en tiedä mitä tekisin. olen rakastunut mieheen, joka on kihloissa toisen kanssa. ollaan ystäviä, mutta uskon, että merkitsen hänelle enemmänkin. en uskalla tunnustaa tunteitani, koska pelkää pilaavani ystävyytemme (tosin luulen hänen jo arvanneen, mitä hän merkitsee minulle). olen yrittänyt tukahduttaa tunteeni, mutten saa häntä mielestäni. mitä siis pitäisi tehdä? tämä ei ole pelkkä ihastus, vaan hän merkitsee minulle paljon enemmän.
rakastunut varattuun
miten jatkan tästä eteenpäin?
131850
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
reilusti tunteistasi hänelle. Suoraan. Mikään ei ole pahempaa kuin epätietoisuus, joka jää jos et kerro. Vielä vuosien jälkeenkin pohdit et mitä jos olisin kertonut. Olisko asiat toisin jne...
Älä kiusaa itseäsi vaan kerro totuus hänelle.
...kannattaa kertoa mitä oikeasti ajattelee. Ei pidä omia tuntoja toista kohtaan pantata. Sitä ei koskaan tiedä mihin asiat päätyy. Mutta kävi miten kävi, niin olet ainakin itse tehnyt kaiken asian hyväksi. Eli yhdyn edellisen kirjoittajaan.
Kerro hänelle, että olet häneen ihastunut, mutta et halua sotkea hänen nykyistä suhdettaan. Saat levollisemman olon :).
tunteistaan *mitä vastaisit hänelle?*
itse tuntee
et tunne samoin ja toinen sanois sulle ihastuneensa suhun..?
kohteliaisuutena (koska muhun ei ole kukaan varmaan koskaan ollut ihastunut ainakaan niin että se oltais mulle suoraan sanottu :) ) ja sanoisin sen myös tälle tunnustajalle. Sitten sanoisin myös etten valitettavasti tunne samoin (jos siis en tuntisi), mutta en alkais mitenkään kehumaan omaa kumppaniani tämän ihastujan kuullen enkä mitenkään vertailemaan heitä, ettei toinen pahoittaisi siitä vielä enempää mieltään.
En haluaisi kuitenkaan, että ystävyys loppuisi siihen, vaan pyrkisin ainakin omalta osaltani tekemään kaiken mahdollisen, jotta toinen tajuaisi, että haluan olla silti hänen ystävänsä niinkuin tähänkin asti. Se voisi olla alussa vaikeaa, mut koska kerran olen pahemmistakin asioista selvinnyt, niin eiköhän sen ystävyyden ylläpitäminenkin onnistuisi.
vastaus, jolla on tunteita vapaata miestä kohtaan joten ihan puhtaasti vain kuvittelin kyseisen tilanteen.
Minä olen myös sitä mieltä, että aina kannattaa kertoa ihastuksestaan, oli toinen sitten varattu tai ei. Jos mun miehelle joku nainen kertoisi tunteistaan, niin en huolestuisi asiasta niin kauan kun mies olisi ja haluaisi olla just mun kanssa.
Tärkeintä on sen oman kumppanin tunteet, ei se mitä joku muu tuntee tätä kohtaan. Veikkaan meinaan ettei Suomesta löydy ainoatakaan ihmistä, johon ei olisi sen oman kumppaninsa lisäksi ihastunut myös joku muu....töissä, harrastuksissa, tuttavapiirissä, kadulla....ihmiset ihastuu kaikkialla, eikä se ole mikään maailmanloppu.
Ei mullekaan koskaan kukaan ole tullut sanomaan et olis ihastunut muhun. Todennäköisesti se ylleensä ottaen on aika epätavallista ihmisten kesken. Ihmiset pelkäävänsä nolaantuvansa. Jos mulle tulis joku jotain sen suuntaista sanomaan, kyllä minäkin hyvin hienovarainen olisin, enkä missään tapauksessa haluais loukata tai nolata toista. Mutta me ihmiset ollaan niin erilaisia ja reagoidaan myös eritavalla asioihin ja sanomisiin.
Joskus mä mietin, kun joku mies sanoo jotain kohteliaisuuksia, onko se yksi tapa sanoa *olen ihastunut suhun*?
miettinyt tota samaa. Musta tuntuu, et mies voi osoittaa välittämistään kyllä just niillä kehuillakin, tai pienellä kiusoittelulla ja just niillä kohteliaisuuksilla.
Jos kerrot miehelle ja tämä rakastaakin sitä ihmistä, jonka kanssa on kihloissa, vaikka välillä sellaisessakin suhteessa saattaa tulla riitoja :), hän saattaa vaivaantua ja takuulla vaikuttaa teidän väleihinne.
Toisekseen, jos hän on kihloissa, miksi ihmeessä sinun pitää häntä yrittää? Miksi meidän ihmisten pitää aina ajatella, mitä jos...mitä jos hän vaikka eroaa jonkain päivänä, etkä ole siinä? Mitä jos eroaa ja olet ollut taustatukena ja voitatkin koko potin? Vastausta en voi antaa, sillä itsekin menin ja sotkin kahden ihmisen välit. Kun sitten myöhemmin tulin itse petetyksi, menivät arvomaailman asiat järjestykseen, enkä enää koskaan haluaisi ketään kolmatta osapuolta siten satuttaa...
kuuluisi vaivaantua. Ystävien kuuluisi pystyä sanomaan toisilleen ihan mitä vain, suoraan, ilman että toinen siitä loukkaantuu tai suuttuu.
kahden ihmisen välien rikkoutumisesta. Eikö loppukädessä kuitenkin ne kaksi ihmistä ne lopulliset päätökset tee?