Ruudinkäryä Jackson Creekissä

Taaimmaisessa penkissä istui pitkään nainen.

Huumori oli tuupertunut jo käärmettä aiemmin.
- Jos olisit tullut silloin, kun olin vielä elossa,
hän mutisi muistonsa miehelle,
eikä välittänyt, vaikka kengännauhat
repsottivat ameeboina pitkin katsomon nuhruista lattiaa.
Ja että näytti tuolin selkämykselle heitetyltä
hullulta humalaiselta hunnulta.

Tuskin vilkaisi näyttämöä, haaveittensa hautausmaata,
jossa nyt käärmeet ja baarimestarit
sätkivät omaa elämäänsä.
Johon uudet kasvot oli kiillotettu odottamaan
kirkkainta hetkeä parrasvaloissa.

Ei vain voinut unohtaa.
Näytelmää, joka alkuvoimallaan revitti esirippua silloin kerran,
ja jonka vuoksi miehet ja naiset huokailivat ja
pyyhkivät silmäkulmiaan
- Sinä teit sen, sinä olit paras.

Mies oli sitä ennen sanonut tulevansa.
- Haluan nähdä sinut näyttämöllä,
se on suurin haaveeni ja tulen heti,
kun vain tiedän sinun olevan siellä.

Unessa juna lähti ja mies istui
viimeisessä vaunussa ja vilkutti.
Todessa mies ajoi upouudella
autollaan kotiinsa lämpimään saunaan
ja avasi television.

Koskaan nainen ei kysynyt,
satuttiko mukavuus vähemmän kuin
jääminen
ja missä vaunussa heilui myötäsyntyinen häpeä.

Ähväkoo kirjoitti:

Taaimmaisessa penkissä istui pitkään nainen.

Huumori oli tuupertunut jo käärmettä aiemmin.
- Jos olisit tullut silloin, kun olin vielä elossa,
hän mutisi muistonsa miehelle,
eikä välittänyt, vaikka kengännauhat
repsottivat ameeboina pitkin katsomon nuhruista lattiaa.
Ja että näytti tuolin selkämykselle heitetyltä
hullulta humalaiselta hunnulta.

Tuskin vilkaisi näyttämöä, haaveittensa hautausmaata,
jossa nyt käärmeet ja baarimestarit
sätkivät omaa elämäänsä.
Johon uudet kasvot oli kiillotettu odottamaan
kirkkainta hetkeä parrasvaloissa.

Ei vain voinut unohtaa.
Näytelmää, joka alkuvoimallaan revitti esirippua silloin kerran,
ja jonka vuoksi miehet ja naiset huokailivat ja
pyyhkivät silmäkulmiaan
- Sinä teit sen, sinä olit paras.

Mies oli sitä ennen sanonut tulevansa.
- Haluan nähdä sinut näyttämöllä,
se on suurin haaveeni ja tulen heti,
kun vain tiedän sinun olevan siellä.

Unessa juna lähti ja mies istui
viimeisessä vaunussa ja vilkutti.
Todessa mies ajoi upouudella
autollaan kotiinsa lämpimään saunaan
ja avasi television.

Koskaan nainen ei kysynyt,
satuttiko mukavuus vähemmän kuin
jääminen
ja missä vaunussa heilui myötäsyntyinen häpeä.

Lue lisää

Metalliset keihäät jyskäsivät vahvoja kattopeltejä. Unelias Suomalainen mies hiiviskeli ulos asunnostaan katsomaan, mitä tapahtuu? Hän katseli hiljaista metsää ja talonsa armasta kattoa. Hiljainen vinkuna vihelteli kattopeltien välissä ja järveltä kantautui rauhallinen kuikan huuto. Asiat tapahtuivat kuin luettelon muodossa.

- Ei kait täällä mitään ihmeellistä ollutkaan, hän huokaisi talonsa ovelle saapuneelle huolestunut ilmeiselle emännälleen.
- Mennään hieromaan toisiamme kynttilä illallisen äärelle, koska on ollut niin ihmeellinen yö, nainen sanoi varovaisesti. Kyynelnorot odottivat vuoroaan, mutta nainen pidensi niiden saapumisaikaa. Kaikki tapahtui kuin luettelon muodossa.

- Otan puhelinluettelon valmiiksi, jotta voin soittaa paikalliselle yksityispoliisille, jos ihmeet jatkuvat kuin luettellon muodossa, mies puputti aavistuksen rauhoittuen omaan rakkaaseen nojatuoliinsa. Sohva oli likainen ja kauko säätimessä oli perunan rippeitä.
- Yhteiskuntaa ylläpitävät näkymättömät soturit kait kostavat sinulle omat pelkosi osallistua sen toimintaan, nainen hymähti hieman, mutta pelkäsi samalla sanojaan.

- Kuka säätää puhelinluetteloa, huusi kauhun kangistama ääni. Aivan kuin huutajan niska olisi kangistunut tuskan voimasta.
- En minä ole koskenut edes seinällä pyörivään levysoittimeen, nainen vastasi miehelleen. Salamat olivat jo aloittaneet.
- Olen Collin Farrel ja filmisi päättyi jo, mutta kuka käski sitä jatkamaan omissa sanoissaan. Katto oli hiljaa, mutta ikkunat eivät edes lujilta ääniltään lisänneet ihmetystä.

- Yhteisö antaa tulla koko voimallaan, oli naisen kyyneleillä valta sulkea tv:ee.
- Älä yritä voittaa tv:eetä. Ole hänen kaverinsa ja hiljaisena se on paras. naps.

slam80 kirjoitti:

Metalliset keihäät jyskäsivät vahvoja kattopeltejä. Unelias Suomalainen mies hiiviskeli ulos asunnostaan katsomaan, mitä tapahtuu? Hän katseli hiljaista metsää ja talonsa armasta kattoa. Hiljainen vinkuna vihelteli kattopeltien välissä ja järveltä kantautui rauhallinen kuikan huuto. Asiat tapahtuivat kuin luettelon muodossa.

- Ei kait täällä mitään ihmeellistä ollutkaan, hän huokaisi talonsa ovelle saapuneelle huolestunut ilmeiselle emännälleen.
- Mennään hieromaan toisiamme kynttilä illallisen äärelle, koska on ollut niin ihmeellinen yö, nainen sanoi varovaisesti. Kyynelnorot odottivat vuoroaan, mutta nainen pidensi niiden saapumisaikaa. Kaikki tapahtui kuin luettelon muodossa.

- Otan puhelinluettelon valmiiksi, jotta voin soittaa paikalliselle yksityispoliisille, jos ihmeet jatkuvat kuin luettellon muodossa, mies puputti aavistuksen rauhoittuen omaan rakkaaseen nojatuoliinsa. Sohva oli likainen ja kauko säätimessä oli perunan rippeitä.
- Yhteiskuntaa ylläpitävät näkymättömät soturit kait kostavat sinulle omat pelkosi osallistua sen toimintaan, nainen hymähti hieman, mutta pelkäsi samalla sanojaan.

- Kuka säätää puhelinluetteloa, huusi kauhun kangistama ääni. Aivan kuin huutajan niska olisi kangistunut tuskan voimasta.
- En minä ole koskenut edes seinällä pyörivään levysoittimeen, nainen vastasi miehelleen. Salamat olivat jo aloittaneet.
- Olen Collin Farrel ja filmisi päättyi jo, mutta kuka käski sitä jatkamaan omissa sanoissaan. Katto oli hiljaa, mutta ikkunat eivät edes lujilta ääniltään lisänneet ihmetystä.

- Yhteisö antaa tulla koko voimallaan, oli naisen kyyneleillä valta sulkea tv:ee.
- Älä yritä voittaa tv:eetä. Ole hänen kaverinsa ja hiljaisena se on paras. naps.

Lue lisää

- Jatkakaa, huusi ohjaaja levottomille nuorille lupauksille.
- Ei meillä ole koko iltaa aikaa vetelehtiä!

Näytelmän adonis odotti, milloin kaunotar tulisi verhoista estraadille.
Silmien välke kertoi kaiken.
Päätös oli tehty mielessä jo viikkoja sitten. Enää ei voisi tuhlata aikaa.
Elämä on tässä ja nyt se saa siivet.

- Haluan sinut iki-ihanaksi rinnalleni kulkemaan, kanssani kapinoimaan,
ikiajaksi vieretysten virumaan,
runotti adonis heittääntyneenä naisen eteen.

Helma heilahti. Rinnat kuulsivat kauniisti paidan läpi. Lanteet keinuivat:
Tahdon tahdon tahdon.
Silmät paloivat silmiin ja tahtoivat vielä kuumemmin.
Ja he suutelivat herkeämättä.

Katsomo liikahti. Sohva liikahti. Sama näkyi televisiossa.
Lasinen maljakko helähti ikkunaa vasten.

- Mitä, sinäkö itket, mies hämmästeli ja piteli naista vyötäisiltä,
ettei tämä putoaisi lattialle ahtaasta sohvasta,
jossa he yrittivät katsella jotain tuulen viemää sunnuntai-iltapäivän tapaan.

Mies nyki toisella kädellä hermostuneena partaansa.
Eiköhän nainen enää ihaillut häntä.
Toiselta kanavalta tuli onneksi urheilua.

Turhautumisen tuloksia 1-1.

Ähväkoo kirjoitti:

- Jatkakaa, huusi ohjaaja levottomille nuorille lupauksille.
- Ei meillä ole koko iltaa aikaa vetelehtiä!

Näytelmän adonis odotti, milloin kaunotar tulisi verhoista estraadille.
Silmien välke kertoi kaiken.
Päätös oli tehty mielessä jo viikkoja sitten. Enää ei voisi tuhlata aikaa.
Elämä on tässä ja nyt se saa siivet.

- Haluan sinut iki-ihanaksi rinnalleni kulkemaan, kanssani kapinoimaan,
ikiajaksi vieretysten virumaan,
runotti adonis heittääntyneenä naisen eteen.

Helma heilahti. Rinnat kuulsivat kauniisti paidan läpi. Lanteet keinuivat:
Tahdon tahdon tahdon.
Silmät paloivat silmiin ja tahtoivat vielä kuumemmin.
Ja he suutelivat herkeämättä.

Katsomo liikahti. Sohva liikahti. Sama näkyi televisiossa.
Lasinen maljakko helähti ikkunaa vasten.

- Mitä, sinäkö itket, mies hämmästeli ja piteli naista vyötäisiltä,
ettei tämä putoaisi lattialle ahtaasta sohvasta,
jossa he yrittivät katsella jotain tuulen viemää sunnuntai-iltapäivän tapaan.

Mies nyki toisella kädellä hermostuneena partaansa.
Eiköhän nainen enää ihaillut häntä.
Toiselta kanavalta tuli onneksi urheilua.

Turhautumisen tuloksia 1-1.

Lue lisää

- Voittopalkinto voimistelun tulos, urho letkautti nivelten lomasta. Käytäen kuin ennalta keksittyä turhaa fraasia.
- Älä, tuo tänne sitä vaasia, jossa kannat kukkiasi yhteisölle, sanoi hän kuin pidätellen oksennustaan. Eihän olisi pystynytkään ilmoittamaan asiaa erisanaisesti, vaikka kovasti olisi halunnut.

- Kuluneet fraasit olivat kuin kauhtuneet professorin partavesi, josta putoli aamun peuroja ja vuohia silmittömällä kyydillä. Kuka ehtii kyynelehtiin mukaan, nuori koltiainen piteli yllään kyynelvaasia vapauden.
- Kauheus se karjui katkelman kivusta. Huudosta tuskaisen alavatsan. Katteet eivät kestäneet. Palkeet putoilivat kuin soittamattomat kielen kannat.

- Kylmää mustetta seinillä. Älä puhu siitä sanasta. Kanna armas pois kanalasta. Irvakkeet eivät maininneet kirjoitelimiaan armeijasta ja uskosta.
- Älä yhteisöstä paskaa puhu. Purista kintereet piukaksi ja älä edes huuda. Istu vain alas ja anna luonnon tehdä.
- Ei sitäkään jaksa katsoa, kuin kaivoa nousevaa, jonne upottaa hirvaksen veri. Ilmasta toiveiden toiston.
- Anteeksi sanomani edellinen fraasi, kun kuin paskainen kukkavaasi. Enää en halunnut sitä kuulla. En edes sanaa enäännnnnnnnn.

slam80 kirjoitti:

- Voittopalkinto voimistelun tulos, urho letkautti nivelten lomasta. Käytäen kuin ennalta keksittyä turhaa fraasia.
- Älä, tuo tänne sitä vaasia, jossa kannat kukkiasi yhteisölle, sanoi hän kuin pidätellen oksennustaan. Eihän olisi pystynytkään ilmoittamaan asiaa erisanaisesti, vaikka kovasti olisi halunnut.

- Kuluneet fraasit olivat kuin kauhtuneet professorin partavesi, josta putoli aamun peuroja ja vuohia silmittömällä kyydillä. Kuka ehtii kyynelehtiin mukaan, nuori koltiainen piteli yllään kyynelvaasia vapauden.
- Kauheus se karjui katkelman kivusta. Huudosta tuskaisen alavatsan. Katteet eivät kestäneet. Palkeet putoilivat kuin soittamattomat kielen kannat.

- Kylmää mustetta seinillä. Älä puhu siitä sanasta. Kanna armas pois kanalasta. Irvakkeet eivät maininneet kirjoitelimiaan armeijasta ja uskosta.
- Älä yhteisöstä paskaa puhu. Purista kintereet piukaksi ja älä edes huuda. Istu vain alas ja anna luonnon tehdä.
- Ei sitäkään jaksa katsoa, kuin kaivoa nousevaa, jonne upottaa hirvaksen veri. Ilmasta toiveiden toiston.
- Anteeksi sanomani edellinen fraasi, kun kuin paskainen kukkavaasi. Enää en halunnut sitä kuulla. En edes sanaa enäännnnnnnnn.

Lue lisää

Hymypatsas.

Tanssijatar Blue ei ollut varma seriffi Browin huumorintajusta tai tajuttomuudesta.
Hän testasi patsaalla tähteä ja aikoi lähteä vasta sitten maailmankiertueelleen.

Siitä se lähti. Ilmaa halkoen, kohti miestä. Fiuuuffffräksistäpäks.

- Auuuhhh, se sattui, huusi Brown ja piteli rintaansa.
Blue ei ollut ajatellut, miten painava patsas olisikaan. Vai näyttelikö mies.
Ei hänestä koskaan voinut tietää.

- Mutta näytelmähän tämä on, muistutti kuiskaaja sarkasmia viljellen alhaalta,
orkesterimontusta.

- Lennätetty mikä lennätetty,
nainen naurahti purkka suussa ja iski silmää katsomoon päin.
Seriffi näytti aika hupaisalta,
mutta ohjaaja ei ollut tyytyväinen.

- Aloitetaan kaikki alusta, ja se purkka nyt jo pois suusta,
hän kirkui lapsellisen nasaalisti.

Käärme oli kyllästynyt purkkiinsa ja päätti tehdä yllätyksen.
Hän ilmottautuisi pikimmiten paljon mainostettuihin
puhumisen maailmanmestaruuskisoihin ja oli varma, että
selityksiä olisi luvassa monta vuotta yhteen kyytiin.

Ähväkoo kirjoitti:

Hymypatsas.

Tanssijatar Blue ei ollut varma seriffi Browin huumorintajusta tai tajuttomuudesta.
Hän testasi patsaalla tähteä ja aikoi lähteä vasta sitten maailmankiertueelleen.

Siitä se lähti. Ilmaa halkoen, kohti miestä. Fiuuuffffräksistäpäks.

- Auuuhhh, se sattui, huusi Brown ja piteli rintaansa.
Blue ei ollut ajatellut, miten painava patsas olisikaan. Vai näyttelikö mies.
Ei hänestä koskaan voinut tietää.

- Mutta näytelmähän tämä on, muistutti kuiskaaja sarkasmia viljellen alhaalta,
orkesterimontusta.

- Lennätetty mikä lennätetty,
nainen naurahti purkka suussa ja iski silmää katsomoon päin.
Seriffi näytti aika hupaisalta,
mutta ohjaaja ei ollut tyytyväinen.

- Aloitetaan kaikki alusta, ja se purkka nyt jo pois suusta,
hän kirkui lapsellisen nasaalisti.

Käärme oli kyllästynyt purkkiinsa ja päätti tehdä yllätyksen.
Hän ilmottautuisi pikimmiten paljon mainostettuihin
puhumisen maailmanmestaruuskisoihin ja oli varma, että
selityksiä olisi luvassa monta vuotta yhteen kyytiin.

Lue lisää

Seksuaalinen näytelmä odotti osallistujakaartiaan. Ovet eivät mahtuneet edes kiinni lopuksi, kun seinälle esitettiin madonnan ensimmäinen iltakohtaus, jonka hän oli itse salaa kuvannut.

- Odotin useampien päiden kääntyvät, mutta niskoissansa ei ollut voimaa nähdä takanaan heijastavalle kaksinaismoraalistumisensa kankaalle. Epäilyjensä summat esiintyivät noiden välissä kuin odottavat kultalyhteet. He napsivat niitä iloisina. Ilmeensä kiroisina.

- Minä sitten niin rakastan yhteiskuntaa. Saan olla vuorikauris, mutta en nousukas. Yhä vähemmän myös jaksan olla ylipäätään kiinnostunut sen suomista siunauksista. Mitäpä se minulle edes antaisi. Tyhjyyden tuskansa rippeet ja poistaisi iloni olla, sankarimies aamuruskon.

slam80 kirjoitti:

Seksuaalinen näytelmä odotti osallistujakaartiaan. Ovet eivät mahtuneet edes kiinni lopuksi, kun seinälle esitettiin madonnan ensimmäinen iltakohtaus, jonka hän oli itse salaa kuvannut.

- Odotin useampien päiden kääntyvät, mutta niskoissansa ei ollut voimaa nähdä takanaan heijastavalle kaksinaismoraalistumisensa kankaalle. Epäilyjensä summat esiintyivät noiden välissä kuin odottavat kultalyhteet. He napsivat niitä iloisina. Ilmeensä kiroisina.

- Minä sitten niin rakastan yhteiskuntaa. Saan olla vuorikauris, mutta en nousukas. Yhä vähemmän myös jaksan olla ylipäätään kiinnostunut sen suomista siunauksista. Mitäpä se minulle edes antaisi. Tyhjyyden tuskansa rippeet ja poistaisi iloni olla, sankarimies aamuruskon.

Lue lisää

- On ongittava, jos meinaa saada, päätti käärmeenkuristaja
ja antoi kohtausten olla.
Tärinät ja vapinat kun eivät houkutelleet.
Tuska on todellista, kun juo ja kaipaa.

Lasten mehukesteissä hän sai vavan, ja siima heitettiin
kankaan yli näkymättömiin ylläreitten toivossa.

Majakan varavalo.
Oliko tämä enne vai kiusaus?

Käärmeenkuristaja keräsi juuri ripotellut
nuppineulansa rasiaan ja käveli matkatoimistoon.

- Merille, hän murautti, ja virkailija kyseli teennäisen
ystävällisesti haluttua ajankohtaa ja hyttitoiveita.
Otti ensimmäisen vapaan lähdön ja huone parhailla näköaloilla.

- Ota minut mukaan, huusi korkeakantainen,
mutta kuristaja sulki korvansa ja
pidensi askeleita, juoksi loppumatkan.

Laivan on lähdettävä ajallaan ja majakka odottaa
minua pimeydessään, hän kuuli päänsä sisältä.
Sinua tarvitaan, sinua tarvitaan, varavaloasi.

- Poista korvatulpat, tohelo, nauroi nainen odotushallin rappusilla.
- Miksi en koskaan pääse eroon sinusta,
mies murahti.

Muttei nainen ollut lähdössä. Palautti vain avaimen.

Ähväkoo kirjoitti:

- On ongittava, jos meinaa saada, päätti käärmeenkuristaja
ja antoi kohtausten olla.
Tärinät ja vapinat kun eivät houkutelleet.
Tuska on todellista, kun juo ja kaipaa.

Lasten mehukesteissä hän sai vavan, ja siima heitettiin
kankaan yli näkymättömiin ylläreitten toivossa.

Majakan varavalo.
Oliko tämä enne vai kiusaus?

Käärmeenkuristaja keräsi juuri ripotellut
nuppineulansa rasiaan ja käveli matkatoimistoon.

- Merille, hän murautti, ja virkailija kyseli teennäisen
ystävällisesti haluttua ajankohtaa ja hyttitoiveita.
Otti ensimmäisen vapaan lähdön ja huone parhailla näköaloilla.

- Ota minut mukaan, huusi korkeakantainen,
mutta kuristaja sulki korvansa ja
pidensi askeleita, juoksi loppumatkan.

Laivan on lähdettävä ajallaan ja majakka odottaa
minua pimeydessään, hän kuuli päänsä sisältä.
Sinua tarvitaan, sinua tarvitaan, varavaloasi.

- Poista korvatulpat, tohelo, nauroi nainen odotushallin rappusilla.
- Miksi en koskaan pääse eroon sinusta,
mies murahti.

Muttei nainen ollut lähdössä. Palautti vain avaimen.

Lue lisää

Posket punaiset, pielukset siniset.
Ilmoitettavaa ei ollut. Rauha laskeutui maahan ja pukeutui luonnolliseen kukkaansa pois
yhteisön myllyn luota. Mylvintää ei voinut
kukaan kestää.

- Oli katseltava jälleen laineita majakan
vierellä. Kuinka ne iskevät rantakallioon ilman,
että niiden sisällä olisi jokin piilevä
ajatuksen asetelma kuin ohje jollekin
tuntematomalle, elämänsä messias ojensin
naiselleen postista tulleen nettilaskun.

Oli aika seesteisyyden. Ei voisi kestää
murtumatta iänikuisessa rummutuksessa, kuin
tuhkan sateessa maailmojen suunnalta. Naisella
oli villapusero ja mies jäi tuijottamaan sen
nappeja. Eihän katsonut edes sen taakse, vaan
tujotti vain nappeja. Eräällä tavalla
yksinkertaisti ajatuksensa tuohon kohteeseen.

- Ympyrä sulkeutuu ja takaportti mukana
kulkeutuu, mies saattoi jo naurahtaa
helpottuneena naiselliselle yrityksellä
laskeutua limaisia portaita alas meren tummaan
syleilyyn.

slam80 kirjoitti:

Posket punaiset, pielukset siniset.
Ilmoitettavaa ei ollut. Rauha laskeutui maahan ja pukeutui luonnolliseen kukkaansa pois
yhteisön myllyn luota. Mylvintää ei voinut
kukaan kestää.

- Oli katseltava jälleen laineita majakan
vierellä. Kuinka ne iskevät rantakallioon ilman,
että niiden sisällä olisi jokin piilevä
ajatuksen asetelma kuin ohje jollekin
tuntematomalle, elämänsä messias ojensin
naiselleen postista tulleen nettilaskun.

Oli aika seesteisyyden. Ei voisi kestää
murtumatta iänikuisessa rummutuksessa, kuin
tuhkan sateessa maailmojen suunnalta. Naisella
oli villapusero ja mies jäi tuijottamaan sen
nappeja. Eihän katsonut edes sen taakse, vaan
tujotti vain nappeja. Eräällä tavalla
yksinkertaisti ajatuksensa tuohon kohteeseen.

- Ympyrä sulkeutuu ja takaportti mukana
kulkeutuu, mies saattoi jo naurahtaa
helpottuneena naiselliselle yrityksellä
laskeutua limaisia portaita alas meren tummaan
syleilyyn.

Lue lisää

- Ei se ole keneltäkään pois, jos vähän enemmän oivallat,
nainen opasti lempeästi.

Mies ei sanonut "Mutta jos ei uskalla."
Ei se sitä ollut.
Mitä siinä olisi niin pelottavaa.
Kun pääsee toisten pään sisälle ja
näkee selkeästi, eihän se ole normaalia,
mutta ei se ollut pelottavaakaan.
Vaikeampaa oli ymmärtää naista, yhtä naista,
tuota nimenomaista hengetärtä, joka oli
läsnä joka taholla ja antoi vapauden tulla
ja mennä.
Kasteli näkymätöntä kukkaa.

Eikä nainen jatkanut: "Mutta sinähän näet, kultaseni. Ja se on sinun lahjasi.
Käytä lahjaasi äläkä anna sen kukan tukehtua järkesi jaarituksiin."

Nainen meinasi koskettaa miehen rehottavaa parransänkeä,
mutta antoi kätensä olla.

Viipyili, oli käytettävissä. Ajoituksen piti olla oikea.

- Mutta herkkyys, se satuttaa.
- Niin. Sinun on valittava.
Ja tiesihän hän, että toinen oli jo valintansa tehnyt.

Leipä jäi siltä päivältä leipomatta.
Ikkunan läpi siivilöityi keväinen valo.

Ähväkoo kirjoitti:

- Ei se ole keneltäkään pois, jos vähän enemmän oivallat,
nainen opasti lempeästi.

Mies ei sanonut "Mutta jos ei uskalla."
Ei se sitä ollut.
Mitä siinä olisi niin pelottavaa.
Kun pääsee toisten pään sisälle ja
näkee selkeästi, eihän se ole normaalia,
mutta ei se ollut pelottavaakaan.
Vaikeampaa oli ymmärtää naista, yhtä naista,
tuota nimenomaista hengetärtä, joka oli
läsnä joka taholla ja antoi vapauden tulla
ja mennä.
Kasteli näkymätöntä kukkaa.

Eikä nainen jatkanut: "Mutta sinähän näet, kultaseni. Ja se on sinun lahjasi.
Käytä lahjaasi äläkä anna sen kukan tukehtua järkesi jaarituksiin."

Nainen meinasi koskettaa miehen rehottavaa parransänkeä,
mutta antoi kätensä olla.

Viipyili, oli käytettävissä. Ajoituksen piti olla oikea.

- Mutta herkkyys, se satuttaa.
- Niin. Sinun on valittava.
Ja tiesihän hän, että toinen oli jo valintansa tehnyt.

Leipä jäi siltä päivältä leipomatta.
Ikkunan läpi siivilöityi keväinen valo.

Lue lisää

- Karvanpoistorasvat ja vahauskäyntiin, että saadaan kapasiteettia supistettua, mies sanoi notkahtaen kuin Elvis majakan seinää vasten. Nouseva aurinko valaisi hänen kasvonsa luoden tilanteesta naiselle mysteerisen kokemuksen.

- Tee uudelleen tuo naurettava heilahdusliike, hymyilevät emännän kasvot ojentautuivat taivasta katselemaan. Meren tahmaama tukka roikui valtoimenaan ja märkänä.

slam80 kirjoitti:

- Karvanpoistorasvat ja vahauskäyntiin, että saadaan kapasiteettia supistettua, mies sanoi notkahtaen kuin Elvis majakan seinää vasten. Nouseva aurinko valaisi hänen kasvonsa luoden tilanteesta naiselle mysteerisen kokemuksen.

- Tee uudelleen tuo naurettava heilahdusliike, hymyilevät emännän kasvot ojentautuivat taivasta katselemaan. Meren tahmaama tukka roikui valtoimenaan ja märkänä.

Lue lisää

- Jätetään puolet näytelmästä pois ja sovitetaan se musiikilla, päätti ohjaaja.
Näyttelijät pudistelivat päätään. Tajutonta mielivaltaa näin viimehetkillä,
he mutisivat väsyneinä.
Neljä tiukkaa harjoitusviikkoa teki jo tehtävänsä.

- Avataan viskipullo, huusi joku laivaväestä.
- Olemme aivan jäässä, miksei täältä tule enää lämmintä vettä,
kalisivat mies ja nainen altaassa majakkaa vasten.

Olisiko parempi nukkua vai juoda,
sitä ei seurue miettinyt,
sillä pullo kiersi toiselta kolmannelle
ja veri alkoi kiertää kummasti jäsenissä.

- Ajatkos sinä vielä rekkaa, nainen kysyi kuin puolihuolimattomasti
varpaitaan koukistelevalta adonikselta.
- Ei, en enää kykene suuren yleisön nokkamieheksi,
mies murahteli vastaukseksi ja
vilkaisi naista tarkemmin kulmainsa alta.

- Täälläkin puhun mitä sattuu, kuten huomasit,
hän lisäsi ja tiesi ohjaajan tykkäävän kamelin kyttyrää.
- Mutta siinähän se mielenkiinto juuri on,
nainen hymyili.

- Mehän teemme taidetta.

Ähväkoo kirjoitti:

- Jätetään puolet näytelmästä pois ja sovitetaan se musiikilla, päätti ohjaaja.
Näyttelijät pudistelivat päätään. Tajutonta mielivaltaa näin viimehetkillä,
he mutisivat väsyneinä.
Neljä tiukkaa harjoitusviikkoa teki jo tehtävänsä.

- Avataan viskipullo, huusi joku laivaväestä.
- Olemme aivan jäässä, miksei täältä tule enää lämmintä vettä,
kalisivat mies ja nainen altaassa majakkaa vasten.

Olisiko parempi nukkua vai juoda,
sitä ei seurue miettinyt,
sillä pullo kiersi toiselta kolmannelle
ja veri alkoi kiertää kummasti jäsenissä.

- Ajatkos sinä vielä rekkaa, nainen kysyi kuin puolihuolimattomasti
varpaitaan koukistelevalta adonikselta.
- Ei, en enää kykene suuren yleisön nokkamieheksi,
mies murahteli vastaukseksi ja
vilkaisi naista tarkemmin kulmainsa alta.

- Täälläkin puhun mitä sattuu, kuten huomasit,
hän lisäsi ja tiesi ohjaajan tykkäävän kamelin kyttyrää.
- Mutta siinähän se mielenkiinto juuri on,
nainen hymyili.

- Mehän teemme taidetta.

Lue lisää

- Sinä kuulit sielunpianon soiton, kun aamuruskon poika nousi potaltaan ja juoksi kyyneleet silmissään aavan päähän pysähtymättä. Näit luodit, niiden tuhovoiman. Kasvavat arvet purivat tulevaisuutta, mies suuteli vaimonsa yhteen puristuneita käsiä. Emäntä hikoili tuolissaan ja availi ajatustensa kääreitä.

- Mitä tuo kaikki meitä hyödyttää? Se vain sekoittaa pakkaa vain lisää, ja kauris ei olekkaan sama vanha petteripunakuonon sukulainen. Onko ihmisellä lupa nopeisiin koodin muutoksiin? Ei ainakaan yhteisöllä ole sijaa sellaiseen, vaikka varis raakkummaan heidän käsittämättä. Vuosien saatto tulisi vasta paljastamaan täyden ymmärryksen, mies tutkiskeli itseään ja nosti vaimonsa jalat pystyyn, totesi.
- Ei kait täsä auta, kun odotella.

slam80 kirjoitti:

- Sinä kuulit sielunpianon soiton, kun aamuruskon poika nousi potaltaan ja juoksi kyyneleet silmissään aavan päähän pysähtymättä. Näit luodit, niiden tuhovoiman. Kasvavat arvet purivat tulevaisuutta, mies suuteli vaimonsa yhteen puristuneita käsiä. Emäntä hikoili tuolissaan ja availi ajatustensa kääreitä.

- Mitä tuo kaikki meitä hyödyttää? Se vain sekoittaa pakkaa vain lisää, ja kauris ei olekkaan sama vanha petteripunakuonon sukulainen. Onko ihmisellä lupa nopeisiin koodin muutoksiin? Ei ainakaan yhteisöllä ole sijaa sellaiseen, vaikka varis raakkummaan heidän käsittämättä. Vuosien saatto tulisi vasta paljastamaan täyden ymmärryksen, mies tutkiskeli itseään ja nosti vaimonsa jalat pystyyn, totesi.
- Ei kait täsä auta, kun odotella.

Lue lisää

Baarimiehen meskaliinin käytön indusoimat psykedeeliset fantasiat keskeytyivät, sillä tilanne saluunassa oli uhkaavasti kärjistymässä. Korppikotkan näköinen mies, Frank Cleef tempaisi kolttinsa esiin, ja hänen vetonsa oli nopein saluunassa nähdyistä. Mutta ensimmäinen laukaus kajahti kuitenkin kookkaan palkkionmetsästäjän aseesta, joka oli salamannopeasti ilmestynyt hänen käteensä. Cleef lennähti vainajana lattialle, sillä luoti kävisti hänen sydämensä.

Samassa sheriffi ryntäsi saluunaan haulikko kädessään. - Varoitinhan teitä, hän ärisi muukalaiselle.

- Cleef veti ensin, totesi baarimies, ja paikallaolijat hymisivät myöntävästi. Sheriffi kirosi, ja poistui saluunasta varoitettuaan muukalaista enää sekaantumasta välikohtauksiin.

H.Colt kirjoitti:

Baarimiehen meskaliinin käytön indusoimat psykedeeliset fantasiat keskeytyivät, sillä tilanne saluunassa oli uhkaavasti kärjistymässä. Korppikotkan näköinen mies, Frank Cleef tempaisi kolttinsa esiin, ja hänen vetonsa oli nopein saluunassa nähdyistä. Mutta ensimmäinen laukaus kajahti kuitenkin kookkaan palkkionmetsästäjän aseesta, joka oli salamannopeasti ilmestynyt hänen käteensä. Cleef lennähti vainajana lattialle, sillä luoti kävisti hänen sydämensä.

Samassa sheriffi ryntäsi saluunaan haulikko kädessään. - Varoitinhan teitä, hän ärisi muukalaiselle.

- Cleef veti ensin, totesi baarimies, ja paikallaolijat hymisivät myöntävästi. Sheriffi kirosi, ja poistui saluunasta varoitettuaan muukalaista enää sekaantumasta välikohtauksiin.

Lue lisää

- Psykologiset teoriat aivan kuin odottavat ottajaansa, totesi salunan nurkkaan kömpinyt intiaani. Piippu kyti sinisellä liekillä. Hänet oli erotettu intiaaniyhteisöstä. Rauhantahtoisena hän saattoi notkua valkoiselta lännenmieheltä saadut vaatteet yllään. Ei hän ollut mikään voittoisa ihminen, joka nosti sotakirveen vartta uhmakkaasti.
- Mitä se pöhnä-Jack siellä taas huutelee itsekseen, kuului terävä vastaustiskiltä. Lausahduksen viimeiset tavut peittyivät voimakkaisiin naurun hörähdyksiin. Pullot kilahtelivat ja intiaani ojensi hieman löytämäänsä kultaa pitääkseen baarin ihmiset tyytyväisinä.

- Hän on ihan vaaraton, sanoi rouva lapselleen, joka pyrki lymisi kauimmaiseen nurkkaan, kun oli ensin koskettanut varovaisesti intaanin nukkuvaa selkämystä. Intiaani oli herännyt painajaisesta ja hypännyt pystyyn heidän kaikkien eteen, ja baarin voimakkaimmat miehetkin olivat olleet hieman varpaisillaan.

Pienet silmät tutkivat nyt intiaani kaukaa pöytien alta. Leveät kädet velloivat leppeesti ilmaa ja maarittelu sai lapsen palaamaan takaisin äitinsä helmoihin.
- Käyhän lapioimassa takapihamme kuoppa umpeen ja vähennä hieman tuota ruohonpolttelua, että asiakkaat eivät pelkää sinua.

H.Colt kirjoitti:

Baarimiehen meskaliinin käytön indusoimat psykedeeliset fantasiat keskeytyivät, sillä tilanne saluunassa oli uhkaavasti kärjistymässä. Korppikotkan näköinen mies, Frank Cleef tempaisi kolttinsa esiin, ja hänen vetonsa oli nopein saluunassa nähdyistä. Mutta ensimmäinen laukaus kajahti kuitenkin kookkaan palkkionmetsästäjän aseesta, joka oli salamannopeasti ilmestynyt hänen käteensä. Cleef lennähti vainajana lattialle, sillä luoti kävisti hänen sydämensä.

Samassa sheriffi ryntäsi saluunaan haulikko kädessään. - Varoitinhan teitä, hän ärisi muukalaiselle.

- Cleef veti ensin, totesi baarimies, ja paikallaolijat hymisivät myöntävästi. Sheriffi kirosi, ja poistui saluunasta varoitettuaan muukalaista enää sekaantumasta välikohtauksiin.

Lue lisää

Saluunassa alkoi taas pianon kilkutus ja tanssitytöt kiersivät pöydistä pöytiin. sitten kuiva aavikkotuuli puhalsi sisään saluunan kaksoisovista ja kaikkialle tuli syvä hiljaisuus kuin iskusta. Oviaukon peitti jokin miehen muotoinen, hänen saappaidensa kannukset kilahtelivat lankkulattialla ja kupeelta roikkuva ruoska oli verinen, se heilui samaan tahtiin hiljakseen yhdessä pitkän takin liepeiden kanssa.
"Limunaatia" mies sanoi äänellä joka toi mieleen puhumaan oppineen karhun.
Baarimikko katseli suu aukinaisena miestä joka kumarsi oviaukossa sisälle astuessaan ja sanoi 'Yyh?' ja tipautti whiskypullon lattialle.
"Kukas se päästi ilmat mun pikkuveikosta?" Mies örähti ja ryysti suoraan pullosta jonka sisältö valui pääosin pitkin likaista parransänkeä takin rintamuksille.