En ole rakennusalan insnööri, mutta ehkä vastaan tietynlaista stereotyyppiä insinööristä, jonka mukaan kaikki rakenteet pitää ensisijaisesti rakentaa teknisen toimivuuden ja kustannuksien mukaan. Arkkitehtuuri ja muu huuhaahömppä saa jäädä. Insinööristä talo näyttää hyvältä silloin kun se on kestävän ja teknisesti toimivan näköinen.
Nyt mielenkiinnosta avasin keskustelun että kun täällä kivitalopalstalla talon kestävyys on yski ISO argumentti niin noudatetaanko täällä ylipäätään rakentajien keskuudessa muuten teknisesti niitä kestäviä vaihtoehtoja ja riittääkö se että kun on valittu kivi niin sen jälkeen se mielikuva ikuisesta kivestä saa riittää tekemään talosta ikuisen.
kohta joka ensiksi talossa pistää silmään on katto, jossa usein pihistetään ja tehdään puusta vaikka talo muuten kiveä. Ja kuinka pitkät räystäät teillä on tai kuinka pitkät tulee? Hyvän räystään pitää olla yli 90cm vaakasuunnassa. Räystään pituudessa kun helposti pihistetään. Ei varmaan tee hyvää rappaukselle, ikkunoille tai millekään. Kuinka kalteva katto?
Entä mitä te varsinaiset asiantuntijat ja rakentajat pidätte sellaisina yksityiskohtina joihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota vaikka kokonaisuus tietenkin ratkaisee.
Nyt mielenkiinnosta avasin keskustelun että kun täällä kivitalopalstalla talon kestävyys on yski ISO argumentti niin noudatetaanko täällä ylipäätään rakentajien keskuudessa muuten teknisesti niitä kestäviä vaihtoehtoja ja riittääkö se että kun on valittu kivi niin sen jälkeen se mielikuva ikuisesta kivestä saa riittää tekemään talosta ikuisen.
kohta joka ensiksi talossa pistää silmään on katto, jossa usein pihistetään ja tehdään puusta vaikka talo muuten kiveä. Ja kuinka pitkät räystäät teillä on tai kuinka pitkät tulee? Hyvän räystään pitää olla yli 90cm vaakasuunnassa. Räystään pituudessa kun helposti pihistetään. Ei varmaan tee hyvää rappaukselle, ikkunoille tai millekään. Kuinka kalteva katto?
Entä mitä te varsinaiset asiantuntijat ja rakentajat pidätte sellaisina yksityiskohtina joihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota vaikka kokonaisuus tietenkin ratkaisee.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hyvällä rakentamisella mistä tahansa markkinoilla olevasta materiaalista saa rakenteiltaan kestävän talon.
Tuosta kattokommentista (huono), jokaisessa talossa on rungossa sekä puuta että kiveä, ne eivät ole toisiaan poissulkevia materiaaleja. Puun voi toki jättää halutessaan vähiin mutta yleensä ovet ja ikkunat sekä räystäänaluset ovat puuta...Kivinen pääovikin olisi toki mahdollista toteuttaa..
Räystään pituus riippuu rakennuksen korkeudesta, koska sen tulee näyttää myös hyvältä. 50-60 cm matalassa talossa, kaksikerroksisessa metrin luokkaa. Riippuu toki kokonaissuunnittelusta, pois ei tule jättää.
1:2 kaltevuus on ihan sopiva, sekin riippuu mm. katon pinnoitteesta ja monesta muusta asiasta. Tasakattokin on mahdollista tehdä teknisesti erittäin varmaksi, on vaan kallis.
Hyvä arkkitehtuuri ei ole mitään huuhaata.
kestä säätä. Räystäiden tuoma apu siihen on kyllä enemmän henkistä laatua.
Näinpä. Ja ihmeellisesti ne entisajan rappaukset kuitenkin ovat pysyneet jopa kerrostaloissa, joissa tämän filosofian mukaan tulisi olla useampimetriset räystäät.
Samoin ihmetyttää aika-ajoin esille tuotava epäily julkisivupinnoitteden kestävyydestä Suomen ilmastossa. Ei se ilmasto täällä nyt niin ainutlaatuisen rankka ole ja jos pinnoitteet kestävät keski-euroopassa, venäjällä ja muissa pohjoismaissa, niin mikseivät sitten Suomessa. Vaikka ajoittain täälläkin rankkaa ilmojen puolesta tietysti on.
nämähän alkavat hipoa naurettavuudessaan sellaista jota ei ole syytä julkisesti huudella. Onneksi maailmalla ei ymmärretä suomea.
Kyllä pitkällä räystäällä on olennainen merkitys kerrostalon julkisivun kestävyyteen. Tuolla on kuviakin miten ilman räystäitä olevat joutuvat isompiin säärasituksiin.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/rars/rars2006/luennot/kivitaloseminaari/Muuratut.pdf
Suomen ilmastosta julkisivupinnalle tekee käsittääkseni rankan usein tapahtuva jäätyminen ja sulaminen. Kosteana jäätyminen vaikuttaa hyvin paljon monen kiviaineisen rakennusmateriaalin kestoikään
ennen kuin muualta tulee niin paljon tietoa ja kokemuksia etteivät kehtaa enää kinata asiasta ja väittää aivan höpöjä.
Sanoisin että tuolta se uusi tieto suomeen on tullut ja tulee, vaikka en ole rakennusalaa opiskellut.
Sitäpaitsi tuossakin viitatiin muistaakseni lähinnä ruotsalaisiin tutkimuksiin ja ruotsalaisethan ei ole tunnetusti talvisodassa olleet.
Myönnetään että kattorakenteiden kivisyyden puute oli provosoivaa ja turhaa. Ajoin kuitenkin sitä takaa että kivitalossakin on puuta ja ei se kivitalo autuaaksi tee. Kyllä tiedän sen että betonirakenteisen yläpohjan päälläkin on usein puuta ja saattaa olla puiset kattotuolit jopa päällä. Näkisin että tällainen rakenne parempi ainakin paloturvallisesti, mutta taloudellisesta järkevyydestä en tiedä. Niin ja ikkunat ja ovet ovat tavaraa joiden ei tarvitse kestää koko talon ikää. Rungon pitäisi ja siihen kuuluu myös kattorakenteet.
Silti pitkistä räystäistä en peräänny. Pieni kustannuslisä saavutettuun hyötyyn nähden. Ja ehkä pidin ennen lyhyitä räystäitä tyylikkäänä, mutta nyt kun olen rakentamiseen vähän enemmän perehtynyt ja tullut käsitykseen että pitkä teknisesti parempi, niin lyhyet räystäät ei näytä enää hyviltä. eli se mikä viehättää ulkoisesti riippuu niin monesta ja usein tulee mieltymykset jotain toista kautta. Arkkitehtien näkemykset eivät lähde useinkaan teknisestä toimivuudesta ja kestävyydestä. Rajansa tietenkin räystäilläkin, mutta itse kaavailen omaan 2-kerros talooni 1m räystäitä
Kyllä mun mielestä tekninen toimivuus ja käytännöllisyys on talon tärkeimmät ominaisuudet. Eikä ne välttämättä ole ristiriidassa sen muun kanssa kun järki pidetään mukana.
"kohta joka ensiksi talossa pistää silmään on katto, jossa usein pihistetään ja tehdään puusta vaikka talo muuten kiveä."
Ei kattoa voi tehdä ilman puuta.
Se sinullekin selviää kunhan alkeet opettelet.
Esimerkkejä ohessa:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
esimerkki virheestä: yläpohjasta puuttuu ilmansulku piipun ympäriltä = ilmanpitävyys katoaa täysin
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/verkkolehti/04/1304siporex.htm
" Ja kuinka pitkät räystäät teillä on tai kuinka pitkät tulee?"
750mm ilman sadevesikouruja ja noin 850mm sadevesikourujen kanssa. Talo on kooltaan niin jyhkeä että vieläkin isommat ois saaneet olla ilman että ois näyttänyt "somberolta" tms.
>Hyvän räystään pitää olla yli 90cm vaakasuunnassa.
Arkkitehti pisti hanttiin ja käännytti vaimonkin minua vastaan. Pelkäsi että talo alkaa näyttää "pöljältä" liian pitkine räystäineen, mutta mielestäni niin ei olisi käynyt koska talon seinät on 6-9m korkeat.
"Kuinka kalteva katto?"
1:2.5, palahuopakate, noin 50m2 varastoullakko
Katossa ei ole mitään riskirakenteita kuten jiirejä vaan katto on neliskulmainen sisääntuloterassin päälle ulottuva lappeen suuntainen lippa.
Piipun tyvessä on huopakate nostettu huolellisesti piipun kylkeen / liimattu & naulattu lisäksi koko piippusydeemin päälle on nostettu pellitys joka ohjaa sadevedet kauas piipun juurelta. jne jne
Vielä erona kiviseen yläpohjaan...
Höyrynsulku yläpohjassa pitää ullakon ilmankosteuden alhaisempana kuin jos yläpohjassa olisi siporex lankut eikä höyrynsulkua, varastoullakosta saatiin puurakenteisena tilavanpi lämmöneristävyyden kärsimättä ja kaikki LVIS läpiviennit on paljon nopeammat tehdä oikeaoppisen ilmatiiviiksi yms.
Nyt pitää todeta, että monessa massa tehdään täyskivisiä kattoja. Lähinnä välimerenmaissa ja lähi- ja kaukoidässä. Ensin muottilaudoituksen päälle raudat ja betonit. Käsipelilä tietenkin. Sitten semnttilaastilla muurataan kattotiilet päälle. Ei ole puuta missään. Ei edes räystäissä.
Tuommoinen kattorakenne vois toimi lämmittämättömissä rakennuksissa ja etenkin etelän maissa.
Suomen rajojen ulkopuolella muutenkin lämmönpitävien OKT rakentaminen on vielä varsin kehittymätöntä.
On tullut vastaan kattoja joissa on erityisesti haettu paloturvallisuutta ja valettu liitolaatan päälle betoni ja betoni on ollut myös pintamateriaalina ulkopuolella. Ovat olleet viljakuivureitten pannuhuoneita missä öljypoltin eli ei lämpimiä tiloja
matskua
http://www.betoni.com/fi/Tietoa betonista/Iloa opetukseen/
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13
Esim:
Veden jäätyminen ja betonin pakkaskestävyys
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=51
Vastaan alkuperäisen kysyjän viimeiseen kappaleeseen: mihin yksityiskohtiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Omassa urakassa yllätti tekniikan (LVI) viemä massiivinen tila. LVI-reitit "liimattiin päälle" rakennukseen eli mielestäni niille jouduttiin tekemään kuiluja ja alaslaskuja väkisin tyyliin sinne minne parhaiten mahtuu. Siinä vaiheessa kun rakennusta suunnitellaan, kiinnittyy huomio tilaratkaisuihin, ei kylliksi tekniikkaan.
Toinen tähän liittyvä: kivitalossakin joutuu tekemään kotelointeja, alaslaskuja ja muita eri materiaalien liittämisiä. Pitää tietää tai olla asiantunteva timpuri hommissa että jälki laadukasta ja hyvän rakentamisen rajoissa.
iv-koneen viereen näille muillekin LVIS-kaapeleille/putkille ja se auttoi huomattavasti eri kerrosten välisissä vedoissa. (kellari 2 kerrosta). Vastaavan voisi toteuttaa esim. porraskuilun viereen, jos ilmastoinnin yhteyteen ei mahdu.
jos putkituksiea ei suunnittelussa huomioida niin eihän se silloin kovin hyvää suunnittelua ole. Eikö rakennesuunnittelija yleensä mieti näille tilaa ja ota huomioon lvi-suunnitelmat
tuo on, eli kun LVI- ja sähkösuunnitelmat on tehty niin sitten pitäisi todeta että tekniikka mahtuu tai jos ei mahdu niin ryhdytään toimenpiteisiin.
Kyllähän tuon talotekniikan vaatima tila tulisi olla jo siellä arkkitehtisunnitelmissa. Kun arkkitehdiltä alkaa tulla niitä luonnokkisa, niin on hyvä kysyä talotekniikan paikka. Kyllä se sitten sinne seuraabaan luonnokseen on merkitty; ehkä liian pienenä, mutta kuitenkin.