Suuryritysten panostukset tutkimukseen hiipumassa
Julkaistu 16.02.2007, klo 06.01 (päivitetty 16.02.2007, klo 06.44)
Kuva: YLE
Suuret teollisuusyritykset ovat yhä haluttomampia panostamaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. YLE Uutisten selvityksen mukaan Suomen 10 suurinta teollisuusyritystä laittaa entistä pienemmän osan rahoistaan tutkimukseen.
Suomen suurimpien teollisuusyritysten panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen eivät ole kasvaneet neljän vuoden aikana käytännössä lainkaan, vaikka samaan aikaan yritysten liikevaihto ja kannattavuus on paisunut vuosi vuodelta jo ennätystasolle.
YLE Uutiset kävi läpi liikevaihdoltaan Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen tilinpäätökset tutkimusrahojen osalta vuosilta 2003 - 2006.
Selvityksessä mukana olleet Nokia, Stora Enso, Neste Oil, UPM, Outokumpu, Metso, Elcoteq, Fortum, Rautaruukki sekä Kone käyttivät viime vuonna tutkimukseen yhteensä runsaat 4,2 miljardia euroa.
Tuotekehitykseen laitettiin käytännössä saman verran rahaa myös edellisinä kolmena vuotena siitäkin huolimatta, että yritysten yhteenlaskettu liikevaihto paisui samaan aikaan selvästi ja oli vuonna 2006 jo noin 105 miljardia euroa.
Nokia jäädytti tutkimusrahojensa kasvun
Matkapuhelinyhtiö Nokian tutkimusrahat ovat jo pitkään olleet suomalaisyhtiöistä muhkeimmat. Yhtiö kertoi tutkimus- ja tuotekehityskuluikseen viime vuodelta 3,9 miljardia euroa eli moninkertaisesti muihin pörssiyrityksiin verrattuna.
Kuva: YLE
Nokian tutkimusmenot
Katso kuva isompana
Nokiakaan ei silti enää viime vuosina ole kasvattanut tutkimuspanoksiaan. Yhtiö ilmoitti parisen vuotta sitten, että se pudottaa tutkimusmenojensa osuuden liikevaihdosta 9 - 10 prosenttiin noin 12 prosentin tasosta. Tavoite täyttyi viime vuonna pääosin yhtiön nopean kasvun ansiosta.
Ja tällä viikolla Nokian tutkimuspuoli koki kylmää kyytiä, kun yhtiö kertoi aloittavansa tuotekehitysväen vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut.
Myös muut tarkkoja tutkimusrahoistaan
Vaikka Nokiakin satsaa rahoistaan yhä pienemmän osan tutkimukseen, vielä synkemmältä näyttää muiden suomalaisen teollisuuden tärkeimpien yritysten tilanne. StoraEnson, Neste Oilin, UPM:n, Outokummun, Metson, Elcoteqin, Fortumin, Rautaruukin ja Koneen yhteenlasketut tutkimusrahat ovat jopa tippuneet neljän viime vuoden aikana.
Kuva: Matias Uusikylä / Tekes
Kun teollisuusyritysten kärki ilman Nokiaa käytti vielä vuonna 2003 tutkimukseen 420 miljoonaa euroa, viime vuonna potti oli 60 miljoonaa euroa pienempi.
Jos Nokiaa ei huomioida, suuryritykset kuluttivat tutkimukseen viime vuonna vain alle 0,6 prosenttia liikevaihdostaan.
Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Jussi Mustonen pitää kehitystä jopa hälyttävänä.
Kuva: YLE
Suurimpien yritysten tutkimusmenot ilman Nokiaa
- Jos siitä tulee pitempi trendi, on syytä olla huolissaan. Kehitys voi myöskin heijastaa sitä, että nykyaikana globaalissa maailmassa saadaan tutkimusosaamista halvemmalla kuin aikaisemmin, koska Aasian-maat ovat kehittyneet voimakkaasti tässä suhteessa, Mustonen arvioi.
Katso kuva isompana
Osa tutkimusrahojen vähenemisestä selittyy lisäksi yritysjärjestelyillä, mutta osansa on myös sillä, että yritykset näyttävät olevan yhä tarkempia tutkimukseen laittamiensa rahojen kohtalosta.
Nokian jälkeen eniten kärkiyhtiöistä tutkimukseen satsaavat Kone ja Metso.
EU patistelee yrityksiä
Eurooppalaiset poliitikot ovat pitäneet tärkeänä lisätä yritysten tekemää tutkimusta, sillä sen on uskottu antavan Euroopalle mahdollisuuden pärjätä kansainvälisessä talouskilpailussa.
EU:n mukaan yritysten kehitysmenot ovat Euroopassa bruttokansantuotteesta 1,9 prosenttia, kun Yhdysvalloissa luku on 2,6 prosenttia ja Japanissa 3,2 prosenttia.
Viime vuoden lopulla julkistetun selvityksen mukaan isot tutkimus- ja kehityssatsaukset eivät kuitenkaan välttämättä takaa menestystä. Maailman huippuyritysten joukossa on myös useita yrityksiä, jotka käyttivät tutkimukseen kilpailijoitaan vähemmän rahaa, mutta tekevät silti huipputulosta.
YLE Uutiset
Julkaistu 16.02.2007, klo 06.01 (päivitetty 16.02.2007, klo 06.44)
Kuva: YLE
Suuret teollisuusyritykset ovat yhä haluttomampia panostamaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. YLE Uutisten selvityksen mukaan Suomen 10 suurinta teollisuusyritystä laittaa entistä pienemmän osan rahoistaan tutkimukseen.
Suomen suurimpien teollisuusyritysten panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen eivät ole kasvaneet neljän vuoden aikana käytännössä lainkaan, vaikka samaan aikaan yritysten liikevaihto ja kannattavuus on paisunut vuosi vuodelta jo ennätystasolle.
YLE Uutiset kävi läpi liikevaihdoltaan Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen tilinpäätökset tutkimusrahojen osalta vuosilta 2003 - 2006.
Selvityksessä mukana olleet Nokia, Stora Enso, Neste Oil, UPM, Outokumpu, Metso, Elcoteq, Fortum, Rautaruukki sekä Kone käyttivät viime vuonna tutkimukseen yhteensä runsaat 4,2 miljardia euroa.
Tuotekehitykseen laitettiin käytännössä saman verran rahaa myös edellisinä kolmena vuotena siitäkin huolimatta, että yritysten yhteenlaskettu liikevaihto paisui samaan aikaan selvästi ja oli vuonna 2006 jo noin 105 miljardia euroa.
Nokia jäädytti tutkimusrahojensa kasvun
Matkapuhelinyhtiö Nokian tutkimusrahat ovat jo pitkään olleet suomalaisyhtiöistä muhkeimmat. Yhtiö kertoi tutkimus- ja tuotekehityskuluikseen viime vuodelta 3,9 miljardia euroa eli moninkertaisesti muihin pörssiyrityksiin verrattuna.
Kuva: YLE
Nokian tutkimusmenot
Katso kuva isompana
Nokiakaan ei silti enää viime vuosina ole kasvattanut tutkimuspanoksiaan. Yhtiö ilmoitti parisen vuotta sitten, että se pudottaa tutkimusmenojensa osuuden liikevaihdosta 9 - 10 prosenttiin noin 12 prosentin tasosta. Tavoite täyttyi viime vuonna pääosin yhtiön nopean kasvun ansiosta.
Ja tällä viikolla Nokian tutkimuspuoli koki kylmää kyytiä, kun yhtiö kertoi aloittavansa tuotekehitysväen vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut.
Myös muut tarkkoja tutkimusrahoistaan
Vaikka Nokiakin satsaa rahoistaan yhä pienemmän osan tutkimukseen, vielä synkemmältä näyttää muiden suomalaisen teollisuuden tärkeimpien yritysten tilanne. StoraEnson, Neste Oilin, UPM:n, Outokummun, Metson, Elcoteqin, Fortumin, Rautaruukin ja Koneen yhteenlasketut tutkimusrahat ovat jopa tippuneet neljän viime vuoden aikana.
Kuva: Matias Uusikylä / Tekes
Kun teollisuusyritysten kärki ilman Nokiaa käytti vielä vuonna 2003 tutkimukseen 420 miljoonaa euroa, viime vuonna potti oli 60 miljoonaa euroa pienempi.
Jos Nokiaa ei huomioida, suuryritykset kuluttivat tutkimukseen viime vuonna vain alle 0,6 prosenttia liikevaihdostaan.
Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Jussi Mustonen pitää kehitystä jopa hälyttävänä.
Kuva: YLE
Suurimpien yritysten tutkimusmenot ilman Nokiaa
- Jos siitä tulee pitempi trendi, on syytä olla huolissaan. Kehitys voi myöskin heijastaa sitä, että nykyaikana globaalissa maailmassa saadaan tutkimusosaamista halvemmalla kuin aikaisemmin, koska Aasian-maat ovat kehittyneet voimakkaasti tässä suhteessa, Mustonen arvioi.
Katso kuva isompana
Osa tutkimusrahojen vähenemisestä selittyy lisäksi yritysjärjestelyillä, mutta osansa on myös sillä, että yritykset näyttävät olevan yhä tarkempia tutkimukseen laittamiensa rahojen kohtalosta.
Nokian jälkeen eniten kärkiyhtiöistä tutkimukseen satsaavat Kone ja Metso.
EU patistelee yrityksiä
Eurooppalaiset poliitikot ovat pitäneet tärkeänä lisätä yritysten tekemää tutkimusta, sillä sen on uskottu antavan Euroopalle mahdollisuuden pärjätä kansainvälisessä talouskilpailussa.
EU:n mukaan yritysten kehitysmenot ovat Euroopassa bruttokansantuotteesta 1,9 prosenttia, kun Yhdysvalloissa luku on 2,6 prosenttia ja Japanissa 3,2 prosenttia.
Viime vuoden lopulla julkistetun selvityksen mukaan isot tutkimus- ja kehityssatsaukset eivät kuitenkaan välttämättä takaa menestystä. Maailman huippuyritysten joukossa on myös useita yrityksiä, jotka käyttivät tutkimukseen kilpailijoitaan vähemmän rahaa, mutta tekevät silti huipputulosta.
YLE Uutiset
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ulkomailta investoidaan Suomeen vähemmän kuin koskaan 2000-luvulla
Julkaistu: 15.2.2007 19:35
Riitta Vainio
helsingin sanomat
Ulkomaiset sijoittajat toivat Suomeen viime vuonna pääomaa 2,1 miljardia euroa suorina sijoituksina, joista miljardi käytettiin liike- ja toimistokiinteistöjen ostoihin, ja loput yritysten ostoihin ja tytäryhtiöiden perustamisiin.
Suorien sijoitusten määrä putosi edellisvuodesta 1,1 miljardia euroa eli 34,8 prosenttia.
Miinus on iso, jos sitä vertaa muualla maailmassa tapahtuneeseen kehitykseen, sillä kansainvälisesti suorat ulkomaiset sijoitukset lisääntyivät viime vuonna 34 prosenttia, ja vanhoissa EU-maissa kasvua oli 32 prosenttia.
Vanhat EU-maat saivat koko maailman suorista sijoituksista 41 prosenttia, eli EU-alue on sijoittajien ylivoimainen suosikki. Kiinnostus Saksaa kohtaan on kuitenkin romahtanut.
Kymmenen uutta EU-maata ovat päässeet vauhtiin mukaan, ja niihin tehtyjen suorien sijoitusten määrä kasvoi viime vuonna 13 prosenttia. Puola on suosikkikohde, kiinnostus Unkaria kohtaan on vähentynyt.
Aasiassa Kiinan saama sijoitusten kasvu on ollut jo pari vuotta pysähdyksissä. Venäjästä sijoittajat ovat hyvin kiinnostuneita, ja sinne tehtiin suoria sijoituksia viime vuonna 28 miljardia euroa.
Suorat sijoitukset ovat pääomaa, jonka ulkomainen sijoittaja on välittömästi sijoittanut toisessa maassa sijaitsevaan, määräys- tai vaikutusvallassaan olevaan yritykseen.
Suorat sijoitukset Suomeen ovat olleet 2000-luvulla suurimmillaan vuonna 2002 TeliaSonera- ja Hartwall-kauppojen ansiosta.