Olen neitsyt ja 25 vee. nyt mietin pitäskö mun hankkiutua siitä eroon vai ei? Toisaalta aina välillä panettaa ihan sikana. Oon ihastunut yhteen varattuun mieheen, sitä en kyllä saa ikinä.
Mutta pelottaa että mitä jos harmittaa ku oonkin mennyt panemaan enkä pannutkaan SEN OIKEAN kanssa.
Mutta pelottaa että mitä jos harmittaa ku oonkin mennyt panemaan enkä pannutkaan SEN OIKEAN kanssa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
panna kun panettaa..
Turha haikailla jonkin saavuttamattoman perään.
Pitääkö siitä väenvängällä hankkiutua eroon??
Mielestäni ei.
Mutta harva on neitsyyttään menettänyt
SEN OIKEAN kanssa, se menee kun on mennäkseen
neitsyydestä tehdään turhan iso juttu..
Ainoa mikä siinä kannattaa katsoa on tosiaan se, että tiedät henkilön olevan hellä. Muuten voi sattua.
huolehdi siitä neitsyydestä. Äläkä missään nimessä siitä vain iän takia eroon hankkiudu. Kun löydät miehen, jonka kans haluat naida niin siitä sitten vaan. Mutta ei neitsyys ole mikään taakka.
Niin emt, pari kertaa ollu lähellä että oisin menettänyt neitsyyden. Periaatteessa just tuntemattomille yhden yön jutuille. 2 kerralla puuttui miehiltä ja multa ehkäisy niin ei pantu ja kolmannen tapauksen kaa kyseisellä miehellä ei seissyt (kukaan näistä miehistä ei tiennyt että olin neitsyt)
Jonkusen verran on tarjouksia tullut, mutta emt sitten kun selvinpäin ajattelee niin mikäpä hoppu mut sitten toisaalta vois kuitenkin, kun löytäis vaan jonkun sopivan. Tietty voisin ottaa jonkun seurustelusuhteen ja alottaa vasta sitten seksielämäni :)
Naisista aina ajatellaan, etteivät he nauti seksistä pelkästään fyysisesti, ilman että siinä olisi henkisen tason yhteyttä ainakin hitunen mukana. Voisithan kokeilla, pitääkö se paikkansa. Kun löydät sopivannäköisen miehen, ehdota, että menette sänkyyn. Sitten jälkeenpäin huomaat ehkä, ettei se hullumpaa ollutkaan. Voisi jopa kokea uudelleenkin!
Niin mä varmaan teenkin, enkä mä yhtään epäile etteikö siitä nauttis ilman henkistä suhdetta. Oon kuitenkin herkästi ihastuvaa tyyppiä, niin usein siinä käy vaan sillai että mä ihastun/rakastun mieheen ja mies pitää mua pelkkänä panona.
Mun ulkonäössä ei ole mitään vikaa ja siis kysehän ei ole siitä, koska ei ihmisistä kiinnostuta esteettisen kauneuden perusteella vaan siitä miten hyvin synkkaa. Tosiasiassa mua ei haittaa se vaikka mun eka panoni olisikin ns. kertakäyttöpano. Mutta ongelma on tässä se että se vaan jotenkin HENKISELLÄ tasolla pelottaa, ruveta tosta noin vaan nussimaan.
Tottakai se vähän arveluttaa ryhtyä intiimiin suhteeseen tuosta vaan. Jos mies pitää sinua "pelkkänä" panona, niin sinunkin olisi parasta pitää häntä sellaisena. Mutta siis eihän siinä mitään arveluttavaa ole, jos kumpikin haluaa seksiä, ehkäisy on kunnossa eikä asia ole vastenmielinen vaan odotettu. Ei siinä häviä, vaan saa todennäköisesti upean uuden kokemuksen. Se kylläkin sitoo aina jollain tavalla, ehkä enemmän juuri ekalla kerralla: ihan pelkästään fyysisenä juttuna en ainakaan itse ole pystynyt noita panoja ottamaan. Mutta ei siihen kuole, vaikka ikävöisikin jonkun aikaa kumppania myös muuten.
Tee ratkaisusi oman harkintasi mukaan. Nautinnollisia hetkiä :-D
sinne kentälle, askel kerrallaan, laitat itsesi peliin vähän kerrallaan ja etenet hitaasti siten kun tuntuu...
kohtaamalla omat pelot sä voit päästä vain niistä eroon---tee se vaikka askel kerrallaan- pikkuhiljaa...omassa rauhassa...miten susta tuntuu. Sun täytyy vähän kokeilla jotain että sä tiedät miltä se susta sitten oikeasti käytännössä tuntuuki...
tosta sun viestistä päätellen sä et oikee liiku mihinkään suuntaan tässä asiassa- eli vähäsen eteenpäin - ota oma aikasi- nyt sun aikas näyttää olevan pysähtyny...
kuvittelet miltä se tuntuis olla mut et voi kuitenkaan tietää...
Älä tee neitsyyden menettämisestä noin vakavaa ja pyhää asiaa itsellesi...sitäkin se on, mutta ei välttämättä kuitenkaan siinä määrin kuin sinä ajattelet...
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että sun pitäis se ihan kenelle vaan menettää, tietenkin sellaselle kenestä olet kiinnostunut ja hän sinusta, mutta ei se maailmanloppu ole, jos se kenelle sen menetät ei olekkaan loppuen lopuksi se oikea, vaikka siihen voisi olla mahdollisuus aluksi... teet tästä asiasta itsellesi ehkäpä turhan ongelman.
Se että tämä asia askarruttaa sinua näin paljon ja pyörittelet sitä mielessäsi tarkoittaa myös että et tunne itseäsi riittävän hyvin ainakaan tässä asiassa. eli sinun pitää lähteä etsimään tätä osaa itsestäsi - ei tarkoita tietenkään että kokeilet kaikkia mahdollisia jätkiä ja anna.
Ja jos et menetä neitsyyttäsi sille OIKEALLE se ei tee sinusta huoraa/jakorasiaa/huonoa ihmistä tai mitään vastaavaa...
Eikä se edes voi niin
paljoa loppupeleissä harmittaa ettet enää muuta loppuielämässäsi ajattelisikaan. Elämä ei voi aina olla täydellistä ja niinkuin saduissa--ja usein se ei olekkaan- Kun sen hyväksyy-- on paljon vähemmän ihmeteltävää...
Mitä enemmän ajattelet ja pyörittelet tätä mielessäsi sitä enemmän alat pelkäämään ja luulet että tulet katumaan niin että et voi enää edes elääkkään.
Kerron oman kokemukseni. Seurustelin vuosia tytön kanssa, suhde lähti siitä, että yritettiin nukkua samassa sängyssä olosuhteiden pakosta. Koko suhteen ajan seksi oli tärkeässä osassa. Emme kuitenkaan päätyneet yhteiselämään, vaan nykyään olen naimisissa toisen kanssa. Tuo ensimmäinen suhde opetti paljon, varsinkin sen, miten toinen otetaan huomioon fyysisesti ja mikä tuntuu hyvältä. Mitään ei ole tarvinnut katua, ei hänenkään, puhuimme nimittäin noista ajoista myöhemmin. Vaimoni tietää tämän juttuni ja hyväksyy sen. Ilman sitä olisin ollut paljon kömpelömpi aikanaan aloittaessani yhteiselämää vaimoni kanssa. Olemme edelleen vaimoni kanssa tuon naisen ystäviä.
Mutta ei kuitenkaan ole hyvä kokeilla noita asioita varatun miehen kanssa. Muuten anna mennä vaan, äläkä mieti liian tarkkaan! Ettei käy niin, että vanhana kadut, kun et uskaltanut nuorena elää täysillä.