Alempana eräs äiti itki sitä kun oli valitettu lastensuojeluun, kun hän jättää vauvansa yksin kotiin kymmeneksi minuutiksik un hän kipaisee viemässä isomman lapsensa hoitoon.
Mikä mahtaa olla se metrimäärä, jonka saa olla lapsensa luota pois, ihmettelen minä kun luin noita kommentteja. Itse istun joskus vessassa 10 minuuttia ja herran jestas vauva nukkuu ihan itestään toisessa huoneessa. Joskus vien roskapussit ulos; aikaa kuluu vähemmän, mutta hui kun kaukana käyn.
Joskus vauva nukkuu pihalla vaunuissa ihan ypöyksin pakkasessa kolme tuntia. Ei ole itkuhälytintä, vain äidin korvat ja silmät apuna. Enkä ramppaa minuutin välein tarkistamassa olisiko vaikka oksentanut.
Pitäisikö tosiaan ottaa se vauva vessaankin mukaan, kun eihän sitä tiedä vaikka kuinka heräisi kun istun p****lla.
Miettikää ihmiset miten tässä maailmassa kohdellaan lapsia; käytetään seksuaalisesti hyväksi, kidutetaan, hylätään, pahoinpidellään... Orpoja on miljoonia, kuusivuotiaat ompelevat vaatteita joita sitten Anttilasta tilataan...
Kuinka tuomittavaa on noihin verrattuna se, että äiti jättää vauvansa kotiin nukkumaan kymmeneksi minuutiksi??
Mikä mahtaa olla se metrimäärä, jonka saa olla lapsensa luota pois, ihmettelen minä kun luin noita kommentteja. Itse istun joskus vessassa 10 minuuttia ja herran jestas vauva nukkuu ihan itestään toisessa huoneessa. Joskus vien roskapussit ulos; aikaa kuluu vähemmän, mutta hui kun kaukana käyn.
Joskus vauva nukkuu pihalla vaunuissa ihan ypöyksin pakkasessa kolme tuntia. Ei ole itkuhälytintä, vain äidin korvat ja silmät apuna. Enkä ramppaa minuutin välein tarkistamassa olisiko vaikka oksentanut.
Pitäisikö tosiaan ottaa se vauva vessaankin mukaan, kun eihän sitä tiedä vaikka kuinka heräisi kun istun p****lla.
Miettikää ihmiset miten tässä maailmassa kohdellaan lapsia; käytetään seksuaalisesti hyväksi, kidutetaan, hylätään, pahoinpidellään... Orpoja on miljoonia, kuusivuotiaat ompelevat vaatteita joita sitten Anttilasta tilataan...
Kuinka tuomittavaa on noihin verrattuna se, että äiti jättää vauvansa kotiin nukkumaan kymmeneksi minuutiksi??
Vastaukset 8
Vanhimmat
yritin sinne väliin selvittää...ja väitän silti olevani lapsilleni hyvä ja huolehtiva äiti...
Yhtä asiaa en uskalla kyllä vieläkään tehdä vaikka nuorinkin on jo 4v ja "ylisuuri" vauvan ammeeseen.Käy nykyisin mielellään taasen ammeessa leikkimässä poneilla kun me istuskelemme saunassa,saunan ovi on lasia ja näemme hänet siitä koko ajan.Muutaman kerran olen sitten lähtenyt veskiin että hän on jäänyt ammeeseen ja huutelen hänelle vessasta että kuulen kaiken olevan ok,mutta pari kertaa hän on jättänyt vastaamatta eikä kuulu mitään pulikontia tai muuta ääntä.sydän hyppää kurkkuun ja hätä jää vaikka kesken kun ryntään katsomaan,siellä hän tietysti leikkii ihan rauhassa ja kunnossa.
Vesi on jotenkin minulle sellainen elementti että en jätä ammeeseen näinkään isoa lasta vahtimatta tai pyydän ainakin häntä höpöttämään niin kovasti että kuulen hänet koko ajan...
mutta omana rajanani pidän itkuhälyttimen kantavuutta. Esim. kesällä ulkona istuessamme pikkutunneille asti oli meillä mukana itkuhälytin, jotta kuultiin heti pojan herääminen. Hälyttimen otan mukaan myös silloin kun poika nukkuu sisällä miehen ollessa iltavuorossa minun käyttäessäni koiria metsässä tarpeillaan. Puita hakiessani tai rokia viedessäni en tietenkään itkuhälytintä raahaa mukana :)
Minusta ei ole kivaa antaa lapsen huutaa yksin, siksi itkuhälytin on ollut meille tosi tarpeen.
Yhdyn toisen kirjoittajan mielipiteeseen lapsesta ja vedestä, koskaan ei saisi pientä lasta jättää itsekseen veteen, ei edes minuutiksi.
näkökulmasta että joku jaksaa kytätä, ja olla paikalla näkemässä, että joku äiti kippaa lapsen kerhoon. sama persoona tietää jopa että vauva on hetken yksin kotona. näkee jopa vaivan tehdä lastensuojeluun ilmoituksen. miksi hän sitten ei tarjoa apuaan, jos on vauvasta huolissaan? uhraa hetkeä elämästään kilauttaa naapurin ovikelloa, kuljettaa lapsi turvallisesti tarhaan ja anna vauvan äidin huolehtia vauvasta? ehei, kovilla vaan ammutaan suoraan ja väsynyt äiti ruotuun...
lapsen yksin jättämisen dilemmaa pohtinut myös usein. yksinhuoltajalla kun ei ole vaihtoehtoja kuin raahata lapsi joka paikkaan mukana pienenä. sopii arvata olenko yrittänyt rohkaista mieleni juosta tien yli kauppaan ja takaisin, kun lapsi ollut sairas ja nukkuu... tähän asti olen onneksi saanut haalittua apua paikalle tukalimmissa tilanteissa ja saanut sekä kaupat että apteekit järjestettyä. mutta entäs jos kukaan ei pystyisikään tulemaan auttamaan joskus? oksentelevaa kuumeista lasta ei ole asiallista raahata kauppaan, muttei voi jättää yksinkään. roskat sentään vien ulos vaikka lapsi olisi hereillä yksin. naapurien kanssa en arvaa jäädä jutustelemaan kuitenkaan.
serkkuni asuu maatilaa ja kumpikin puoliso hoitaa yhdessä lihakarjan aamuin illoin, kummankin työpanoksen ollessa lähes korvaamaton. siellä jokainen lapsi on vuorollaan jätetty yksin nukkumaan syntymästä saakka kun vanhemmat ovat joutuneet töihin pariksi-kolmeksi tunniksi kerrallaan. en ole koskaan kenenkään kuullut kyseinalastavan käytäntöä. se on serkkuni perheessä ollut itsestäänselvyys että näin on ollut toimittava. tekniikkaa kyllä on hyödynnetty ja eläinten tarkkailuun tarkoitetuista monitoreista yksi on ollut lapsen sängyn vierellä, josta vanhemmat ovat nähneet vauvan, ääniyhteyttä ei ole ollut.
entäs omakotitalo- ihanuus? mies lähtee työmatkalle (tai miksei vaimokin) ja siellä sitten odotetaan kevättä vauvan kanssa että lumet sulaa itsekseen? ei helkkari, kyllä useammallakin äidillä on kokemusta lumitöistä kun lunta tulee ja piha on saatava liikuttavaan kuntoon. vauva kainalossa niitä ei voi tehdä, vaan vain kun lapsi nukkuu.
se on helppo sanoa ettei lasta saa jättää yksin. näin pääsääntöisesti toki asia onkin. mutta kyllä tilanneharkintaa täytyy saada käyttää ilman että syytteitä ropisee ja syyllistetään.
Hei te tähän vastanneet äidit. Tehkää yhdessä joku selonteko sinne, missä tuota itkevää äitiä syyllistetään, siitä, mitä normaali lasten kanssa eläminen on. Siis sitä, että joskus on pienen hetken yksin eikä siihen kuole. Auttaisitte konkreettisesti.
mutta ei pientä vauvaa saa jättää yksin noin pitkäksi aikaa. ei äiditkään usein tajuu ihan kaikkee (kokemus tekee hyvää) ja ainakin mä oon ollut ihan kiiotlllinen jos oon tajunnut jotain kun joku on neuvonut, siis virheistäni. vai annatteko alle vuoden ikäisen vauvan huutaa 10 minuuttia?
useissa kulttuureissa pienet vauvat kulkevat kantoliinoissa äitinsä mukana joka paikassa, ja se onkin niille turvallisin ja luonnollisin paikka, tuntevat äidin hajun, kuulevat äidin sydämen. itse en näin tehnyt kun laiskotti ja vähän kaduttaa, mutta toisaalta olin kyllä todella paljon kosketuksessa lapseni kanssa.
toinen asia on se ettei nykyään suositella että vauvat nukkuu tuntikausia pakkasessa (kuten ennen vanhaan uskottiin että se "karaisee" :) eli vauva pois pakkasesta. se ei ole vauvan hengityselimille hyvä.
Höpölöpö; kaikki lapseni ovat nukkuneet ulkona pienestä asti ja ovat terveitä kuin pukit. Hyvä tekosyy olla viemättä lasta ulos "kun siellä on vähän pakkasta".
kymmenen minuuttia voi kulua vaikka lehteä hakiessa omakoti- tai rivitaloalueella. Jää helposti suustansa kiinni naapurin kanssa vaikka vain pari sanaa vaihtaisikin. Kyllä jäisi monet tuhannet päivälehdet postiluukusta hakematta, jos nukkuvaa lasta ei saa jättää sekunniksikaan yksin. Vahditko itse vieressä?
Kyllä mä ainakin touhuan arkiaskareita silloin, kun lapsi nukkuu. Roskapussin voin silloin kiikuttaa hyvin ulos. Joskus kyllä lepäilen samaan aikaan tai katselen televisiota. Ennen kaikkea nautin hiljaisuudesta!
Entäs pesutuvan käyttäjät? Heillä kuluu siellä helposti kauemmin kuin 10 minuuttia kerrallaan. Pitää tyhjätä kone, täyttää uudelleen, siirtää märät pyykin kuivausrumpuun tai narulle.. Hups.. aikaa onkin kulunut paljon enemmän. Ja joissakin taloyhtiöissä pesutupa on jopa erillisessä rakennuksessa..
Aletaanko nussia pilkkua? Entäs tupakoivat äidit? He jättävät lapsensa nukkumaan tai jopa hereillä leikkimään, kun itse käyvät parvekkeella tai ulkona tupakalla.. useita kertoja päivässä.
Ei millään pahalla tupakoiville äideille! Senkus tupakoivat. Itse en tupakoi. Huvinsa kullakin..
10 minuuttia on suhteellinen aika tosiaan. Mutta en usko sen vahingoittavan lasta. Minä en ainakaan edes nouse sängystä kymmeneen minuuttiin, jos lapsi huutaa. Ensin kyllä kuulostelen, millainen huuto. Hätähuuto on sitten kyllä erikseen. Useimmiten se on äidin tai isän testaamista montako kertaa yössä tulee katsomaan, jos huutaa tai heittää huvikseen tutin, että montako kertaa se tutti tullaan antamaan yön aikana. Mä olen sanoutunut irti vauvan turhanpäiväisestä pompottelusta. Vähän vajaa vuoden ikäinen ei tarvitse enää mitään palveluita yöllä. Ei ruokaa, ei juomaa, ei vaipan vaihtoa (paitsi jos on tullut kakka).
Meillä esikoinen viihtyi hyvin nukkumassa vaunuissa vaikka tuntikaupalla. Ei haitannut helteet eikä pakkaset. Mutta en tietenkään antanut siellä tuntikaupalla olla pakkasessa tai helteessä. Tämä toinen lapsi ei viihdy nukkumassa vaunuissa kuin vajaan tunnin. Omassa sängyssä nukkuu päikkäreitä 2-2,5 tuntia kaksi kertaa päivässä. Kuopuksen päiväunien laatu on suoraan verrannollinen yöuniin. Jos ei nuku kunnon päiväunia niin ei kyllä nuku yölläkään kunnolla. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin niin totta se on.
Ja kyllä se 10 minuuttia voi mennä suihkussakin. Joskus on sellainen tunne, ettei kestä jos on pakko odottaa viiteen asti päästäkseen suihkuun. Silloin kyllä tulee mentyä lapsen nukkuessa suihkuun.
Kukaan tuskin antaa alle puoli vuotiaan huutaa kymmentä minuuttia puhumattakaan puoli vuotiaan jättämisestä yksin kotiin. Mutta lähempänä vuoden ikäisen pitäisi kyllä ainakin yöunet nukkua jo heräilemättä. Päivärytmikin vähän vajaa vuoden ikäisellä on jo aika selvä. En tiedä onko se niin selvää ensimmäisen lapsen kanssa, etenkään kun lapsi on pieni. Päivärytmin merkityksen ymmärtää paremmin vasta kahden lapsen kanssa.
Kyllä äiti parhaiten omat lapsensa tuntee. Tietää suurin piirtein kauanko nukkuu ja tunnistaa väsyneen lapsen ja tietää kuinka oman lapsensa saa nauramaan ja kuinka lohdutetaan. Kaikki lapset ovat erilaisia, jopa sisarukset ovat saattavat olla täysin erilaisia.
Varmaan ärsyttävintä mitä tiedän, on lukea tälläisiä "ylhäältä käsin" kirjoitettuja näsäviisauksia. En ole lukenut alempaa mitään lastensuojelu-ketjua enkä ota muutenkaan kirjoittamasi alkuosaan kantaa, sen sijaan kirjoituksen sävy todellakin ottaa pannuun!
Kantaa otan sen sijaan viimeiseen ajatukseen, joka on mielestäni pöyristyttävä. Jos jossain päin maailmaa on asiat aivan helvetin huonosti, niin antaako se luvan käsitellä omaa lasta "keskihuonosti" tai lievästi huonosti? Mielestäni ei! En Koskaan, Koskaan lakkaa yrittämästä antaa lapsilleni parasta mahdollista mitä he Tarvitsevat (ei suinkaan haluavat vaan tarvitsevat) sen vuoksi, että jossain päin maailmaa lapsia kidutetaan ja pahoinpidellään!!!! Annan vastedeskin lapsilleni parhaan mahdollisen hoivan ja kasvatuksen mihin kykenen (ja teen sen jopa iloiten!). Se ei huononna kenenkään muun lapsen oloa. Jos huono-osaisten lasten olot ihan oikeasti kiinnostavat niin suosittelen ottamaan vaikkapa kummilapsen tai tukemaan järjestöjä eri tavoin. Keinoja on kyllä!