaaehtoista.
*
PS. Sinä olet kaiketi juuri "se teknikko"? terveisin insinöörin vakanssilla oleva suunnittelija.

Lue lisää

Se on sun tehtävä nyt heti

kyllä ketju häipyy kirjoitti:

Se on sun tehtävä nyt heti

Enhän minä ole kirjoittanut, että kyllästyttää.....ei minua kyllästytä. Jos noista vahnoista jutuista saat jotain kiksejä, ne ovat vapaasti käytettävissäsi.

YrjöJurri kirjoitti:

Enhän minä ole kirjoittanut, että kyllästyttää.....ei minua kyllästytä. Jos noista vahnoista jutuista saat jotain kiksejä, ne ovat vapaasti käytettävissäsi.

Katsotaan nyt....