miettikää että joku ei ehkä saa ollenkaan lasta.. toiset yrittää ihan yli monta vuotta, ja te ootte jotkut ihaN vaan paneskellu kerran ja tullu paksuks..!! ja sit vaan ajatellu et no tehdään vaikka abortti!kuulkaa.....!! miettikää tosissanne et onko oikeesti järkeä.. mitä jos se olis ainoa lapsi jonka koskaan tuutte saamaan.. jälkeenpäin saattaa vähän kaduttaa!! lapsia ei tehdä. niitä saadaan. oon vaan pahoillani et ääliöille on annettu niin monta mahdollisuutta saada lapsi, ja niille se on samantekevää, ja sit muita ihmisiä,jotka tosissaan toivoo ja rukoilee, niin ei saa millään sitä mahdollisuutta.
ymmärrän raiskaustapaukset, lapsen tosi vaikean sairauden ym raskauden keskeytykset, mutta en oho,tulin vaan raskaaksi seksistä-keskeytyksiä!! eiköhän se niin oo et suomessa kortsuja riittää!! laittakaa vaikka kaks päällekkäin jos ette sitä lasta halua..!se ei nimittäin kivaa oo kun joudutaan synnyttää pienen pieni ihmisen alku jolla raajat sätkii, ku tulee ulos..paitsi mistäs sitä tietää muiden mielipidettä tosta.. sairasta se ainaki on!
onnea lasta yrittäville ja keskenmenon kokeneille!!
ymmärrän raiskaustapaukset, lapsen tosi vaikean sairauden ym raskauden keskeytykset, mutta en oho,tulin vaan raskaaksi seksistä-keskeytyksiä!! eiköhän se niin oo et suomessa kortsuja riittää!! laittakaa vaikka kaks päällekkäin jos ette sitä lasta halua..!se ei nimittäin kivaa oo kun joudutaan synnyttää pienen pieni ihmisen alku jolla raajat sätkii, ku tulee ulos..paitsi mistäs sitä tietää muiden mielipidettä tosta.. sairasta se ainaki on!
onnea lasta yrittäville ja keskenmenon kokeneille!!
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kiitokset kypsästä ja elämää ymmärtävästä puheenvuorostasi.
Minusta tuo on lähinnä avaimen reiästä huudettu mielipide.
eikö vain?
Lisäksi sinulla ei ole minkäänlaista kanttia pilkata edes epäsuorasti aloittajaa, vaikka hän ei laillasi käytä "sivistyssanoja". Lue ja kuuntele mielessäsi mitä hän sanoo. Opit.
Mikä sinua vaivaa? Ehkä saat siihen vastauksen joskus elämässäsi...;)
eli siis ihmisten ajattelemattomuus elämää kohtaan, sellanen hälläväliä meininki!! kun vois joskus tuijottaa omaa napaansa pidemmälle.. ! ajatella asiaa muistakin kulmista..:)
noudata omaa neuvoasi?
"kun vois joskus tuijottaa omaa napaansa pidemmälle.. ! ajatella asiaa muistakin kulmista..:)"
ei välttämättä halua lapsia ollenkaan, joku ei tunne itseään juuri sillä hetkellä olevansa valmis äidiksi, jollain ei elämäntilanne ole sopiva tms. syitä voi olla monia ja ehkäisy tosiaan voi pettää. Jokaisella on omat syynsä aborttiin ja abortti on jokaisen oma asia. Parempi abortti kuin onneton lapsi, jota ei haluta.
Jaa, että ehkäisy petti? Ja sen voi panna lapsen syyksi?
Ja että parempi on lapselle kuolema abortissa kuin hänen oma elämänsä! Olet sekä väärässä että hukassa. Raukkamainen ihminen piiloutuu lapsen selän taakse eikä ymmärrä kantaa OMAA vastuutaan.
Lapsenjälkiehkäisystä maksama hinta:
"...se ei nimittäin kivaa oo kun joudutaan synnyttää pienen pieni ihmisen alku jolla raajat sätkii, ku tulee ulos..paitsi mistäs sitä tietää muiden mielipidettä tosta.. sairasta se ainaki on!"
Sen lisäksi lapselta riistetään elämä ja hänen lastensa elämä, vain koska "ei elämäntilanne ole sopiva tms..."
Jos kierukkani jostain syystä vain pettäisi, niin minunko syyni se sitten olisi? Pitäisikö minua rangaista siitä, että olen huolehtinut mahdollisimman hyvin ehkäisystä? Miksi asian pitäisi edes olla kenenkään syytä?
Elämä on tärkeää, mutta onko nainen jokin poikkeus? Hänenkö elämänsä ei ole tärkeätä? Minäpä hyvinkin ymmärrän kantaa oman vastuuni ja siksi huolehdinkin ehkäisystä. Se ei kuitenkaan takaa sitä, ettei kierukka voisi pettää.
Kun abortti tehdään alkiovaiheessa, sillä ei vielä raajoja näy. Sikö on jo asia erikseen, siksi juuri tarkkailenkin itseäni, ehkä liiankin hysteerisesti, että mikäli joskus sattuu ehkäisy pettää, huomaan raskauden ajoissa, eikä sitä tarvitsisi abortoida sikiönä.
"Sen lisäksi lapselta riistetään elämä ja hänen lastensa elämä, vain koska "ei elämäntilanne ole sopiva tms..."
Tuo ei välttämättä ole mikään "vain". Jos minulla olisi esim. opiskelut pahasti kesken, ja olisin pakosta raskaana, luulenpa, että opiskelut jäisivät väsymyksen ym. takia kesken ja elämä olisi osaltani eletty. Monilla toki voisi tilanne olla paljon pahempikin raskauden sattuessa. Ei pidä vähätellä toisten elämäntilanteita.
voi pettää. Kierukasta, pilleriden oikein käytöstä ja jopa sterilisaatiosta huolimatta on tultu raskaaksi. Ei se lapsen syy ole, mutta ei naisenkaan. Jos lasta ei todella halua, ei sitä pidä synnyttääkään. Parempi abortoida.
Lapsesta on myös elinikäinen vastuu. Olet vastuussa siitä, että lapsesi on onnellinen ja hänestä kasvaa kunnollinen ihminen. Kun maailmaa katsoo, liian moni vanhempi on ollut kyvytön hoitamaan vastuutan lapsesta. Abortteja itseasiassa pitäisi tehdä enempi.
Tunnut olevan fanaattinen ja haluton ymmärtämmä ihmisten valinoja. Ilmeisesti olet muutenkin elämässä sitä mieltä, että vain omat mielipiteesi ja ratkaisusi ovat ainoita oikeita. Kaltaistesi ihmiseten takia maailma on paha paikka.
Ei sinua rangaista huolimattomuudestasi, kunhan kannat vastuusi, sinut palkitaan. Joskus huomaat, ettet sittenkään ole maailman napa, vaikka nyt siltä tuntuu.
On väärin rangasta lastasi kuolemalla omasta huolimattomuudestasi. Ei kannata tarjoutua tällaiseksi esimerkiksi.
Siis pistäisit opiskelujen mahdollisen venymisen vuoksi lapsesi aborttiin! Et vain vähättele lasta, vaan et antaisi hänelle mitään arvoa.
maailma ei ole monelle paikka enää ollenkaan.
kirjoitustyylistäsi päätellen korkeintaan 15-vuotias. Sinun iässäsi mielipiteet ovat yleensä ehdottomia. Ollaan puolesta tai vastaan, maailma on mustavalkoinen. Kun sinäkin tuosta aikuistut, huomaat, että on olemassa lukemattomia sävyjä siinä välillä. Aikuisuus on juuri sitä(kin),että osaa suhtautua kunnioituksella niihinkin, joitten ratkaisuja ei välttämättä omassa elämässään hyväksyisi. Toisten elämä on heidän omansa, sinä et voi tietää siitä mitään. Onnellista kasvamista sinullekin.
ihmisten elää omaa elämäänsä puuttumatta tai arvostelematta heidän valintojaan ja elämäänsä. Sitä kutsutaan suvaitsevuudeksi. Tosin oletan toki, että saan myös itse elää emänäni niin kuin haluan, tietysti lakien mukaan. Aborttihan ei ole laissa kielletty.
Pitäisi enempi keskittyä pitämään huolta jo olemassa olevista lapsista kuin soluklönteistä. Maailma on täys kurjissa oloissa eläviä ja kuolevia lapsia, jotka tarvitsisivat kipeästi paremman elämän, mutta sua huolettaa soluklöntti. Keskity olennaiseen, jos se on sulle mahdollista.
Nyt en jaksa enää jauhaa ääliön kanssa.
"Ei sinua rangaista huolimattomuudestasi, kunhan kannat vastuusi, sinut palkitaan."
Missä olisin muka ollut huolimaton, kun en ole tehnyt mitään huolimatonta?
En ole mikään maailman napa, mutta kylmä totuus on, että itsestäkin on huolehdittava. Jos joutuisin tahtomattani olemaan raskaana, ilman omaa syytä, kyllä se taatusti tuntuisi rangaistukselta.
Eihän se todellakaan reilua ole,että jotkut saa vaikkei tahtois ja jotkut jotka kovasti yrittää niin ei saa millään..
Mutta ei sille oikein mitään mahda ja ihmisten päätöksiä pitää kuitenkin kunnioittaa tekivät he niin tai näin..
Tuskinpa kukaan aborttipäätöstään muuttaa vaikka sie täällä kuinka mesuaisit,mutta kyllä mie ymmärrän miltä sustakin tuntuu.
Mulla yks tuttu teki juuri kolmannen aborttinsa ja on vielä nuori tyttö (mikä on kyllä minusta jo aika pyllystä,ei abortti ole kuitenkaan mikään ehkäisykeino!) ja toinen ystäväni on yrittänyt kaksi vuotta saada lasta eikä ole tärpännyt vieläkään..
Mutta niin se vain on. Shit happens eikä onnen lahjat käy tasan..
...Ei kenenkään pidä ryhtyä äidiksi yhden panon ja vahingon jälkeen ellei halua jos nyt karrikoidaan ...millainen elämä olisi tällöin tällä lapsella -kukaan ei halua syntyä ei toivottuna eikä ketään voi kahlita ei toivottuun raskauteen.
"-kukaan ei halua syntyä ei toivottuna"
Toivo siis, lapsesi tähden.
olla oloissa jossa se on vain tiellä kun kyse on päihteistä/mielenterveysjutuista tai sitten vanhemmat vain bilettää..kyllähän noi huostaanotot opn lisääntyneet mutta mitä väliä sillä kun kaikki ei halua olla toivottuja ja saada hyvän alun elämäänsä..
Eipä ole kivaa niidenkään lasten elämä, joiden vanhemmat eivät ole heitä sydämestään halunneet, mutta ovat silti tehneet lapsia. Sellaisten lasten ja nuorten räpistelyä elämässä on mielestäni paljon pahempaa katsella, kuin kaksitoistaviikkoisen sikiön. Totta, että ihmisten pitäisi ottaa ehkäisy vakavasti, mutta miten he hoitaisivat lapsen, kun eivät saa huolehdittua edes itsestään..?
rukoilemalla tule..kyllä se vaatii terveet värkit.
Eiköhän se ole kuule jokasen oma asia mitä tekee.mä kuule uskon,että nää jotka on tehnyt abortin,ni on varmasti sitä miettineet tarkkaan.toki niitäkin löytyy,jotka ei mieti yhtään.tää on tällänen asia,josta vois väitellä varmaan tuntikausia.en sit tiedä,miksei oo tajunnut ehkäsyä miettiä ollenkaan.tai yksinkertaisesti,jotkut ei vaan halua lapsia.nii,nythän voitas taas palata siihen,että mikset ajatellut sitä sillon kun rupesit hommiin.että missäs se ehkäsy oli silloin.jokasen oma asia.
Lapsen oma asia on hänen elämänsä. Se ei muille kuulu ja siksi lasta on suojeltava.
Ensiksikin, täällä on vauvakuume- ja keskenmenopalstat ihan erikseen, tämä sen sijaan on aborttipalsta.
Näinhän se menee, ettei sitä voi aina valita että tuleeko lasta vai eikö tule. Pitäisikö abortin tehneen kokea huonoa omaatuntoa siitä, että hän on tullut raskaaksi ja joku toinen ei yrityksestä huolimatta ole tullut. Se on valitettavaa että tälläistä tapahtuu, mutta sille ei vain kukaan voi mitään.
Se tietenkin on silkkaa huolimattomuutta ja typeryyttä jos raskaaksi tullaan kun ei ehkäisyä ole käytetty lainkaan, mutta vahinkoja aina tapahtuu. Jos ei katsota pystyvän hoitamaan lasta, niin kyllä se vain mielestäni abortti on siinä tapauksessa parempi kuin pakkosynnytys ja lapsen tulevaisuus olisi ties mikä! Sehän oliskin hienoa jos kaikki rakastaisivat ja hoitaisivat lapsiaan ihan "viimeiseen saakka", mutta kuinka paljon tälläkin hetkellä on lapsia huonoissa oloissa huonolla hoidolla. Enempi tunnen sääliä, todella suurta sääliä heitä kohtaan ja toivon että heidän olojaan voitaisi parantaa eikä jauhaa täälläkään tälläistä tyhjänpäiväistä potaskaa aiheesta abortti! Niitä on aina tehty ja tullaan tekemään, eikä lakia muuttamalla abortit loppuisi ikinä, ainoastaan laittomia tehtäisiin ja sen vakavia seurauksia olisi enempi hoidettavana.
Tunnen myötätuntoa ihmisiä kohtaan jotka eivät voi lasta saada, mutta silti en voi tuntea huonoa omaatuntoa omista saaduista lapsistani sen vuoksi!
Onneksi emme tarvitse toisten ymmärrystä tai hyväksyntää omiin ratkaisuihimme. Oli sitten asia mikä tahansa.
Me jokainen kun elämme elämäämme ja vastaamme omista ratkaisuista.
Se ettei osa tule raskaaksi niin ei ole asia johon muut voisi vaikuttaa. Ei lapsia pitämällä saada aikaan että muutkin niitä voisivat saada. Jos varsinkin on jo perhettä, ei edes joudu miettimään jos lapsia ei enää saa. Toisekseen jos niitä ei ole ennestään niin silti ei voi alkaa vain miettimään, että jos... Elämä ei ole jossittelua, eikä se auta ketään.
Elämä vain ei ole reilua. Näin se menee. Mikä on toiselle onni, voi toiselle olla epäonni. Tämäkin pätee asiaan kuin asiaan.
Hei, oikeasti. Ei täällä elämää voida elää sillä tavalla että murehditaan toisten asioita. Jokainen tekee sen omalta kohdaltaan.
Minulle on oikeasti ihan sama mitkä syyt abortille sinä hyväksyt oikeiksi.
Minun pikkusiskoni on raskaana ja tuen hänen päätöstään 100%:sti. vaikka itse en tekisikään aborttia. Silti en pakkosyötä hänelle omia mielipiteitäni vaan olen tukena ja hän saa itkeä olkapäätäni vasten. Hyväksyn hänen päätöksensä ja tuen häntä alusta loppuun asti. Koska se on hänen elämä, ei minun.
Mitä minä mahdan sille, että jotkut ovat joutuneet yrittämään lasta vuosikausia? Minun syynikö se on, että itse olen tullut raskaaksi helposti, vähän liiankin helposti? jos olisin jättänyt abortin tekemättä, olisiko joku saanut kaiketi hedelmällisyytensä kuntoon?
Minulla on neljä lasta, ja sterilisaation petettyä tein abortin kun huomasin odottavani viidettä. Ei minun tarvinnut miettiä, että voisinko enää saada lapsia. Sehän oli koko sterilisaation tarkoitus, etten voisi. Miten minusta tekee ääliön se, että olen tullut seksin harrastamisesta raskaaksi viidesti elämäni aikana? Millä muulla tavalla raskaaksi sitten pitäisi tulla!?! Miksi helkkarissa pitäisi käyttää vielä kahta kortsua päällekkäin jos on jo steriloitu? Miksi ihmeessä olisin moisen operaation edes läpikäynyt, jos olisi pitänyt siitä huolimatta vielä huolehtia erillisestä ehkäisystä?
Elämä on epäreilua, mutta mietippäs sanojasi ennen kuin toisia ääliöiksi haukut. Arvaa vaan oliko minusta epäreilua, että tulin raskaaksi vielä sterilisaation jälkeenkin? Arvaapas vaan kuinka mielelläni olisin senkin raskauden antanut jonkun toisen koettavaksi, minähän en sitä halunnut? Minustakin on epäreilua, että samaan aikaan kun toiset kärsivät lapsettomuudesta, minun pitää ilmeisesti elää selibaatissa, kun sterilisaatiokaan ei ole riittävä ehkäisy... En minä silti mene lapsettomien palstalle syyttämään heitä omasta turhan innokkaasta hedelmällisyydestäni. Niin ääliö en sentään ole, vaikka abortin olenkin tehnyt.
"jos olisin jättänyt abortin tekemättä, olisiko joku saanut kaiketi hedelmällisyytensä kuntoon?"
Ei, mutta he olisivat saaneet syliinsä sen kauan kaivatun ja ennenkaikkea, se ihminen jonka elämän alkuunsa lopetit olisi saanut sen pitää.
Ymmärrän täysin sinua. Itsellänikin on se tilanne, että lapset oli tehtynä ja siitä huolimatta vielä yllätykseni lasta odotin! Keskeytykseen päädyin ja voin sanoa että kyllä minäkin olisin sen alkion mielelläni antanut jonkun lapsettoman kohtuun! Se ei vain vielä tänä päivänä ainakaan ole mahdollista.
Elämä vain on epäreilua, sille ei voi mitään. Toiset tulee raskaaksi ihan täysin yrittämättä ja toiset taas eivät vaikka miten yrittäisi. Osaani en ole voinut valita eikä varmasti kukaan lapsetonkaan!
Olisi kauhean helppoa tämä elämä jos asiat olisi noin kamalan yksinkertaisia kuin sinä ne näet.
Abortteja ei kai tehtäisi yhtään ja aboptoida saisi jokainen lapseton täältä suomesta lapsen itselleen vaikka samaan aikaan rajan takana on ties miten monta koditonta katulasta, lastenkotilasta ja vielä sairaalassa elävää lasta. Mutta eihän sen väliä kun meillä suomessa olisi asiat vain tosi hienosti!
Harkitsin toki adoptiotakin. Harkitsin sitä neljännen raskauteni kohdalla jopa oikein pitkään ja vakavasti. Silloin koko ajatus tuntui loppujen lopuksi täysin mahdottomalta minulle, joten tässä viidennessä raskaudessa ei tarvinnut enää niin kovasti edes miettiä.
Minusta ei olisi luopumaan lapsesta, jota olen yhdeksän kuukautta kantanut, kehollani kasvattanut ja ravinnut ja johon olen sielustani kiintynyt. Se satuttaisi minua liian syvältä. Puhumattakaan siitä, miten vaikea olisi perustella jo niille olemassaoleville lapsille sen kauan odotetun vauvan pois luovuttamista. Miten lapsi käsittää tällaiset asiat? Miksi lapsen edes pitäisi yrittää käsittää tällaisia asioita? Nämä kun eivät ole helppoja käsitellä aikuisellekaan!
Sinulle ilmeisesti synnyttämästäsi lapsesta luopuminen olisi helppoa, muutenhan et ketään syyttäisi sen tekemättä jättämisestä? No, minä olen erilainen. Minusta on helpompaa luopua lapsesta siinä vaiheessa kun ei ole ehtinyt kunnolla vielä raskaana olemaankaan. Siksi tein abortin. Sitä lasta en kuitenkaan enää olisi halunnut pitää, enkä sitä raskauttakaan näinollen jatkaa. Se olisi särkenyt sydämeni.
en ymmärrä ihmistä jolle se tappaminen on helpompi vaihtoehto.
"Minusta on helpompaa luopua lapsesta siinä vaiheessa kun ei ole ehtinyt kunnolla vielä raskaana olemaankaan."
Et nyt kuitenkaan viitsisi vääristellä asioita.
'Luopua' = tappaa. Ja KYLLÄ, OLIT raskaana ja se ihminen oli jo tässä maailmassa OLEMASSA.
Vai olis se elämän antaminen särkeny sun sydämes.. voi hellanlettas.. mulla se särkyis siitä mitä sä teit.
"en ymmärrä ihmistä jolle se tappaminen on helpompi vaihtoehto."
Jos tappamisella aborttia tarkoitat, niin voisin sanoa sinulle, etteivät kaikki miellä aborttia tappamiseksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Minä miellän abortin tappamiseksi samalla tavoin suunnilleen kun sika tapetaan joulukinkuksi tms. Voi kuulostaa kauhealta, mutten miellä alkiota ihmiseksi samalla tavoin kuin syntyneet ihmiset.
Jos sinä et kykene ymmärtämään toisenlaisia näkökulmia kuin omaasi, niin se on mielestäni aika sääli. Minä omasta puolestani ymmärrän niitäkin, jotka antavat lapsensa mieluummin adoptioon kuin abortoivat sen. En tunne minkäänlaista tarvetta halveksua heitäkään. Minusta on ainoastaan inhimillistä hyväksyä ja ymmärtää se, etteivät kaikki olekaan kaltaisiani.
Ja kyllä, minä olin raskaana ja se ihmisen alku oli olemassa. Ei tätä itsestäänselvyyttä tarvitse minulle enää sen jälkeen kertoa kun olen viidesti raskaana ollut ja yhden raskauden keskeytyksen tehnyt. Luulitko sinä kaiketi, ettei raskaana oleva nainen, adoption ja abortin välillä harkitseva ymmärtäisi olevansa raskaana?
"mulla särkyis siitä mitä sä teit."
Niin, sinä olet sinä ja minä olen minä. Pitäisikö minunkin suhtautua sinun sydämesi särkymiseen sanoilla "voi hellanlettas"? Anteeksi vaan, en viitsi. Kuten aiemmin sanoinkin, minä ymmärrän niitäkin, joiden sydän särkyisi siitä mitä minä tein. Se mikä tässä on tärkeintä on kai se, että jokainen meistä pyrkisi tekemään ratkaisun, joka omaa sydäntä kaikkein eniten suojelisi, sinäkin.
Minusta ei olisi luopumaan lapsesta, jota olen yhdeksän kuukautta kantanut... Se satuttaisi minua liian syvältä.
...Minusta on helpompaa luopua lapsesta siinä vaiheessa kun ei ole ehtinyt kunnolla vielä raskaana olemaankaan. Siksi tein abortin. Sitä lasta en kuitenkaan enää olisi halunnut pitää, enkä sitä raskauttakaan näinollen jatkaa. Se olisi särkenyt sydämeni."
Surmasit siis lapsesi, koska lapsen antaminen adoptioon ja hänen elämänsä jatkuminen "olisi särkenyt sydämesi". Koska sinua satuttaisi niin rakkaaksi tulleen lapsen antaminen muiden hoitoon, päätit särkeä tämän lapsen hennon ruumiin, elämän ja tulevaisuuden. Uskottavaa? Järjetöntä?
Säälit itseäsi enemmän kuin kunnioitit lapsesi elämää. Juuri se on abortin olemus.
Mielestäni minä tuossa olinkin jo vastannut tämänkaltaiseen toiseen viestiin, näihin samoihin kysymyksiin. Mitä järkeä on kirjoitella samaa uudestaan? Eikö ole vielä mennyt jakeluun vai?
Saatte minun puolestani kutsua aborttia lapsen surmaamiseksi ihan vapaasti. Minä en sitä kuitenkaan sellaiseksi miellä, joten sinunkin viestisi sisältö jää aika tyhjäksi. Minä olen kuitenkin se, joka siinä elämäni tilanteessa tein ratkaisuni, jonka koin silloin ja koen edelleen, parhaaksi vaihtoehdoksi siinä tilanteessa. Sinä et minun tunteistani, tilanteestani ja kokemuksistani ja syistäni tiedä mitään, joten olet jäävi syyttelemäänkään.
Sinun syytöksesi eivät minua satuta. Ihmetyttää vain, että jollakulla on näin suuri tarve satuttaa ja syyttää itselleen tuntematonta ihmistä. Mitään muuta tarkoitustahan sinulla ei voi olla, koska minun aborttini on jo tehty, eikä tekoa saa tekemättömäksi vaikka mitä sanoisit. Saat toki epäillä minun järkeäni, välistä epäilen sitä itsekin. Paljon olen tyhmiäkin ratkaisuja elämässäni tehnyt, mutta sen tiedän, ettei aborttini ole yksi niistä. Se ei ollut helppo, iloinen tai mukava ratkaisu, mutta se oli siinä elämäntilanteessani järkevin ratkaisu. Sen verran itsekäs olen mielelläni, etten uhraa omaani ja jo olemassaolevien lasteni hyvinvointia syntymättömän alkion takia.
"Säälit itseäsi enemmän kuin kunnioitit lapsesi elämää. Juuri se on abortin olemus."
Kaiketi näin. Kyllä minä säälin enemmän itseäni ja kunnioitin enemmän neljän lapseni elämää kuin sen alkion elämää. En näe tässä mitään hävettävää. Minä tein sen ratkaisun, jonka koin parhaaksi itselleni ja syntyneille lapsilleni. Olen vakuuttunut että niin toimisit sinäkin. Vaikka sinun ratkaisusi olisikin toinen kuin minun, tekisit kuitenkin niin, kuinka itsellesi parhaaksi katsoisit. Tuskin sinäkään ehdointahdoin sellaista tekisit, mikä sinun sydämesi varmasti särkisi ja mielesi tuhoaisi?
Sinä tunnut saavan nautintoa toisten syyllistämisestä ja halveksimisesta. Et edes yritä ymmärtää, etteivät kaikki ole kuten sinä, etkä edes yritä kunnioittaa itsesi kanssa eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Sekö on abortin vastustamisen olemus?
Tekeydyt säälittäväksi ja haet täältä terapiaa. En ole sitä jakelemassa.
En ole sinua liioin syyttänyt. Omat tekosi sinua näyttävät syyttävän. Perustelusi abortille on yksinkertaisesti järjen vastainen. Jos ajattelusi on epäselvää tai et osaa sitä ilmaistsa, niin ei sille muut paljoa mahda.
"...Sen verran itsekäs olen mielelläni, etten uhraa omaani ja jo olemassaolevien lasteni hyvinvointia syntymättömän alkion takia..."
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa itsekkyytesi tai henkilösi. En tiedä mistä saat nautintosi ja toivon ettet siitä enempää kerrokaan. Minulla ei ole pienintäkään halua tuntea sinua tai käyttää aikaani tuiki tuntemattoman ja vastenmielisesti käyttäytyvän ihmisen syttelyyn.
Koska olet julkisella palstalla tilittäytymässä, niin on alleviivattava se minkä itsekin sanot. Et arvosta lastasi edes sen vertaa, että kutusisit häntä lapseksi. Lapsen vähättely ja surmaaminen abortissa kelpaa vain -huonoksi- ja vältettäväksi esimerkiksi.
Jos pidät tätä toteamusta syytöksenä, niin se on jälleen oma asiasi.
Sinähän tässä järjen vastaisesti käyttäydyt!
Kun toinen kertoo abortistaan ja kertoo senkin ettei kadu sitä taikka koe tehneensä mitään väärää, sinä tulkitsen sen itsesyyttelyksi, säälittäväksi tekeytymiseksi ja terapian hakemiseksi. Miotä järkeä tällaisessa tulkinnassa oikein on? Sitten sanot, ettet ole täällä terapiaa jakamassa. Yllätys yllätys, en ole sellaista halunnutkaan, en ole edes ymmärrystäsi pyytänyt.
"Minua ei voisi vähempää kiinnostaa itsekkyytesi tai henkilösi."
Ja kuitenkin sinä vastaat viestiini ja kyselet ja ihmettelet henkilöäni ja itsekkyyttäni. Mitäs järkeä taas tuossakaan on?? Jos et ole jutuistani kiinnostunut, niin miksi sitten ylipäätään reagoit kirjoituksiini?
Koska olen julkisella palstalla kirjoittamassa saat toki puuttua henkilööni ja sanomisiini kuten parhaaksi katsot. En pidä alkiota lapsena. Lapsia sen sijaan en väheksy lainkaan, lapsiksi käsitän omalla kohdallani ne neljä jo olemassaolevaa lastani.
Kerropas minulle, että miksi sinä oikeastaan kirjoitat minulle? Ihan oikeasti, mikä on abortin vastustajan tavoite, kun se ei kuitenkaan ole ilmeisesti aborttien ennaltaehkäisy? Jos se ei ole syyttely ja toisten halveksunta, niin mitä se sitten on? Mikä on sinun motiivisi?
Toisaalta varmaan turhaan kyselen, koska jos sinua ei oikeasti kiinnostaisi minun juttuni, et reagoisi niihin mitenkään, joten oletan sinun jättävän reagointisi tähän.
Olen huomannut ettet sinä ymmärrä paljon muutakaan, etkä edes yritä ymmärtää muita kuin oman näkökantasi.
Uskon ettet ole koskaan tietenkään kokenut aborttia etkä koskaan edes synnyttänyt lasta, joten siksi päästelet noin outoja juttuja näppäimistöltäsi.
Synnytä lapsi ja anna se adoptioon ja tule sitten neuvomaan muita miten helppoa se on!
Onko jäänyt iltalääke ottamatta kun vielä valvottaa tähän aikaan. ;-)
Kerrotko montako raskautta ja synnytystä ja lasten kasvattamista olet itse kokenut?
Rättikaupassa on t-paitakampanja: "osta mielipide".
Pummaa äidiltäsi viikkoraha ja kipaise kirkonkylään. Palaa toki kertomaan mikä on asiasi:DDD
juu, aborttiin en päätynyt, vaikka siihen yritettin pakottaa.
Maksimaaliset synnytystuskat kylläkin olen kokenut.
Jouduttuani harkitsemaan aborttia ja luultuani siihen joutuvani päätin etten vastaavassa tilanteessa enää koskaan edes harkitse sitä, niin hirveät ennakkotraumat siitä koin..
Mieluummin elän siinä tiedossa että se lapsi on silläkin hetkellä jossakin, elossa, hellin unelmaa siitä että saattaapa joku päivä olla oveni takana jos aikuisena kiinnostaa selvittää.. mieluummin noin kun tieto siitä että ei se ole enää missään, sen elämä tyssäsi johonki sairaalan biojätetuhkaan ja on jossain tonnien jätemassojen alla, nyt ja ikuisesti, koska mä niin päätin.
On tosi arveluttavaa tulla tälle palstalle valehtelemaan näin arassa asiassa. Joku raja pitäisi olla millaisin keinoin omaa ideologiaa täällä yritetään tuputtaa.
Sori vaan mutta eipä tunnu oikein uskottavalta. Ihan täyttä potaskaa.
Ei liikuta uskotko vai et. Ei oo pakko uskoo. Mitäs kysyitte. Mitä hyötyä jos ei kuitenka usko.