Vastaus:
Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää v. 2004 vaalilla valittu 17-jäseninen kunnanvaltuusto.
Valtuustopaikat jakaantuvat seuraavasti:
KESKUSTA 13 paikkaa
---
Kuntaministeri on puhunut potaskaa kuntatalouden kehityksestä. Suomen n. 410 kunnasta noin puolet
kaatuu valtion syliin seuraavalla vaalikaudella.
..ja mikäs puolue se useimmissa häärää näissä :
Vastaus: kepu
Herätys äänestäjät. Onko meidän veronmaksajien pidettävä kepun paikallisosastoja
(= kunnallisjärjestöjä) yllä ?
Vastaus: ei ole
Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää v. 2004 vaalilla valittu 17-jäseninen kunnanvaltuusto.
Valtuustopaikat jakaantuvat seuraavasti:
KESKUSTA 13 paikkaa
---
Kuntaministeri on puhunut potaskaa kuntatalouden kehityksestä. Suomen n. 410 kunnasta noin puolet
kaatuu valtion syliin seuraavalla vaalikaudella.
..ja mikäs puolue se useimmissa häärää näissä :
Vastaus: kepu
Herätys äänestäjät. Onko meidän veronmaksajien pidettävä kepun paikallisosastoja
(= kunnallisjärjestöjä) yllä ?
Vastaus: ei ole
Vastaukset 1
Vanhimmat
Missään ei ole todistettu ja perusteltu: " Suomen n. 410 kunnasta puolten kaatuvan valtion syliin seuraavalla vaalikaudella"
Ei siis missään.
Ei edes ylikierroksilla käyvä Jyrki Katainen ole tämmöistä väitettä esittänyt.
Lukekaa Nykypäivästä 26.1.2007 kun Prefessori Aimo Ryynänen (kok) artikkelissaan kirjoittaa "On paikallaan muistuttaa, että kunnat selviytyivät itse omin kipeinkin ratkaisuin 90-luvun lamasta, jonka syy ei ollut kunnissa. Laman yhtenä merkittävänä aikaansaajana saattoi juuri olla yksityisen liikkeenjohdon tehokkuutta ihastellut ajattelu, jolla sitten ajettiin seinään".
"Perusoikeusuudistus tuhosi kuntatalouden
Kuntien omien terhdyttämistointen vaikutus jäi kuitenkin valitettavan lyhyeksi. Eduskunnan vuonna 1995 toteuttama perusoikeusuudistus vahvisti ajattelua siitä, että julkisen vallan (tarkoittaa kuntia) on tarjottava aina vain lisää ilmaispalveluja ja oikeuksia, usein yhä marginaalisemmille ryhmille".
"Sen seurauksena on säädetty yhä uusia velvoitteita. Perusoikeusuudistuksella syötiin kuntien 90- luvun alussa raivaama toiminnan ja talouden liikkumavara. Tämän lakitulvan tuloksista nyt sitten kunnat ja niiden asukkaat kärsivät".
"On syytä huomata, etteivät ongelmien todelliset syyt ole kuntien hallinnossa tai kuntien määrässä, vaan lakisääteisten tehtävien ja käytettävissä olevien varojen epäsuhteesta".
Kunta-asiantuntija Ryynänen kysyy myös: "Haluammeko teknoraattisesti ylhäältä hallinnoitua hallintoa ja siihen kuuluvia suuria keinotekoisia kuntayksiköitä? vai haluammeko "ihmisen mittaisia", pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidenttiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavia kuntia".
Näin siis maltillinen kokoomuslainen aiantuntija.
Ryynänen toimii kaupuunginvaltuutettuna (ko) Orimattilassa.
Käykää lukemassa juttu kokonaisuudessaan, vaikkapa kirjastossa.
Lehti on siis; Nykypäivä 26.1.2007