Maataloustukiaisiin, kepukuntien mätien rakenteiden ja niiden valtavan kepusatraappikunnan ylläpitämiseen ja vähän rippeitä siitä riittää kepu-Suomen teihin ja siltarumpuihinkin.
0Äänestä
siperiaakin saatu
Ei se kookoomus pysty tälläkään asialla hekumoimaan, tällä Valtion kirstuun rahojen virtaamisella. Taitaisi olla päin vastoin, historiasta löytyy esimerkkejä vaikka kuinka paljon.
0Äänestä
kehitysHanken
Rahat valuvat poliittisesti jaettujen virkojen johtajien alaisuuteen projekteiksi ja muiksi pörinoiksi jotka sitten jaetaan näiden johtajien (kokoomuslaisten) omien firmojen/osakkuusfirmojen (kokoomuslainen yrittäjä) ostoiksi ja erityisesti ostopalveluiksi.
Mitä varten on keskushallintoa ynnä muuta ministeriön ja maakuntien projektien pyörittäjää (vt. faaraokuoriaisen duuni) jos eivät rahojen levittämistä (tai kuten Sandra kysyi, KATOAMISTA ja KÄTKEMISTÄ) varten?
Suurin hyötyjä on aina se virkamies, joka on onnistunut nuolemaan tai kyynäröimään itselleen parhaan lohestuspaikan rahavirtaan.
0Äänestä
vai mitä?
Ei ole kaun kun kaikki olimme huolissamme valtionvelan kasvusta. Nyt ainakin kokoomuslaiset ja muukin oppositio on huolissaan mihin valtio saa mahtumaan kaiken tulevan rahan. Muutama päivä sitten oltiin huolissaan että demarit lupaa kansallekin jotain.
Niin ne huolenaiheet muuttuu, mutta tärkeintä kai lienee että niitä huolia riittää, ainakin näin vaalien alla.
0Äänestä
suhmuran-sandra
vähän nenilleen.
0Äänestä
Sandra.s
suhmuran-sandra kirjoitti:
vähän nenilleen.
Ihmettelen itse lähinnä sitä, että yksi sanoo että rahaa löytyy verojen alennuksiin ja toinen että ei, kolmas taas että kyllä löytyy...
Sitäpä vain juuri mietin että miten se asia loppujen lopuksi on?
0Äänestä
Sandra.s
tarkoitettu minulle, niin ihan vain tiedoksi että en kannata kokoomusta sen enempää kuin kepuakaan puhumattakaan sossuista. =)
0Äänestä
Uusi-Ukki
Kas kun tuo Kapasen Ari ei mainitse mitään Valtion Veloista, jos ne levitettäisiin siihen rinnalle, niin asetelma pikkuisen muuttuisi. En tiedä ketä varten Kapasen Ari on juttunsa rustannut,Sandra S-ään se on mennyt täydestä siinämielessä, että muka Suomi neito olisi Omavarainen. Siinä allasi joku jo selvästi neuvoo pahimpia menoreikiä.
Silloin kun Sonera oli voimissaan,jos silloin soneraa olisi myyty, kuten Sauli Niinistö halusi, Suomipoika olisi päässyt melkein velattomaksi. Jos Mielipidepankki olet langalla muistat varmasti tämänkin Soneran myyntiyrityksen, ja mitkä puolueet sitä halusivat ja kuka vastusti, jos viitsit ottaa kantaa.
0Äänestä
Sandra.s
ymmärtänyt lukemaansa? TOivoisin REHELLISYYTTÄ kaikilta tahoilta. Tiedän, toivettani EI voi täyttää koska vaalit ovat tulossa.
Soneran myyntiä pois valtiolta olen aina kannattanut. Valtion olisi pitänyt hyvissä ajoin irtaantua riskibisneksestä. Kepussa on valitettavasti pidetty kiinni kynsin hampain valtionomistuksesta katsomatta tarkemmin, mitä valtio omistaa. Nykyisin valtion omistus on perusteltua lähinnä vain energiateollisuuden osalta. Enää ei ole yksityisistä pääomista pulaa, joten siltä osin valtion ei tarvitse osallistua yritystoiminnan harjoittamiseen.
Valtion velan pitää tietysti olla tasolla, missä korkomenot eivät ole suhteeton rasite. 1990-luvulla velkaa oli pakko tästä syystä lyhentää, mutta aina voidaan kysyä, kuinka paljon on järkevä lyhentää. On nimittäin myös niin, että laman jälkeen paukkuja piti asettaa myös talouden nostamiseen. Talouden elpymisen kautta tulee sitten varaa myös lyhennellä velkoja. Suomessa ei kuitenkaan onneksi ole ollut mitään vaihtotaseongelmia eikä valtion talous ole ollut epötasapainossa toisin kuin Yhdysvalloissa, joka on velkaantunut hurjaa vauhtia. USAssa kulutetaan joka vuosi enemmän kuin tuotetaan. Pitemmän päälle tähän tulee korjaus, joka hallitusti tai hallitsemattomasti.
Asiaa ei pitäisi pohtia vain siltä kannalta, mihin valtion verotulot katoavat valtion saamien osinkotulojen osalta. Ensin pitää kysyä, mistä johtuu näin raju osinkotulojen kasvu.
Yritysten jakamat ja vuosi toisensa perään lisääntyvät osingot kertovat siitä, että yrityksillä tulojen määrä kasvaa menoja enemmän. Esim. maltillinen palkkapolitiikka puree. Kun palkkoja maksetaan työn tuottavuuden nousua vähemmän, jää osingonjakovaraa. Asetelma voidaan tältä osin nähdä tulonsiirtona duunarilta omistajalle. Kun rahaa ei valu omistajilta investointeihin, kyse on rahan siirtymisestä pois reaalitaloudesta rahatalouden bittiavaruuteen. Tuollainen raha etsii vaihtoehtoisia sijoituskohteita, joko Suomesta tai enenevässä määrin ulkomailta. Joka tapauksessa rahan siirtyminen kotimaisen yritystoiminnan ulottumattomiin on huonompi vaihtoehto kuin sen pysyminen kotimaassa, jos yritykset maksaisivat suurempia palkkoja tai investoisivat suoraan kotimaahan.
Valtionomistus voi olla vakaissa yrityksissä hyväksi ja osinkoja tulee myös valtion kassaan. Valtiovallan pitäisi kuitenkin myös osaltaan kysyä, saadaanko siten suurempi hyöty kuin sijoittamalla rahat suoraan investointeihin. Investoinnithan toisivat lisää kaivattuja työpaikkoja. Ongelma on tietysti siinä, että investointeja pitäisi tehdä sektoreille, missä ei ole ylikasiteettia. Tämän takia esim. metsäteollisuus on huono investointikohde. Sen sijaan hyvä investointikohde voisi olla tutkimus- ja tuotekehitysrahojen lisääminen, mikä on valtio-omisteisissakin yrityksissä huolestuttavasti hiipunut. Valtion ei pitäisi myöskään olla omistajana riskibisneksessä, vaan keskittyä vain strategisiin teollisuussektoreihin kuten energiantuotantoon ja suuria pääomia vaativiin teollisuushankkeisiin.
Valtion menoista päättäminen on tulevan hallituksen ja eduskunnan päätettävissä. Nyt äänestämme näiden rahojen käytöstä.
On vaikea sanoa, kannattaako enää panostaa työttömyyden vähentämiseen. Työllistämiskynnys nousee koko ajan ja toisaalta aika alkaa hoitamaan ongelman pois jaloista. Huolena voi olla hyvinkin pian se, riittääkö työvoima. Oikeudenmukaisuuden vuoksi pienituloisten asemaa pitäisi nyt kohentaa, mutta menoja pitää silti lisätä vain varovasti, koska nousukautena on hyvä varautua myös tulevaan suhdannetaantumaan. Talouden hoidossa tulee pyrkiä pitkäjänteisyyteen ja vakauteen. Pienituloistakin rokottaa kaikkein voimakkaammin se, jos talouskehityksessä tulee äkkijarrutus kuten 1980-luvun lopussa.
Suuri meroerä on ollut kuntatalouden vahvistaminen. Tässä punamultahallitus on harjoittanut epäviisasta politiikkaa. Tosin eivät edeltäjätkään sen viisaampia ole olleet. Epäedullisen kuntarakenteen ja haja-asutuksen ylettömän suosimisen vuoksi piikki on sillä puolella koko ajan auki. Se on johtanut myös tilanteeseen, missä Suomen toisessa osassa suurtyöttömyys jatkuu, kun toisessa alkaa olla jo pulaa osaavasta työvoimasta. Kuntauudistuksen jarrutus aiheuttaa Suomelle paljon suureman menoerän kuin mitä jostain osinkoreiästä tulee lisää. Tässä jarrutuksessa Kepu on ollut mestari, mutta Kepulle koko kansan edun ajatteleminen on aina ollut vierasta.
0Äänestä
Sandra.s
mielenkiintoisesta ja asiallisesta analyysistasi.
0Äänestä
Uusi-Ukki
Sandra.s kirjoitti:
mielenkiintoisesta ja asiallisesta analyysistasi.
eiköstä vain Sandra, Tietopankkiin voimme aina luottaa, joskin on paljon asioita hänen analyysissään, joita ei Uusi- Ukki tietojensa vähäisyyden vuoksi jaksa aina suodattaa. kuitenkin hän on saitin selväsanaisempia kynämiehiä, myös kiitokseni.
0Äänestä
Sandra.s
Uusi-Ukki kirjoitti:
eiköstä vain Sandra, Tietopankkiin voimme aina luottaa, joskin on paljon asioita hänen analyysissään, joita ei Uusi- Ukki tietojensa vähäisyyden vuoksi jaksa aina suodattaa. kuitenkin hän on saitin selväsanaisempia kynämiehiä, myös kiitokseni.
kaikki ole hyvin ensinkään. Täytyy ottaa selvää monista asioista vielä ja eri lähteistä. Sitten tehdään vertailevaa tutkimusta ja mietitään... =)
0Äänestä
Uusi-Ukki
Sandra.s kirjoitti:
kaikki ole hyvin ensinkään. Täytyy ottaa selvää monista asioista vielä ja eri lähteistä. Sitten tehdään vertailevaa tutkimusta ja mietitään... =)
Minua ainakin häiritsee Tietopankin jotenkin näin>> ei aina kannata pyrkiä työtömyyden vähentämiseen, on tulossa aika jolloin vallitsee työvoimapula
0Äänestä
Sandra.s
Uusi-Ukki kirjoitti:
Minua ainakin häiritsee Tietopankin jotenkin näin>> ei aina kannata pyrkiä työtömyyden vähentämiseen, on tulossa aika jolloin vallitsee työvoimapula
tule, jos hiukan autettaisiin työttömiä työllistymään. Nyt on niin kauhea byrokratia viidakko heti edessä jos työtön ottaa määräaikaisen työn. Ei uskalleta ottaa töitä vastaan koska siitä seuraa hirveä paperisota joko KELAan tai liittoon.
Kun työ on lyhytaikainen, niin sitten nämä KELAn tai liiton rahat voivat tulla vasta jopa 3. kk:n kuluttua. Ei kukaan elä syömättä.
Tuohon mitä tuumit lääkäreistä en haluaisi sanoa oikein mitään. Pitäisi varmaankin asettua sen uuden lääkärin asemaan ja miettiä sitten tuota työvelvoitetta.
Minua ainakin häiritsee Tietopankin jotenkin näin>> ei aina kannata pyrkiä työtömyyden vähentämiseen, on tulossa aika jolloin vallitsee työvoimapula
Ei toisten aatoksia tarvitsekaan kaikkea suodattaa. Myös minä voi olla väärässä kuten kuka tahansa. Toisinaan myönnän olleeni väärässä ja muodostan asiasta sitten uudelleen mielipiteeni. Keskustelussa omat näkemykset voivat jalostua ja asia kirkastua. Silloin pitää olla valmis muuttamaan mielipidettään, jos siihen on kerran aihetta.
En vetoa talouskasvuumme, vaan väestön ikärakenteeseen. Työvoiman määrä vähenee väestön eläköityessä ja näin syntyy vapaita työpaikkoja. Eläköityminen saattaa olla jopa suurempi ongelma pienyrittäjien joukossa, missä ei suurta tunkua ole ollut uusiksi yrittäjäksi.
Joillakin aloilla alkaa jo olla pulaa työvoimasta. Näin on varsinkin metalliteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa. Esim. LVI-alan osaajista voi tulla lähivuosina kova pula, jos talouskasvu jatkuu kohtuullisena. Meillä on paljon vanhaa rakennuskantaa, jossa on putkiremonttien aika koittanut. Sairaanhoitajista on pulaa, bussinkuljettajista on pulaa, monille matalapalkka-aloille pääsee helposti töihin ainakin pääkaupunkiseudulla. Nyt jopa iäkkäämpiä aletaan jo palkata töihin, kun muuta väkeä ei ole tarjolla.
Ongelmana on kohta se, että väestö on eteläisessä Suomessa täystyöllistettyä eli kaikki työhön halukkaat pääsevät töihin. Samaan aikaan syrjä-Suomessa työttömyys jatkuu, koska sinne ei synny uusia työpaikkoja ja eläköitysmisprosessi ei koske samalla tavalla niitä. Syrjäseuduilla pitäisi olla osaavaa ja nuorta väkeä, mutta siellä on enimmäkseen entisiä metsureita yms., joiden kädet ovat alkaneet täristä jo muistakin syistä kuin moottorisahan tärinästä.
0Äänestä
Sandra.s
mielipidepankki kirjoitti:
Ei toisten aatoksia tarvitsekaan kaikkea suodattaa. Myös minä voi olla väärässä kuten kuka tahansa. Toisinaan myönnän olleeni väärässä ja muodostan asiasta sitten uudelleen mielipiteeni. Keskustelussa omat näkemykset voivat jalostua ja asia kirkastua. Silloin pitää olla valmis muuttamaan mielipidettään, jos siihen on kerran aihetta.
En vetoa talouskasvuumme, vaan väestön ikärakenteeseen. Työvoiman määrä vähenee väestön eläköityessä ja näin syntyy vapaita työpaikkoja. Eläköityminen saattaa olla jopa suurempi ongelma pienyrittäjien joukossa, missä ei suurta tunkua ole ollut uusiksi yrittäjäksi.
Joillakin aloilla alkaa jo olla pulaa työvoimasta. Näin on varsinkin metalliteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa. Esim. LVI-alan osaajista voi tulla lähivuosina kova pula, jos talouskasvu jatkuu kohtuullisena. Meillä on paljon vanhaa rakennuskantaa, jossa on putkiremonttien aika koittanut. Sairaanhoitajista on pulaa, bussinkuljettajista on pulaa, monille matalapalkka-aloille pääsee helposti töihin ainakin pääkaupunkiseudulla. Nyt jopa iäkkäämpiä aletaan jo palkata töihin, kun muuta väkeä ei ole tarjolla.
Ongelmana on kohta se, että väestö on eteläisessä Suomessa täystyöllistettyä eli kaikki työhön halukkaat pääsevät töihin. Samaan aikaan syrjä-Suomessa työttömyys jatkuu, koska sinne ei synny uusia työpaikkoja ja eläköitysmisprosessi ei koske samalla tavalla niitä. Syrjäseuduilla pitäisi olla osaavaa ja nuorta väkeä, mutta siellä on enimmäkseen entisiä metsureita yms., joiden kädet ovat alkaneet täristä jo muistakin syistä kuin moottorisahan tärinästä.
yrittäjäksi? Tunnenpa erään joka on alansa huippuja, mutta kun hän selvitteli asioita että mitenkä sen yrityksen saisi alkuun? Oli niin hankalaa,vaikeaa ja se verotus vielä niin hän ei uskaltanut edes kokeilla. Pelkäsi että jos yritys ei ala heti tuottaa täysillä niin seuraavana vuonna on verottajan kanssa pississä.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Maataloustukiaisiin, kepukuntien mätien rakenteiden ja niiden valtavan kepusatraappikunnan ylläpitämiseen ja vähän rippeitä siitä riittää kepu-Suomen teihin ja siltarumpuihinkin.
Ei se kookoomus pysty tälläkään asialla hekumoimaan, tällä Valtion kirstuun rahojen virtaamisella. Taitaisi olla päin vastoin, historiasta löytyy esimerkkejä vaikka kuinka paljon.
Rahat valuvat poliittisesti jaettujen virkojen johtajien alaisuuteen projekteiksi ja muiksi pörinoiksi jotka sitten jaetaan näiden johtajien (kokoomuslaisten) omien firmojen/osakkuusfirmojen (kokoomuslainen yrittäjä) ostoiksi ja erityisesti ostopalveluiksi.
Mitä varten on keskushallintoa ynnä muuta ministeriön ja maakuntien projektien pyörittäjää (vt. faaraokuoriaisen duuni) jos eivät rahojen levittämistä (tai kuten Sandra kysyi, KATOAMISTA ja KÄTKEMISTÄ) varten?
Suurin hyötyjä on aina se virkamies, joka on onnistunut nuolemaan tai kyynäröimään itselleen parhaan lohestuspaikan rahavirtaan.
Ei ole kaun kun kaikki olimme huolissamme valtionvelan kasvusta.
Nyt ainakin kokoomuslaiset ja muukin oppositio on huolissaan mihin valtio saa mahtumaan kaiken tulevan rahan.
Muutama päivä sitten oltiin huolissaan että demarit lupaa kansallekin jotain.
Niin ne huolenaiheet muuttuu, mutta tärkeintä kai lienee että niitä huolia riittää, ainakin näin vaalien alla.
vähän nenilleen.
Ihmettelen itse lähinnä sitä, että yksi sanoo että rahaa löytyy verojen alennuksiin ja toinen että ei, kolmas taas että kyllä löytyy...
Sitäpä vain juuri mietin että miten se asia loppujen lopuksi on?
tarkoitettu minulle, niin ihan vain tiedoksi että en kannata kokoomusta sen enempää kuin kepuakaan puhumattakaan sossuista. =)
Kas kun tuo Kapasen Ari ei mainitse mitään Valtion Veloista, jos ne levitettäisiin siihen rinnalle, niin asetelma pikkuisen muuttuisi. En tiedä ketä varten Kapasen Ari on juttunsa rustannut,Sandra S-ään se on mennyt täydestä siinämielessä, että muka Suomi neito olisi Omavarainen. Siinä allasi joku jo selvästi neuvoo pahimpia menoreikiä.
Silloin kun Sonera oli voimissaan,jos silloin soneraa olisi myyty, kuten Sauli Niinistö halusi, Suomipoika olisi päässyt melkein velattomaksi. Jos Mielipidepankki olet langalla muistat varmasti tämänkin Soneran myyntiyrityksen, ja mitkä puolueet sitä halusivat ja kuka vastusti, jos viitsit ottaa kantaa.
ymmärtänyt lukemaansa? TOivoisin REHELLISYYTTÄ kaikilta tahoilta. Tiedän, toivettani EI voi täyttää koska vaalit ovat tulossa.
Soneran myyntiä pois valtiolta olen aina kannattanut. Valtion olisi pitänyt hyvissä ajoin irtaantua riskibisneksestä. Kepussa on valitettavasti pidetty kiinni kynsin hampain valtionomistuksesta katsomatta tarkemmin, mitä valtio omistaa. Nykyisin valtion omistus on perusteltua lähinnä vain energiateollisuuden osalta. Enää ei ole yksityisistä pääomista pulaa, joten siltä osin valtion ei tarvitse osallistua yritystoiminnan harjoittamiseen.
Valtion velan pitää tietysti olla tasolla, missä korkomenot eivät ole suhteeton rasite. 1990-luvulla velkaa oli pakko tästä syystä lyhentää, mutta aina voidaan kysyä, kuinka paljon on järkevä lyhentää. On nimittäin myös niin, että laman jälkeen paukkuja piti asettaa myös talouden nostamiseen. Talouden elpymisen kautta tulee sitten varaa myös lyhennellä velkoja. Suomessa ei kuitenkaan onneksi ole ollut mitään vaihtotaseongelmia eikä valtion talous ole ollut epötasapainossa toisin kuin Yhdysvalloissa, joka on velkaantunut hurjaa vauhtia. USAssa kulutetaan joka vuosi enemmän kuin tuotetaan. Pitemmän päälle tähän tulee korjaus, joka hallitusti tai hallitsemattomasti.
Asiaa ei pitäisi pohtia vain siltä kannalta, mihin valtion verotulot katoavat valtion saamien osinkotulojen osalta. Ensin pitää kysyä, mistä johtuu näin raju osinkotulojen kasvu.
Yritysten jakamat ja vuosi toisensa perään lisääntyvät osingot kertovat siitä, että yrityksillä tulojen määrä kasvaa menoja enemmän. Esim. maltillinen palkkapolitiikka puree. Kun palkkoja maksetaan työn tuottavuuden nousua vähemmän, jää osingonjakovaraa. Asetelma voidaan tältä osin nähdä tulonsiirtona duunarilta omistajalle. Kun rahaa ei valu omistajilta investointeihin, kyse on rahan siirtymisestä pois reaalitaloudesta rahatalouden bittiavaruuteen. Tuollainen raha etsii vaihtoehtoisia sijoituskohteita, joko Suomesta tai enenevässä määrin ulkomailta. Joka tapauksessa rahan siirtyminen kotimaisen yritystoiminnan ulottumattomiin on huonompi vaihtoehto kuin sen pysyminen kotimaassa, jos yritykset maksaisivat suurempia palkkoja tai investoisivat suoraan kotimaahan.
Valtionomistus voi olla vakaissa yrityksissä hyväksi ja osinkoja tulee myös valtion kassaan. Valtiovallan pitäisi kuitenkin myös osaltaan kysyä, saadaanko siten suurempi hyöty kuin sijoittamalla rahat suoraan investointeihin. Investoinnithan toisivat lisää kaivattuja työpaikkoja. Ongelma on tietysti siinä, että investointeja pitäisi tehdä sektoreille, missä ei ole ylikasiteettia. Tämän takia esim. metsäteollisuus on huono investointikohde. Sen sijaan hyvä investointikohde voisi olla tutkimus- ja tuotekehitysrahojen lisääminen, mikä on valtio-omisteisissakin yrityksissä huolestuttavasti hiipunut. Valtion ei pitäisi myöskään olla omistajana riskibisneksessä, vaan keskittyä vain strategisiin teollisuussektoreihin kuten energiantuotantoon ja suuria pääomia vaativiin teollisuushankkeisiin.
Valtion menoista päättäminen on tulevan hallituksen ja eduskunnan päätettävissä. Nyt äänestämme näiden rahojen käytöstä.
On vaikea sanoa, kannattaako enää panostaa työttömyyden vähentämiseen. Työllistämiskynnys nousee koko ajan ja toisaalta aika alkaa hoitamaan ongelman pois jaloista. Huolena voi olla hyvinkin pian se, riittääkö työvoima. Oikeudenmukaisuuden vuoksi pienituloisten asemaa pitäisi nyt kohentaa, mutta menoja pitää silti lisätä vain varovasti, koska nousukautena on hyvä varautua myös tulevaan suhdannetaantumaan. Talouden hoidossa tulee pyrkiä pitkäjänteisyyteen ja vakauteen. Pienituloistakin rokottaa kaikkein voimakkaammin se, jos talouskehityksessä tulee äkkijarrutus kuten 1980-luvun lopussa.
Suuri meroerä on ollut kuntatalouden vahvistaminen. Tässä punamultahallitus on harjoittanut epäviisasta politiikkaa. Tosin eivät edeltäjätkään sen viisaampia ole olleet. Epäedullisen kuntarakenteen ja haja-asutuksen ylettömän suosimisen vuoksi piikki on sillä puolella koko ajan auki. Se on johtanut myös tilanteeseen, missä Suomen toisessa osassa suurtyöttömyys jatkuu, kun toisessa alkaa olla jo pulaa osaavasta työvoimasta. Kuntauudistuksen jarrutus aiheuttaa Suomelle paljon suureman menoerän kuin mitä jostain osinkoreiästä tulee lisää. Tässä jarrutuksessa Kepu on ollut mestari, mutta Kepulle koko kansan edun ajatteleminen on aina ollut vierasta.
mielenkiintoisesta ja asiallisesta analyysistasi.
eiköstä vain Sandra, Tietopankkiin voimme aina luottaa, joskin on paljon asioita hänen analyysissään, joita ei Uusi- Ukki tietojensa vähäisyyden vuoksi jaksa aina suodattaa. kuitenkin hän on saitin selväsanaisempia kynämiehiä, myös kiitokseni.
kaikki ole hyvin ensinkään. Täytyy ottaa selvää monista asioista vielä ja eri lähteistä. Sitten tehdään vertailevaa tutkimusta ja mietitään... =)
Minua ainakin häiritsee Tietopankin jotenkin näin>> ei aina kannata pyrkiä työtömyyden vähentämiseen, on tulossa aika jolloin vallitsee työvoimapula
tule, jos hiukan autettaisiin työttömiä työllistymään. Nyt on niin kauhea byrokratia viidakko heti edessä jos työtön ottaa määräaikaisen työn. Ei uskalleta ottaa töitä vastaan koska siitä seuraa hirveä paperisota joko KELAan tai liittoon.
Kun työ on lyhytaikainen, niin sitten nämä KELAn tai liiton rahat voivat tulla vasta jopa 3. kk:n kuluttua. Ei kukaan elä syömättä.
Tuohon mitä tuumit lääkäreistä en haluaisi sanoa oikein mitään. Pitäisi varmaankin asettua sen uuden lääkärin asemaan ja miettiä sitten tuota työvelvoitetta.
Ei toisten aatoksia tarvitsekaan kaikkea suodattaa. Myös minä voi olla väärässä kuten kuka tahansa. Toisinaan myönnän olleeni väärässä ja muodostan asiasta sitten uudelleen mielipiteeni. Keskustelussa omat näkemykset voivat jalostua ja asia kirkastua. Silloin pitää olla valmis muuttamaan mielipidettään, jos siihen on kerran aihetta.
En vetoa talouskasvuumme, vaan väestön ikärakenteeseen. Työvoiman määrä vähenee väestön eläköityessä ja näin syntyy vapaita työpaikkoja. Eläköityminen saattaa olla jopa suurempi ongelma pienyrittäjien joukossa, missä ei suurta tunkua ole ollut uusiksi yrittäjäksi.
Joillakin aloilla alkaa jo olla pulaa työvoimasta. Näin on varsinkin metalliteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa. Esim. LVI-alan osaajista voi tulla lähivuosina kova pula, jos talouskasvu jatkuu kohtuullisena. Meillä on paljon vanhaa rakennuskantaa, jossa on putkiremonttien aika koittanut. Sairaanhoitajista on pulaa, bussinkuljettajista on pulaa, monille matalapalkka-aloille pääsee helposti töihin ainakin pääkaupunkiseudulla. Nyt jopa iäkkäämpiä aletaan jo palkata töihin, kun muuta väkeä ei ole tarjolla.
Ongelmana on kohta se, että väestö on eteläisessä Suomessa täystyöllistettyä eli kaikki työhön halukkaat pääsevät töihin. Samaan aikaan syrjä-Suomessa työttömyys jatkuu, koska sinne ei synny uusia työpaikkoja ja eläköitysmisprosessi ei koske samalla tavalla niitä. Syrjäseuduilla pitäisi olla osaavaa ja nuorta väkeä, mutta siellä on enimmäkseen entisiä metsureita yms., joiden kädet ovat alkaneet täristä jo muistakin syistä kuin moottorisahan tärinästä.
yrittäjäksi? Tunnenpa erään joka on alansa huippuja, mutta kun hän selvitteli asioita että mitenkä sen yrityksen saisi alkuun? Oli niin hankalaa,vaikeaa ja se verotus vielä niin hän ei uskaltanut edes kokeilla. Pelkäsi että jos yritys ei ala heti tuottaa täysillä niin seuraavana vuonna on verottajan kanssa pississä.