Heip kaikki odottajat!
Kirjottelin tässä muutama viikko lapsen terveyteen liittyvistä peloista. Kiitän kaikkia, jotka jaksoitte vastata ja "tsempata". Sen jälkeen kun joulua ennen kävimme rakenneultrassa (missä kaikki niin hyvin kuin voi olla) ja jouluaattona kerroimme lähisukulaisille odotuksesta on ollut helpompi olla. Töissä kerroin myös asiasta työtovereilleni. 99 %:n reaktio todella iloinen puolestani, vain yksi henkilö kertoi asian olevan surullinen. Surullinen koska jään pois hyvänä työntekijä, mutta sain tuon selityksen vasta jälkikäteen. Arvatkaas tuntuiko pahalta, kun tollanen lause läväytetään kasvoille, että raskauteni on surullinen asia. No nyt samainen henkilö ilmoitti tänään minulle, että on niin paljon hommia hänellä mm. johtuen siitä kun "eräs toimistosihteeri on päättänyt hankkiutua raskaaksi". Että sillais. Kertoi tuon ja poistui huoneesta ruokalaan. Meikäläinen jäi monttu auki ja rupesi itkemään. Soitin hyvälle työtoverilleni, että mitäs tässä pitäisi tehdä. Sanoi, että menet nyt työterveydestä hakeen saikkua, et sä siellä voi olla töissä. No siellä hoitaja ymmärsi minua ja sanoi, että aika hirveästi sanottu. Tämä tätsy on aiemminkin läväyttänyt suustaan tiets mitä eikä ole koskaan ottanut vastuuta sanoistaan. Kääntää aina asian niin, että en minä sitä niin tarkoittanut tai ole sanonut. Esimiehen kanssa on käyty keskusteluja hänen "työpaikkakiusaamisestaan", mutta ei ole asia edennyt vaikka meitä on kolme kertomassa kuinka paljon hän meitä ns. lyö alaspäin ja tod. sanoo ihan mitä sylki suuhun tuo eikä suostu edes meidän esimiehen "kehoituksesta" pyytämään anteeksi. Töihin ei siis tosiaan tarvitse nyt mennä, mutta haluaisin selvittää asian niin, että tämä muija saa tuta oikein kunnolla mitä tuli tehtyä.
Tässä olen iltapäivän pyöritellyt tuota lausetta mielessäni ja miettinyt kuinka "rikollikseksi toiminnaksi" minun raskauteni voidaan katsoa. Lapsemme on toivottu ja kaivattu ja ilolla olemme häntä odottaneet. Kun vihdoin tuntui hyvältä ja uskalsin ruveta kunnolla nauttimaan raskaudesta niin taas tulee läpsy poskelle, että ei ole hyvä asia. Silmät on itkusta punaiset ja pää kipiä kun mietin kuinka joku voi olla noin ilkeä ja toivoa, että pientä vaaviamme ei edes masussani kasvamassa. Sitten tulee pelkona mieleen kaikki ne keskolan tapahtumat, että mikä voi mennä vikaan tms, kun toinenkin noin ilkeästi toisella sanoo. Hitto kun mun mieheni suuttui niin, että oli jo menossa sanomaan sille muijalle suorat sanat. Samassa huoneessa en tule hänen kanssaan työskentelemään loppuaikana se on varma!! Haluan nauttia odotuksestani!
Nyt tosiaan pohdin kerronko esimiehelleni totuuden miksi olen poissa ja pyydän häntä ottamaan yhteyttä tätä ämmään ja pakottamaan hänet pyytämään anteeksi. Kovasti vaan pelkään, että tässä taas käy niin kuin ennenkin, että kieltää koskaan sanoneensa noin. Minäpä vaan kirjoitin sanat ylös saman tien, jotta en itse niitä mielessäni muuttelisi, että tosiaan voisin siitä lappusesta sitten lukea, että mitä todella sanoi. Yritänkö nyt vaan olla kiltti lopun aikaa (äippäloma alkaa 26.3.) vai rupeanko ns. hankalaksi..
Kirjottelin tässä muutama viikko lapsen terveyteen liittyvistä peloista. Kiitän kaikkia, jotka jaksoitte vastata ja "tsempata". Sen jälkeen kun joulua ennen kävimme rakenneultrassa (missä kaikki niin hyvin kuin voi olla) ja jouluaattona kerroimme lähisukulaisille odotuksesta on ollut helpompi olla. Töissä kerroin myös asiasta työtovereilleni. 99 %:n reaktio todella iloinen puolestani, vain yksi henkilö kertoi asian olevan surullinen. Surullinen koska jään pois hyvänä työntekijä, mutta sain tuon selityksen vasta jälkikäteen. Arvatkaas tuntuiko pahalta, kun tollanen lause läväytetään kasvoille, että raskauteni on surullinen asia. No nyt samainen henkilö ilmoitti tänään minulle, että on niin paljon hommia hänellä mm. johtuen siitä kun "eräs toimistosihteeri on päättänyt hankkiutua raskaaksi". Että sillais. Kertoi tuon ja poistui huoneesta ruokalaan. Meikäläinen jäi monttu auki ja rupesi itkemään. Soitin hyvälle työtoverilleni, että mitäs tässä pitäisi tehdä. Sanoi, että menet nyt työterveydestä hakeen saikkua, et sä siellä voi olla töissä. No siellä hoitaja ymmärsi minua ja sanoi, että aika hirveästi sanottu. Tämä tätsy on aiemminkin läväyttänyt suustaan tiets mitä eikä ole koskaan ottanut vastuuta sanoistaan. Kääntää aina asian niin, että en minä sitä niin tarkoittanut tai ole sanonut. Esimiehen kanssa on käyty keskusteluja hänen "työpaikkakiusaamisestaan", mutta ei ole asia edennyt vaikka meitä on kolme kertomassa kuinka paljon hän meitä ns. lyö alaspäin ja tod. sanoo ihan mitä sylki suuhun tuo eikä suostu edes meidän esimiehen "kehoituksesta" pyytämään anteeksi. Töihin ei siis tosiaan tarvitse nyt mennä, mutta haluaisin selvittää asian niin, että tämä muija saa tuta oikein kunnolla mitä tuli tehtyä.
Tässä olen iltapäivän pyöritellyt tuota lausetta mielessäni ja miettinyt kuinka "rikollikseksi toiminnaksi" minun raskauteni voidaan katsoa. Lapsemme on toivottu ja kaivattu ja ilolla olemme häntä odottaneet. Kun vihdoin tuntui hyvältä ja uskalsin ruveta kunnolla nauttimaan raskaudesta niin taas tulee läpsy poskelle, että ei ole hyvä asia. Silmät on itkusta punaiset ja pää kipiä kun mietin kuinka joku voi olla noin ilkeä ja toivoa, että pientä vaaviamme ei edes masussani kasvamassa. Sitten tulee pelkona mieleen kaikki ne keskolan tapahtumat, että mikä voi mennä vikaan tms, kun toinenkin noin ilkeästi toisella sanoo. Hitto kun mun mieheni suuttui niin, että oli jo menossa sanomaan sille muijalle suorat sanat. Samassa huoneessa en tule hänen kanssaan työskentelemään loppuaikana se on varma!! Haluan nauttia odotuksestani!
Nyt tosiaan pohdin kerronko esimiehelleni totuuden miksi olen poissa ja pyydän häntä ottamaan yhteyttä tätä ämmään ja pakottamaan hänet pyytämään anteeksi. Kovasti vaan pelkään, että tässä taas käy niin kuin ennenkin, että kieltää koskaan sanoneensa noin. Minäpä vaan kirjoitin sanat ylös saman tien, jotta en itse niitä mielessäni muuttelisi, että tosiaan voisin siitä lappusesta sitten lukea, että mitä todella sanoi. Yritänkö nyt vaan olla kiltti lopun aikaa (äippäloma alkaa 26.3.) vai rupeanko ns. hankalaksi..
Vastaukset 10
Vanhimmat
kylläpä sinä olet herkkä!itsekkin olen raskaana ja minun töissäni on ihan pikkasen pahempaa tuo "kiusaaminen"!
ethän sä pärjää mitenkään elämässä jos otat joka asiasta nokkiis...
voi herranjumala ei voi muuta sanoa!!!
samaa mieltä. On kyllä elämässä pienet piirit jos yhtä noinkin mitätöntä lausetta pitää pyöritellä päässään päivästä toiseen.
havahtukaa nyt hyvät ihmiset. Itsekin olen raskaana ja saanut kuulla kaikenlaista, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos.
Täytyy taas ihmetellä, että on meitä sitten kans joka junaan. Toi kuullostaa ihan siltä, että se sun työkaveris olis sun onnestas kateellinen. Ehkä tällä kyseisellä ihmisellä ei itsellä ole asiat parhaalla mahdollisella mallilla ja haluaa, että sulla myös on paha mieli. Niin oudolta kuin se kuullostaakin, jotkut kusipäät nauttivat toisten itkettämisestä. Näillä ei voi olla kaikki kotona, ovat varmasti katkeria jostain. Näin mä olen yrittänyt miettiä ,kun vastaavaa on osunut kohdalle. Koita hymyillä ja ajatella, että sulla on asiat paremmin kuin tällä työkaverillasi.
En kyllä itse tiedä, mitä tekisin tilanteessasi että jäisinkö saikulle äippälomaan asti vai vaatisinko ottamaan työkaveria puhutteluun... Ehkä jäisin saikulle kun tuo sun äippäloma on aika lähellä.
"lavertele" pomolle muiden tekemisistä, ellei kyseessä sitten ole jokin tosi iso juttu. Minä yrittäisin sinun tilanteessasi varmaan keksiä jotain ilkeää sanottavaa takaisin, niin että työkaveri joutuisi häpeilemään. Tyyliin "noinko kateellinen olet" tai "onko noin vaikeaa hyväksyä muiden onni". Mielellään monien kuullen. Tuskin itse jäisin vain tuosta syystä saikulle. Mutta tee toki niin kuin itsestäsi parhaalta tuntuu!
että tämä työkaverisi on yrittänyt lasta pidempään eikä ole tärpännyt ja purkaa turhautumistaan nyt sinuun, joka olet onnekkaasti raskaana! En tunne kyseistä ihmistä, utta tuskin hän pahaa sinulle toivoo tai haluaa edes loukata. Todennäköisesti hänellä ei ole kaikki hyvin ja olet vain joutunut "kohteeksi".
Töihin vaan takaisin ja nokka pystyssä. =) Näytät hänelle ja itsellesi, että pystyt tekemään hyvin työsi juuri siihen saakka, kunnes jäät äitiyslomalle. Ja kun sen aika on, niin jäät onnellisena ja ylpeänä kotiin!!
Jos "kiusaaminen" jatkuu, niin parhaiten auttaa, kun puhut suoraan henkilölle itselleen!! Sanot, että itse elät juuri elämäsi onnellisinta aikaa ja toivot että muutkin voisivat ymmärtää edes sen verran sitä, ettei loukkaisi sinua ja aiheuttaisi sillä turhaa stressiä.
Kuinka tärkeä ihminen tuo kyseinen työkaveri on sinulle? Itse en viitsi hirveesti energiaa kuluttaa murehtimalla jonkun sellaisen ihmisen sanoja, joka ei ole minulle läheinen ja tärkeä. Toki tunnen pahaa oloa jne mutta en anna sille ololle valtaa. Keskity siihen mikä ja ketkä ovat sinulle tärkeitä.
jos kuitenkin päätät alkaa asiaa "selvittämään" ja ruotimaan (mikä on tietysti oikein jos asia todella jättää sinulle jatkuvan pahan olon) niin suosittelisin ottamaan yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun.
Niin hirveästi ei sitten myötätuntoa täältä ainakaan herunut...Sen verran voin kyllä kertoa, että työpaikkakiusaamisesta on jo ennen raskauttani tapahtunut. Myös kaksi muuta läheistä työtoveriani ovat saaneet oman osuutensa ja toinen jopa joutuu käymään työnohjauksessa, jotta pystyy tekemään työnsä. Kyse ei siis ole mistään yliherkkyydestä. Ilmeisesti olisi kannattanut jättää kyselemättä täällä sen enempää, koska kokonaistilannetta hyvin vaikea kuvata tässä näin lyhyesti "sähköisesti". Tämän kiusaajan on todettu kärsivän luonnehäiriöstä, joten tämä ei nyt ole ihan mitää huonoa päivää ja joskus tapahtuvaa "vittuilua" vaan melkein päivittäistä "ärsyttämistä".
Olisin voinut mainita heti ensimmäisessä viestissä, että ko. hlö on yksinäinen 50-vuotias lapseton nainen, joten siinä varmaan selitystä kyllä, että ehkä kauteutta saattaa olla. Itse en vaan ole ymmärtänyt miten hän voi olla minulle kateellinen, kun on oman polkunsa valinnut.
Tosiaan työhyvinvointi-aiheella on pidetty palaveria ko. hlön kiusaamisen taholta. Asiat eivät ole edenneet. Ajattelin, että menisin kertomaan asiasta, koska tämä kettuilu vaikuttaa jo oman työn tulokseen, kun menee keskittyminen. Lisäksi olisi kiva, että esimieheni tietää millainen ko. hlö todella on, jos töideni jatkaja kohtaa samanlaista kuin minä ja työtoverini. Osaisi ehkä aiemmin puuttua asiaan.
Meillä on ihan samanlainen rääväsuu töissä, mutta eipä hänen sanomiset ole mieltäni painanut.......
Katsos idiootit jätetään ihan omaan arvoonsa.
(minulta tuli kysymään että: Oliko vahinko?
nauroin makeasti, ja kysyin että; uskoisitko olevan jos vakavalla naamalla niin väittäisin?
-tiedä sitten että tajusiko? joskaan silläkään ei ole himpsukankaan väliä. hehehh.....
Ilkeästi sanottu, sitä en kiellä. Jos tuollainen tyyppi katsoo oikeudekseen pahoittaa toisen iloisen ja odottavan mielen, saakin kantaa seurauksia. Ihme jos ei noin monesta kantelusta jo aleta kummastelemaan, että mikä muijaa riivaa.
Mutta sinulle sanoisin, älä anna hänen saada sitä mitä haluaa eli jakaa omaa pahaa oloaan toisiin. Ehkä hänellä on omia huonoja elämänkokemuksia takana (lapsettomuutta, keskenmenoja) jolloin on tosi vaikea kestää jonkun onnellisuutta jonka kokee epäoikeudenmukaisena (vaikkei se tietenkään sinun syysi ole). Siis mitä nyt yhtestä tylsästä hapannaamasta ja hänen heittokommentistaan, sillä ei ole yhtään mitään tekemistä vauvasi tai sen olemassaolon oikeuden kanssa. Älä anna pahoittaa mieltäsi, ei tässä maailmassa voi millään kaikkia yhtäaikaa miellyttää. Suurin osa työpaikallasi ja perheessäsi kuitenkin ovat puolestasi onnellisia, eiköhän he ole asiassa ihan oikeassa ja tämä yksi väärässä?
...että anna tulla täydeltä laidalta sille akalle, niin saattaapi jäädä suu auki ihmettelemään, kun kerrankin joku uskaltaa hänelle "avautua". Jos nuo aikaisemmat pomon kanssa kerran ole tehonneet, niin turha sitä keinoa on yrittää. Aina noita paskapäitä työporukkaan kuuluu ja itse sain vastaavanlaisen tapauksen hiljaiseksi, kun itse kerran annoin kunnolla takaisin. Nyt ko. henkilö yrittää olla kovinkin "ystävää" kanssani. Lisäksi ei kannata kaikkien ihmisten sanomisista välittää. Moukkia on aina!
EI muuta kun nokka pystyyn ja töihin. Ei tuo ole kyllä mikään pätevä syy jäädä töistä pois.
Toivotaan, että asiasi lutviutuu.