Viikonloppuna pikkusiskoni teki raskaustestin ja positiivinenhan se testi oli. Viikkoja on nyt jotain viisi. Hän haluaa abortin ja nyt mietitnkin miten voisin olla hänelle mahdollisimman paljon tukena. En jätä häntä yksin, enkä halua vaikuttaa hänen päätökseensä. Joten miten parhaiten voisin häntä auttaa? Yritän olla ainakin mahdollisimman paljon läsnä ja kuunnella. On vain niin riittämätön olo.
Miten voisi antaa tukea?
riittämätön olo
11608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
..., että pikkusiskosi saa asianmukaiset tiedot ennen toimenpidettä. Huolehdi siitä, että hän tietää kaikki asian puolet jo etukäteen.
Tutustu asioihin tarkkaan, että pystyt vastaamaan jos hänelle herää joitain kysymyksiä asiasta. Älä vaikuta mielipiteseen, vaan etsi neutraalia tietoa, niin lapsen pitämisestä kuin abortoinnistakin.
Luulisin kuitenkin, että parhaana apuna olet juuri olemalla läsnä. Mutta tartu heti jos näet jonkilaista epäröintiä; älä anna mennä toimenpiteeseen epävarmana.
Suurimpana tukena tosiaan olet kuuntelemalla ja olemalla läsnä. Vaikea ajatella, että edes tietoa osaisit hänelle etsiä häntä itseään paremmin. Siis kuuntele ja tuo esiin näkökantoja, joita hän ei ehkä ole tullut ajatelleeksi. Kysy, mitä hän milläkin sanomisellaan tarkoittaa. älä siis liikaa myöskään varo sanojasi, kyllä kaikki asiat on parempi tiedostaa jo etukäteen.
Ole ylpeä siitä, että sisaresi kokee sinut niin läheiseksi, että jakaa tuon kokemuksen kanssasi. Olet tärkeässä asemassa siskollesi, eikä ainakaan omalla kohdalla asian miettiminen loppunut keskeytykseen. kyse on kuitenkin valinnasta, joka muuttaa aika paljon katsantokantoja -niin siskosi kuin sinunkin.
Kiitos kirjoituksestasi. Se antoi jotenkin voimaa minulle.
Todellakaan en voi tietoa antaa hänelle, koska siskoni tietää kaiken tarpeellisen. Eikä missään nimessä tarkoitus ole tuputtaa omaa ajatteluani asiaa kohtaan. Tämä on hänen päätös ja hänen elämänsä. En voi siihen ottaa kantaa. Mutta tukea voin ja yrittää olla läsnä kun hän minua tarvitsee.
On vain niin riittämätön olo vain. Elän täysillä hänen mukanaan tätä hetkeä. Ja tuntuu pahalta katsoa vierestä läheisen ihmisen pahaa oloa.
...riittämätön olo ja vaikea katsoa toisen oloa.
Niin oudolta kun tuntuukin, voi olla että siinä tilanteessa oleminen oli ehkä jopa helpompaa kuin vieressä seuraaminen, jollain tavalla. Ainakin tiesi itse, mitä tunsi, mitä halusi ja mitä ei halunnut. Mikä tuntui oikealta. Vieressä olija todennäköisesti joutuu miettimään, mitä itse tekisi, jos nyt tulisi raskaaksi, missä elämäntilanteessa samaan ratkaisuun voisi päätyä, ja olisiko joskus menneisyydessään samaan ratkaisuun päätynyt, jos huono tuuri olisi käynyt. Ainakin itselle se tilanne oli vain niin konkreettinen, ettei siinä enää ollut jossitteluun mahdollisuutta; vieressä katsojallehan kaikki on "jossittelua". Tietää vähemmän ja kokee vähemmän, joten ei ole välttämättä toisen puheisiin mitään kommentoimistakaan, koska ei ole niitä asioita miettinyt.
Mutta voin lohduttaa sinua, että tärkeintä on vain kuunteleminen eli anna siskosi puhua tai olla myös puhumatta, jos siltä tuntuu. Hän kokee paljon tunteita, joita ei ole tarvinnut miettiä ja joita ei ole koskaan kokenut (esim. muutokset vartalossa). Hän mahdollisesti myös miettii "elämäntarkoitusta"; sitä mitä haluaa itse lapselleen tarjota. Kaikkea mahdollista.
Yritä siis olla kokematta riittämättömyyttä. Se kuunteleminen on oikeasti todella tärkeää abortti/yllättäväraskaus-tilanteessa, etenkin koska todennäköisesti hän ei voi/halua puhua tilanteesta kovin monelle. Ainakin itsellä ajatukset kiersivät raskauden ympärillä koko ajan, joten jo yksinkertaiseen kysymykseen "mitä kuuluu" vastaaminen tuntui todella vaikealta, koska eihän elämään kuulunut mitään muuta kuin raskaus. Siksi oli niin tärkeää puhua siitä jonkun kanssa.
Minkä ikäisiä te olette? Onko siskosi sinua paljon nuorempi?
Ikä vaikuttaa siihen tuen antoon ja laatuun?
Siskoni on minua n.8 vuotta nuorempi mutta olemme aina olleet läheisiä toisillemme.
Haluan antaa hänelle parhaan mahdollisen tuen mitä vain pystyn tarjoamaan. Ettei hänestä tunnu että hän olisi yksin asian kanssa vaan että joku on tukena ja turvana koko ajan.
hän tulee tietämään asian todellisuuden.abortti on hänen oman lapsen tapppattaminen.hänen pitää tietää minkälainen vauva on jo abortoidessa.ehkä hän haluaakin pitää ja rakastaa vauvaansa,kun hän konkreettisesti näkee vauvan,vie siskosi ultra kuvaukseen ensin.
aborttia on turha kaunistelle.90% naisista katuu tekoaan loppuelämän, he masentuvat,inhovat itseään,ovat kireä hermoisia,epävarmojaovat alitajuisesti itsetuhoisia,eivät välitä terveydestään.
totuus on karua,mutta se on pakko kohdata joskus,mieluummin ennen kuin katuu.abortti siis todellakin on murha.
Ota selvää itse siitä totuudesta, ennen kuin tulet toisia neuvomaan väärillä "totuuksillasi".
1) Jokainen aborttiin menevä käy ultaäänessä.
2) tuo 90 % on täysin hatusta vedetty tieto, eikä kukaan sen todenperäisyyttä ole missään osannut näyttää.
"tuo 90 % on täysin hatusta vedetty tieto, eikä kukaan sen todenperäisyyttä ole missään osannut näyttää."
Aivan.. joskin liki liippaa. koska se tämänhetkinen tietohan on 94% jota kukaan ei ole toistaiseksi kyennyt kumoamaankaan jollain paremmalla(?) tiedolla.
Tämä ei voi olla enää todellista... Vai voiko? Ihmettelen miten kauan jaksat vielä vain hyväntuulisesti naurattaa täällä ihmisiä, ennenkuin alat käydä jo hermoon...
Mutta hyvä, sitkeys kannattaa aina. Tiedä vaikka joku päivä saat jonkun uskomaan tarinaasi, tuplasti iloa meille muille... ;) Eihän tuo nyt mitään pahanlaatuista ole.
Aloittaja varmasti tiesikin, että kannattaa sitä realistista tietoa etsiessään etsiä lähteikseen tieteellistä tietoa, eikä uskoa ihan kaikkea...
Kiitos kaikille kommenteista. Todellakin siskoni itse tekee päätöksen, siihen en vaikuta mitenkään. Ainoastaan annan tukeni hänelle.
Hän itse tietää kaiken oleellisen, joten tiedon antaminen ei ole minun tehtävä, enkä halua millään lailla antaa suuntaan jos toiseen mielipiteitä.
Olen kokenut, että ainoataan siskoni voi itse tehdä päätöksen siitä mitä hän haluaa tehdä.
Helpotti kuitenkin kun sain tänne kirjoittaa ja purkaa oloani. Olen sitten vahvempi tukija ja jaksan itse antaa siskolleni sen tuen mitä hän tarvitsee.