Kulttuurievolutiivisessa katsannossa kulttuurillisten ideoiden pienin yksikkö on meemi, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Meme . Siinä, missä informaation pienin yksikkö biologisessa evoluutiossa on geeni (yksi geeni koodaa yhtä tai useampaa proteiinia), kulttuurievoluutiossa yksi meemi koodaa yhtä tai useampaa informaatioyksikköä, ideaa. Termin "meemi" otti ensimmäisenä käyttöön ateisti Richard Dawkins.
Meemejä syntyy ja tuhoutuu jatkuvasti, ja samoin kuin geenitkin ne mutatoituvat jatkuvasti. Sillä, vastaako jokin meemi luonnontieteellisiä, materiaalisia, tosiasioita, ei kulttuurievolutiivisessa katsannossa ole merkitystä - merkitystä on vain sillä, kykeneekö se kukistamaan kilpailijansa ja propagoitumaan mahdollisimman laajalle.
Meemit voivat levitä kuudella tavalla:
1) Kokemuksesta. Kokemattomat imitoivat kokeneempia ja omaksuvat meemin, tai kokeneemmat opettavat kokemattomia.
2) Mielihyvän kautta. Mielihyvää tuottava meemi omaksutaan, kun taas mielipahaa tuottavaa pyritään välttämään tai sitä käytetään muiden nujertamiseen.
3) Pakottamalla. Meemit voivat levitä myös väkivallan, uhkailun, lahjonnan, kiristämisen ja terrorin kautta. Uskonnot leviävät hyvin tehokkaasti näin (esimerkkinä vaikkapa helvetillä pelottelu monissa uskonnoissa).
4) Sensuurin kautta: sensuroimalla kilpailevat meemit ja estämällä niiden leviäminen edistetään yhden tietyn meemin asiaa
5) Talouden kautta. Se meemi leviää tehokkaimmin, jossa panos-tuottosuhde on kaikkein paras.
6) Luokkasuhteiden kautta. Alemmassa asemassa olevat yksilöt pyrkivät omaksumaan meemejä ylemmässä asemassa olevilta.
Kuten biologisessa evoluutiossakin, ne meemit, jotka kykenevät vastaamaan parhaimmin ympäristonsä niille asettamiin haasteisiin ja kopioimaan itsensä mahdollisimman laajalle, selviää voittajana tässä kilpailussa.
Uskonnot ja ideologiat ovat omanlaisiaan meemejä, ja myös ateismi on meemi. Ateismin meemi koodaa ideaa, ettei mitään jumalia tai jumalattaria ole. Kristinusko on samoin meemi, kuten islamkin. Ne kaikki käyvät memeettistä, kulttuurievolutiivista kilpaa toisiaan vastaan.
Sillä ei kulttuurievolutiivisesti ole merkitystä, minkä meemin koodaama idea (se, että Jeesus on olemassa vai se että Allah on olemassa vai se, ettei mitään ole) vastaa todellisuutta. Kulttuurievolutiivisesti vain sillä on merkitystä, että meemi leviää mahdollisimman laajalle ja kopioi itseään mahdollisimman tehokkaasti.
Nyt kun tarkastellaan ateismin meemiä, sillä on lukuisia vahvuuksia (jotka jokainen tuntee ja joita en käy luettelemaan), mutta kulttuurievolutiivisesti sillä on myös paljon heikkouksia:
- Ateisteilla on hyvin vähän biologisia jälkeläisiä. Voimakkaasti maallistuneissa maissa syntyvyys on hyvin alhainen
- Ateisti on harvoin valmis turvautumaan fyysiseen väkivaltaan levittääkseen omaa meemiään tai puolustaakseen sitä. Ateismi siis ei kestä väkivallan edessä
- Ateisti myöskään harvoin on valmis riskeeraamaan omaa biologista elämäänsä yhteisön hyväksi ja propagoimaan meemiään, toisin kuin vaikka islamilaiset itsemurhapommittajat, jotka uhraavat elämänsä tämän meemin levittämiseen
- Ateismi vahvistaa individualismia, mutta hajottaa yhteisöllisyyttä. Väkivallankäytön osalta yhteisöllisyys on eduksi.
- Ateismi vetoaa järkeen. Ihminen ei kuitenkaan ole järkiolento vaan tunneolento, ja ihminen ajattelee ensisijaisesti tunteillaan, ei järjellään.
On huomattava, ettei kulttuurievoluutio tunne käsitteitä "oikea", "väärä", "eettinen", "moraaliton", "edistys", "taantumus" jne tunneväritteisiä käsitteitä. Kulttuurievoluutiossa ei ole korkeampia ja alhaisempia kulttuureja - on vain erilaisia, jotka edustavat erilaisia meemejä ja jotka joko kukistavat kilpailijansa tai tuhoutuvat. Väkivalta on vain yksi keino edistää meemejä - ei sen oikeampi tai väärempi kuin luennointi, internet tai koulutus. Merkitystä on vain lopputuloksella, ei keinoilla.
Miten ateismin meemi menestyy tulevaisuudessa kulttuurievoluutiossa? Vaikea sanoa. Varmaa on kuitenkin, että kohdatessaan islamin meemin (kuten monissa Keski-Euroopan maissa on jo käynyt) ateismin meemi osoittautuu puolustautumiskyvyttömäksi ja korvautuu islamin meemillä.
Ensialkuun korvautuminen tapahtuu väestönvaihdoksella: ateistien syntyvyys on hyvin alhainen mutta muslimien hyvin korkea - islamin meemi propagoi korkeaa syntyvyyttä, joka edistää meemin leviämistä. Keski-Euroopassa siis väestön etninen pohja vaihtuu entisistä valkoihoisista toiseen etniseen ryhmään, Lähi-Idästä ja Keski-Idästä tulleisiin muslimipohjaisiin asukkaisiin. Kun korvautuminen on edennyt riittävän pitkälle, islamin meemi alkaa propagoida itseään entistä voimakkaammin väkivallalla: ei-islamilaisia vähemmistöjä vainotaan aktiivisesti ja heidän meeminsä pyritään hävittämään. Tästä syystä islamilaisissa maissa ei ole uskonnollisia vähemmistöjä, vaan islamilaiset maat ovat homogeenisesti islamilaisia.
Suvaitsevaisuus on memeettisessä katsannossa itsemurhaan rinnastettava asia. Mitä suvaitsemattomampi meemi on kilpailijoitaan kohtaan, sitä paremmin se kykenee propagoimaan itseään ja syrjäyttämään kilpailijansa. Siksi suvaitsevaiset uskonnot, kuten buddhalaisuus, häviävät nopeasti suvaitsemattomien uskontojen ja ideologoiden tieltä.
On harhaa väittää, että eivät ideologiat taistele vaan ihmiset. Tosiasiallisesti kyse on juuri ideologioiden (meemien) taistelusta: ihmisillä on vain propagaattorin, meemin kantajan, osa tässä taistelussa ja ihmiset tekevät meemien olemassaolotaistelussa sen likaisen työn, aivan samalla tavoin kuin biologisessa evoluutiossakin ihminen on olemassa vain sitä varten, että se levittäisi geeninsä tuleville sukupolville, geenien propagaattorina.
Ateismin meemi on nyt tienhaarassa: se joutuu kohtaamaan islamin meemin, jota se ei aiemmin ole kohdannut ja vastaamaan sen asettamiin haasteisiin. Mitä tapahtuu, jää nähtäväksi.
Meemejä syntyy ja tuhoutuu jatkuvasti, ja samoin kuin geenitkin ne mutatoituvat jatkuvasti. Sillä, vastaako jokin meemi luonnontieteellisiä, materiaalisia, tosiasioita, ei kulttuurievolutiivisessa katsannossa ole merkitystä - merkitystä on vain sillä, kykeneekö se kukistamaan kilpailijansa ja propagoitumaan mahdollisimman laajalle.
Meemit voivat levitä kuudella tavalla:
1) Kokemuksesta. Kokemattomat imitoivat kokeneempia ja omaksuvat meemin, tai kokeneemmat opettavat kokemattomia.
2) Mielihyvän kautta. Mielihyvää tuottava meemi omaksutaan, kun taas mielipahaa tuottavaa pyritään välttämään tai sitä käytetään muiden nujertamiseen.
3) Pakottamalla. Meemit voivat levitä myös väkivallan, uhkailun, lahjonnan, kiristämisen ja terrorin kautta. Uskonnot leviävät hyvin tehokkaasti näin (esimerkkinä vaikkapa helvetillä pelottelu monissa uskonnoissa).
4) Sensuurin kautta: sensuroimalla kilpailevat meemit ja estämällä niiden leviäminen edistetään yhden tietyn meemin asiaa
5) Talouden kautta. Se meemi leviää tehokkaimmin, jossa panos-tuottosuhde on kaikkein paras.
6) Luokkasuhteiden kautta. Alemmassa asemassa olevat yksilöt pyrkivät omaksumaan meemejä ylemmässä asemassa olevilta.
Kuten biologisessa evoluutiossakin, ne meemit, jotka kykenevät vastaamaan parhaimmin ympäristonsä niille asettamiin haasteisiin ja kopioimaan itsensä mahdollisimman laajalle, selviää voittajana tässä kilpailussa.
Uskonnot ja ideologiat ovat omanlaisiaan meemejä, ja myös ateismi on meemi. Ateismin meemi koodaa ideaa, ettei mitään jumalia tai jumalattaria ole. Kristinusko on samoin meemi, kuten islamkin. Ne kaikki käyvät memeettistä, kulttuurievolutiivista kilpaa toisiaan vastaan.
Sillä ei kulttuurievolutiivisesti ole merkitystä, minkä meemin koodaama idea (se, että Jeesus on olemassa vai se että Allah on olemassa vai se, ettei mitään ole) vastaa todellisuutta. Kulttuurievolutiivisesti vain sillä on merkitystä, että meemi leviää mahdollisimman laajalle ja kopioi itseään mahdollisimman tehokkaasti.
Nyt kun tarkastellaan ateismin meemiä, sillä on lukuisia vahvuuksia (jotka jokainen tuntee ja joita en käy luettelemaan), mutta kulttuurievolutiivisesti sillä on myös paljon heikkouksia:
- Ateisteilla on hyvin vähän biologisia jälkeläisiä. Voimakkaasti maallistuneissa maissa syntyvyys on hyvin alhainen
- Ateisti on harvoin valmis turvautumaan fyysiseen väkivaltaan levittääkseen omaa meemiään tai puolustaakseen sitä. Ateismi siis ei kestä väkivallan edessä
- Ateisti myöskään harvoin on valmis riskeeraamaan omaa biologista elämäänsä yhteisön hyväksi ja propagoimaan meemiään, toisin kuin vaikka islamilaiset itsemurhapommittajat, jotka uhraavat elämänsä tämän meemin levittämiseen
- Ateismi vahvistaa individualismia, mutta hajottaa yhteisöllisyyttä. Väkivallankäytön osalta yhteisöllisyys on eduksi.
- Ateismi vetoaa järkeen. Ihminen ei kuitenkaan ole järkiolento vaan tunneolento, ja ihminen ajattelee ensisijaisesti tunteillaan, ei järjellään.
On huomattava, ettei kulttuurievoluutio tunne käsitteitä "oikea", "väärä", "eettinen", "moraaliton", "edistys", "taantumus" jne tunneväritteisiä käsitteitä. Kulttuurievoluutiossa ei ole korkeampia ja alhaisempia kulttuureja - on vain erilaisia, jotka edustavat erilaisia meemejä ja jotka joko kukistavat kilpailijansa tai tuhoutuvat. Väkivalta on vain yksi keino edistää meemejä - ei sen oikeampi tai väärempi kuin luennointi, internet tai koulutus. Merkitystä on vain lopputuloksella, ei keinoilla.
Miten ateismin meemi menestyy tulevaisuudessa kulttuurievoluutiossa? Vaikea sanoa. Varmaa on kuitenkin, että kohdatessaan islamin meemin (kuten monissa Keski-Euroopan maissa on jo käynyt) ateismin meemi osoittautuu puolustautumiskyvyttömäksi ja korvautuu islamin meemillä.
Ensialkuun korvautuminen tapahtuu väestönvaihdoksella: ateistien syntyvyys on hyvin alhainen mutta muslimien hyvin korkea - islamin meemi propagoi korkeaa syntyvyyttä, joka edistää meemin leviämistä. Keski-Euroopassa siis väestön etninen pohja vaihtuu entisistä valkoihoisista toiseen etniseen ryhmään, Lähi-Idästä ja Keski-Idästä tulleisiin muslimipohjaisiin asukkaisiin. Kun korvautuminen on edennyt riittävän pitkälle, islamin meemi alkaa propagoida itseään entistä voimakkaammin väkivallalla: ei-islamilaisia vähemmistöjä vainotaan aktiivisesti ja heidän meeminsä pyritään hävittämään. Tästä syystä islamilaisissa maissa ei ole uskonnollisia vähemmistöjä, vaan islamilaiset maat ovat homogeenisesti islamilaisia.
Suvaitsevaisuus on memeettisessä katsannossa itsemurhaan rinnastettava asia. Mitä suvaitsemattomampi meemi on kilpailijoitaan kohtaan, sitä paremmin se kykenee propagoimaan itseään ja syrjäyttämään kilpailijansa. Siksi suvaitsevaiset uskonnot, kuten buddhalaisuus, häviävät nopeasti suvaitsemattomien uskontojen ja ideologoiden tieltä.
On harhaa väittää, että eivät ideologiat taistele vaan ihmiset. Tosiasiallisesti kyse on juuri ideologioiden (meemien) taistelusta: ihmisillä on vain propagaattorin, meemin kantajan, osa tässä taistelussa ja ihmiset tekevät meemien olemassaolotaistelussa sen likaisen työn, aivan samalla tavoin kuin biologisessa evoluutiossakin ihminen on olemassa vain sitä varten, että se levittäisi geeninsä tuleville sukupolville, geenien propagaattorina.
Ateismin meemi on nyt tienhaarassa: se joutuu kohtaamaan islamin meemin, jota se ei aiemmin ole kohdannut ja vastaamaan sen asettamiin haasteisiin. Mitä tapahtuu, jää nähtäväksi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Meemit ovat ilmeisesti olosuhteita, joissa ihmiset elävät. Ihmiset voi kuitenkin päättää muuttaa olosuhteita ja usein sen voivat tehdäkin. Enemmän tietoja ja voimaa omaavat voivat tehdä enemmän. Miksi jättäytyä ajopuuna ajelehtimaan?
Meemit eivät ole olosuhteita, vaan informaatioyksikköjä.
Uskonto on meemi. Kieli on meemi. Kirjoitusjärjestelmä on meemi. Meidän vapaa tahtomme on vain keino valita eri meemien välillä tai olla valitsematta.
Voithan sinäkin kirjoittaa roomalaisten kirjainten (meemi) sijaan kyrillisillä (toinen meemi) tai vaikka kanji-merkeillä (kolmas meemi) tai luoda oman meemisi ajatusten graafiseksi simultaanitulkkaukseksi. Meemin menestystä mitataan sillä, kuinka paljon se tuottaa kopioita itsestään. Koska tällä palstalla käytetään roomalaisia kirjaimia, vaikkapa kanji-merkkien käyttö on tuhoontuomittu meemi.
Samalla tavoin voit valita uskontosi (meemisi) tai olla uskomatta (myöskin meemi), mutta merkitystä on vain sillä, kuinka tehokkaasti tuo idea kykenee replikoitumaan.
Ajopuuna ajelehtiminen on yleensä mielekkäämpää kuin taistelu tuulimyllyjä vastaan - se haaskaa vähemmän energiaa.
nyt on korkea aika ihmisten ottaa järki käteen ja varmistettava että yhteiskunnan perusarvot säilyy.
Tasaarvo/kremodatia/ja niinedelleen. Nyt pitää asettaa uskonnot oikeaan paikkaan eli täysin irti valtionhallinnasta. Nyt Suomessakin on jo niinpaljon uskontokuntia ettei kansanedustajat enää teidä mihin päin kumartavat. Poliitikkojen pitää nyt pitää kiinni Suomalaisista perusarvoista kaikin keinoin, ja uskonnot EI saa vaikuttaa poliittisiin päätöksiin..
>>Ajopuuna ajelehtiminen on yleensä mielekkäämpää kuin taistelu tuulimyllyjä vastaan - se haaskaa vähemmän energiaa.
Miten Nokiasta tuli suomalainen suuryritys? Meemitkö sen teki? Miten suomalaiset pystyivät taistelemaan Stalinin armeijoita vastaan menestyksekkäästi?
Miten sovellat meemiteoriaa tällaisiin poikkeuksellisiin asioihin?
Nokiasta tuli suomalainen suuryritys kolmen meemin kautta:
1) Langattoman viestinnän meemi - Nokia älysi keskittyä langattomaan puhelinviestintään
2) Uuden matematiikan meemi - korkeakouluuista ja opistoista valmistui valtava joukko tuoreita insinöörejä, jotka olivat peruskoulusta lähtien oppineet uutta matematiikkaa (joukko-oppi, sarjaoppi, Boolen logiikka jne) ja joille ohjelmointitaito ja logiikka oli täysin luonnollinen taito.
3) Kapitalismin meemi - Suomessa oli oikeanlainen talousjärjestelmä ja Suomi oli juuri liittynyt EU:huin
Jos kysytään, että mihin sitä joukko-oppia oikein tarvitaan, niin itse 70-luvun peruskoululaisena voin sanoa, että nimenomaan ohjelmointiin - kaikki tietokoneohjelmointi perustuu joukko-opille ja Boolen logiikalle. Ilman joukko-opin tuntemusta en olisi itse osannut koodata riviäkään.
Suomen menestyksekäs taistelu Stalinia vastaan on helposti selitettävissä memetiikalla:
1) Uskonnon meemi. Kristinusko loi hyvin voimakkaan kansankokonaisuuden ja yhdisti kansan. Uskonnon meemi toimii liimana yhteiskunnassa ja liimaa yhteisön kasaan, monoliittiseksi. Ateismi ei tähän kykene: ateismi pirstoo kansan atomitasolle, yksilöiksi joilla ei ole mitään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyyttä.
2) Sosialismiin kuuluva lahjakkuudenvastustamisen meemi. Sosialismi pyrkii tasapäistämään ihmiset ja vatustamaan lahjakkuuksia. Niinpä Puna-armeijassa ei ollut lahjakkaita upseereita eikä oma-aloitteisuutta, vaan kaikki tehtiin typerästi ja miehiä haaskaten
3) Sotataidon meemi. Suomalaiset hallitsivat omaan maastoonsa soveltuvat taktiikat paljon paremmin kuin ihmisaaltohyökkäyksiä harjoittaneet venäläiset.
on mielenkiintoinen aihe, mutta ei sitä voi käsitellä täällä.
Suomessa vallitsi ainutlaatuinen yksimielisyys ja päättäväisyys pelastaa Suomi pelottavalta hyökkääjältä. Jokainen mies teki teki parhaansa ja uhrasi jopa henkensäkin. Hyökkääjillä ei ollut samanlaista motivointia.
Tuollainen menestyksen arviointi saattaa näyttää pätevältä, mutta se on harhaa.
Jotta se olisi pätevää, meemit pitää valita oikein, eikä mitään saa jäädä pois. Jos tämä pystytään tekemään, meemeillä saadaan mikä tahansa yritys menestymään ja sota voitetaan.
Tosiasiassa meemeillä ei voi ennustaa tulevaisuutta.
Kyse on samanlaisesta prosessista kuin biologisessakin evoluutiossa. Geenit määräävät paljon, mutta myös sattumalla on sormensa pelissä ja geenien pitää natsata vallitsevien olosuhteiden kansssa.
Vitsi on siinä, että kristinuskon luhistuminen länsimaissa on jättänyt jälkeensä tyhjän "ekologisen lokeron" joka vain odottaa täyttäjäänsä. Ongelma on siinä, että todennäköisin täyttäjä on islam, joka puolestaan on yhteensovittamaton länsimaisen kulttuurin kanssa, ja islamin voittokulku merkitsee länsimaisen sivilisaation tuhoa. Mutta mitä länsimaat voivat tehdä islam-meemin torjumiseksi?
uskontomeemin (tässä tapauksessa kristinuskon) valtavaan kansankokonaisuutta ja ryhmäkoheesiota (asabiyah) luovasta vaikutuksesta. Hyökkääjänä oli ateistivaltio, jolla ei ollut samanlaista meemiä elähdyttämässä itseään.
Kristinusko on romahtanut, joten on epävarmaa, löytyisikö Suomen kansalta enää samanlaista ryhmäkoheesiota kuin tuolloin, vai hajoaisiko kansa panikoiviin yksilöihin.
valtion sisällä olevaa vihollista vastaan. Siksi niitä vihollisia ei pitäisi päästää sisään ollenkaan. Nykyiset hallitsijat Suomessa ja Ruotsissa eivät puhu mitään, miten he tai heidän seuraajansa aikovat tilanteen selvittää. Kokemuksesta tiedetään, että hallitseva luokka ei suunnittele mitään tulevaisuutta. Kaikki on lyhyen ajan edun tavoittelua.
Maahanmuuttajille pitäisi panna kovat ehdot.
...tietellisesti täyttä roskaa, vaikka niitä sellaisina mainostetaan. Katso molekyylibiologian ja teologian tohtorin, Oxfordin professorin Alister McGrathin kirja "Dawkinsin Jumala. Geenit, meemit, ja elämän tarkoitus." Täystyrmäys Dawkinsille ja meemeille, josta hän ja nämäeivät nouse.
Ei silti, itse vastustan islamia (valtaosaksi muista kuin uskonnollisista syistä, samaten kuin esimerkiksi en pitäisi natsismista). Minusta olisi todellakin tärkeämpää, että ateistit rupeaisivat käyttämään energiaansa vähän enemmän siihen suuntaan sen sijasta, että keskittävät koko hyökkäyksensä kristinuskoa vastaan.
ei ratkota auktoriteetteihin vetoamalla, vaan tieteellisen tutkimuksen kautta.
Tällä hetkellä meemiteorialla on sosiologiassa ja kulttuurievoluution tutkimuksessa paradigman asema. Ne eivät horju, vaikka joku kristitty ei uskoisikaan memetiikkaan.
En vedonnut McGrathin persoonaan, vaan hänen mainitsemassani kirjassa meemejä kohtaan esittämään kritiikkiin.
Jotkut meistä uskoo häikäilemättömään arabialaiseen sotapäällikköön, jotkut galilealaiseen puuseppään, jotkut meemeihin.
Meemiuskonto ei ole yhtään sen perustellumpi, kuin kaksi ensimmäistä. Siinä ei auta vetoaminen siihen auktoriteettiin että "no mutta kun se on nyt humanistisessa tutkimuksessa suosittu paradigma."
Ja lopuksi, kun paradigmojen päälle ymmärrät, ymmärtänet myös sen, että lähes väistämättömällä todennäköisyydellä tieteeksi kutsuttu peli myöhemmin tulee aikanaan sanomaan, että ne olivat virheoletus, vanhanajan harhaluuloja.
Usko arabialaiseen sotapäällikköön ja galilealaiseen puuseppään pysyy silloin yhä edelleen vahvana. Sillä varauksella että elleivät arabialaisen sotapäällikön seuraajat ole jo siinä vaiheessa tappanneet kaikkia galilealaisen puusepän seuraajia.
...kulttuurievoluution tutkimus on paljolti lähtöisin juuri meemi-ideologian pohjalta. Eli lähtöhypoteesin ollessa vallitseva sen pohjalle rakennetun tieteenalan parissa, tämä lähtöhypoteesi on tosi...? Jep...
kulttuurievoluutio on aivan samalla tavoin fakta kuin biologinen evoluutiokin. Meemien väittäminen huuhaaksi on yhtä mielekästä kuin geenien väittäminen huuhaaksi biologisella puolella.
Geenin olemassaolo voidaan todistaa tieteellisesti, meemin ei. Siinä sinulle se pieni ero - ero jonka perusteella meemejä voi hyvin väittää huuhaaksi, geenejä ei.
...kulttuurievoluutio siinä merkityksessä on kiistämättä fakta, että kulttuuri kehitty (evolves). Meemiä ei tarvita hypoteesinä sen selittämiseen.