Olipa upea laskiaissää! Pakkasta oli runsaat 10 astetta, mutta ei se auringossa tuntunut.
Olin poikapuoleni lasten (tyttö 7 v ja poika 5 v) kanssa toista tuntia Paloheinän pulkkamäessä, jossa kävi melkoinen vilske. Parkkipaikkakin oli tupaten täynnä, ja kai sille parisataa autoa mahtuu. No, saattoi siellä olla myös hiihtäjien autoja, sillä väkeä näkyi olevan melkoisesti ladullakin.
Siellä tuli mieleeni, että jospa kepu saisi tulevissa vaaleissa yhtä hyvän vauhdin kuin nuo sadat lapset tuolla mäessä pulkillaan ja rattikelkoillaan! Tosi vauhdikkaasti menivät mäkeä alas!
Sieltä tultuani keittelin ja nautin kahvit laskiaispullan kera ja tuossa lueskellessani kuuntelin musiikkia. Lea Lavénin laulamana tuli varmaan kaikille varttuneemmille hyvin tuttu, oikein sytyttävä tango. Se alkoi soida mielessäni niin, että ihan pakko oli sen sanoitusta hieman korjailla näihin vaalien alustunnelmiin sopivammaksi.
Jos henkilökohtaisesti toivoisinkin kepulle kovaa vauhtia alaspäin, taiteilijana minun on kyettävä eläytymään muidenkin asemaan. Niinpä asetun nyt kepulaiseksi:
VIE MEIDÄT VAALIVOITTOON (Leo Leandros-Klaus Munro: ”Tango d´amor”; Crisse Johansson: ”Vie meidät rakkauteen”, mukailu Korhos-Jorkka)
Sulle kepu-rakas sydämeni itkee,
nää ilot, surut, mitä vain.
Sydän se yhä jaksaa
sun vuokses sykkiä aina uudestaan.
Sydän se kaiken maksaa,
sun vuokses taaskin mä teen mitä vaan!
Anneli niukimman voiton kun toi,
sen vuoksi sieluni kiitosta soi!.
Suuremman voiton kai Matti nyt saa!
Portit nyt taas aukeaa!
Sulle kepu-rakas sydämeni kuuluu,
sen ilot, surut mitkä vain.
Elää sun kanssas tahdon,
voitto punamullan jatkon kun tuo!
Elää mä tuskin mahdoin
meiltä kiinni kun jäi portit nuo.
Vie meidät voittoon kun vaali-ilta on.
Mieleni on, niin malttamaton!
Vie meidät onneen niin ihmeelliseen!
Vieläkin hallitukseen!
Olin poikapuoleni lasten (tyttö 7 v ja poika 5 v) kanssa toista tuntia Paloheinän pulkkamäessä, jossa kävi melkoinen vilske. Parkkipaikkakin oli tupaten täynnä, ja kai sille parisataa autoa mahtuu. No, saattoi siellä olla myös hiihtäjien autoja, sillä väkeä näkyi olevan melkoisesti ladullakin.
Siellä tuli mieleeni, että jospa kepu saisi tulevissa vaaleissa yhtä hyvän vauhdin kuin nuo sadat lapset tuolla mäessä pulkillaan ja rattikelkoillaan! Tosi vauhdikkaasti menivät mäkeä alas!
Sieltä tultuani keittelin ja nautin kahvit laskiaispullan kera ja tuossa lueskellessani kuuntelin musiikkia. Lea Lavénin laulamana tuli varmaan kaikille varttuneemmille hyvin tuttu, oikein sytyttävä tango. Se alkoi soida mielessäni niin, että ihan pakko oli sen sanoitusta hieman korjailla näihin vaalien alustunnelmiin sopivammaksi.
Jos henkilökohtaisesti toivoisinkin kepulle kovaa vauhtia alaspäin, taiteilijana minun on kyettävä eläytymään muidenkin asemaan. Niinpä asetun nyt kepulaiseksi:
VIE MEIDÄT VAALIVOITTOON (Leo Leandros-Klaus Munro: ”Tango d´amor”; Crisse Johansson: ”Vie meidät rakkauteen”, mukailu Korhos-Jorkka)
Sulle kepu-rakas sydämeni itkee,
nää ilot, surut, mitä vain.
Sydän se yhä jaksaa
sun vuokses sykkiä aina uudestaan.
Sydän se kaiken maksaa,
sun vuokses taaskin mä teen mitä vaan!
Anneli niukimman voiton kun toi,
sen vuoksi sieluni kiitosta soi!.
Suuremman voiton kai Matti nyt saa!
Portit nyt taas aukeaa!
Sulle kepu-rakas sydämeni kuuluu,
sen ilot, surut mitkä vain.
Elää sun kanssas tahdon,
voitto punamullan jatkon kun tuo!
Elää mä tuskin mahdoin
meiltä kiinni kun jäi portit nuo.
Vie meidät voittoon kun vaali-ilta on.
Mieleni on, niin malttamaton!
Vie meidät onneen niin ihmeelliseen!
Vieläkin hallitukseen!
Vastaukset 12
Vanhimmat
eikös se paloheinän mäki ole jätemäki?
Jätemäkiä löytyy sieltä kepun kannatusalueilta, junantuomien asumisalueilta, Malminkartanosta. Lisäksi Brysselistä
...eikö se Jätemäki ole kepulla?
Paloheinän mäki on suurimmaksi osaksi täyttömäki, johon 1960-70 luvuilla tuotiin valtavat määrät maata muualta, rakennus,- tie ym töiden yhteydessä syntynyttä "liikamaata". Samanlaisia täyttömäkiä Helsingissä on muitakin, Malminkartanon mäki suurin.
On tämä Paloheinänkin mäki kai viitisenkymmentä metriä ympäristöään korkeampi. Sen pohjoissivulla olevassa laskettelurinteessä poikapuolenikin on laskettelunsa aloittanut, ja sittemmin hänestä on tullut innokas ja taitava harrastaja, joka on ollut useamman kerran mm. siellä Åressa, jossa nyt olivat MM-kisat ja monissa Keski-Euroopan laskettelukeskuksissa.
Nythän tuo Paloheinän mäki on kuin mikä tahansa luonnonmäki. Sen rinteillä kasvaa jo sankka metsä. Myös murtomaahiihtolatu käy mäellä, ja se on jo meikäläiselle lähes kunnon ylärajoilla oleva nousu ja vauhdikas on laskukin.
Ei ennen mitään jätemaita tai jätteitä ollutkaan, pelkkää "täytemaata".
Varmaan hyvälaatuista täytemaata vielä, kun ei edes tienpohjiksi kelvannut. Siellä on kuuleman mukaan ruumitakin seassa. Ainakin yksi tvh:n ukko niin kertoi.
Tämä kepu johtoinen hallitus on kasvattanut tuloerot suurimilleen mitä koskaan ennen. Olemme euroopan rupusakki elintasovertailussa.Kun saamme turkin euroopan unioniin johan löytys suomeakin surkeampi valtio unionissa. Aluepoliitiikka on ollut huonointa, aivan karmeaa. kyläkoulut,pientilat,kylien tyhjennys jatkuu järkytävää vauhtia.Tämmöiselle politiikalle pitäis soitaa suru marssia tommoisten runojen sijaa.
Et ole hyvä tuossakaan. Pitäydy vaan kepun haukkumisessa, teet silloin tehokkaasti kepunpuoleista työtä, nyt ainoastaan nolaat itsesi (niin kuin aina, mutta nyt lisäksi turhaan).
Sanot, etten ole hyvä tuossakaan. Kyllä minä uskon olevani hyvä siinäkin. Ihan kuten kaikessa muussa.
Ja uskoni pidän, kunnes toisin todistetaan. Eli kunnes sinä tai joku muu kepulainen esittää täällä paremman laulun tai runon. Tai paremman suorasanaisen esityksen. Paremman mitä vain, paitsi ei törkyilyä. Siinä myönnän häviäväni, ja olen siitä vain tyytyväinen.
Ja eikö se ole hyvä, että teen "kepunpuoleista työtä", kun on niin paljon teitä, jotka ette ainakaan kepun kuvaa kiilloita.
Mutta jos tuo lauluni oli mielestäsi huono, niin pistänpä tähän toisen; mitäs siitä sanot!
- - -
KORHOSEN VALSSI (alkuper. ”Kulkurin Valssi”, sävel tradit. ruots., sanat Tor Bergner, suom. J. Alfred Tanner)
Saitilla Keskustan näin tanssitaan,
täällä yksi on kruunattu pää:
Se Korhosen Jorkka on, muut katsoo vaan,
mitään muuta ei kukaan nyt nää!
Siks mieluimmin täällä mä tanssin,
kun Korhosen laulut ne soi,
tuon kuuluisan Korhosen valssin,
tule mukaan vain Oivakin, hoi!
Korhonen tänne ain iloa luo,
vaikk toisetkin yrittelee,
ei hetkauta Korhosta laisinkaan tuo,
kun runojaan sepittelee!
Hän pistää vain saitilla tanssiks’,
ja laulunsa kauniisti soi!
Siksi joukolla pannaan nyt valssiks,
tule mukaan nyt Oivakin, hoi!
Tätä saittia rakastan, kaihoan ain,
ja täällä vain viihdyn mä saan.
Täällä mä kuljen kuin aikanaan Kain,
kantaen kohtaloaan.
Täällä, täällä mä aina vain tanssin,
Kun Korhosen laulut ne soi,
tämän kuuluisan Korhosen valssin,
tule mukaan vain Oivakin, hoi!
Tähtinen kaulus ja leijonavyö,
ne tunnukset Korhosen on.
Ei kunniaa upseerin laulut nää syö,
vaan tahraton aina se on.
Siks laulan mä, laulan ja tanssin,
kepukutsu kun tänne taas soi.
Tuon kuuluisan Korhosen valssin,
tule mukaan jo Oivakin, hoi!
Jokaisessa keriksen herjailujutussa on paljon enemmän iloa ja huumoria kuin noissa säälittävissä runoväännöksissäsi. Siksi kai niitä niin paljon inhoat;-))
Runous kuten muukin kirjallisuus on kulttuuria, ja runous on kirjallisuuden kukkanen. Mutta kaikki ihmiset eivät ole kovin kulturelleja, ja varsinkaan runoja eivät kaikki harrasta eivätkä niistä mitään ymmärräkään.
Kyllä runouden kuten muunkin kirjallisuuden harrastaminen on myös osoitus ihmisen sivistyneisyydestä. Tai ainakin halusta olla sivistynyt.
Ihan vakavoidun nyt vähän:
Olen aina lukenut paljon, oikeastaan hyvin paljon, ja harrastanut myös runoutta. Runoudesta pitävän ei tarvitse olla sentimentaalinen sillä eivät kaikki runotkaan sellaisia ole. Minusta runous on kiehtovaa, kun siinä yhdessä säkeessä voidaan sanoa niin paljon, ikäänkuin maalata kuva laajasta näkymästä, tai joskus asiasta vain vihjaistaan verhotusti ja terävämpi hahmottaminen jätetään lukijan tai kuulijan mielikuvituksen varaan.
Kieltämättä hyvä runo myös liikauttaa voimakkaasti ihmisen tunteita. Minulla on paljon myös runokirjoja, monet käytössä kuluneita. Olen itsekin kirjoittanut jotain pöytälaatikkoon, monta sataa originaalia runoa - ei siis tällaisia muunnelmia - mutta julkaiskoot vasta jälkeläiseni ne kuolemani jälkeen.
- - -
Jos Keriksen herjailujutut miellyttävät jotakuta enemmän kuin minun runoni, minun ei tarvitse kuvata tuota ihmistä; hän itse juuri kuvasi itsensä.
Inhoaisin Keristä hänen suunnattoman typeryytensä ja hänen törkyisyytensä tähden, vaikkei hän olisi kohdistanut noita tuotoksiaan minuunkaan. Mutta olakaa te kepulaiset iloisia ja onnellisia siitä, että joukossanne on noin hyvä kepulaisuuden mainos!
varsin huonoa mainosta runoudelle. Lohduttautua voi sillä, ettei runoudesta kiinnostunut ihminen vähästä hätkähdä. Mutta tiedoksi Korhoselle, että loppusoinnillista runoutta harrastetaan nykyään lähinnä huonojen iskelmien sanoituksissa. Siihen Korhosen teksteistä saattaisi ollakin, kuten Uusi-Ukkikin taannoin totesi pyydellessään Korhosta sanoittamaan jonkun ravintolamuusikon lauluja.
>> Mutta tiedoksi Korhoselle, että loppusoinnillista runoutta harrastetaan nykyään lähinnä huonojen iskelmien sanoituksissa
Lea Lavénhan on Sinulle miltei alaikäinen. ;-))
Sen sanon, että minä olen 40 vuotta ollut sitä mieltä, että Lea lavenissa on sellaista persoonaa, mitä ei ole koskaan ollut yhdessäkään keskustan kansanedustajaehdokkaassa.
Sirkka-Liisa Anttila ei ole tarpeeksi herkkä. Maria-Kaisa Aulassa oli jotain silmän vilkettä. Mari Kiviniemi on turhan pönäkkä. Anneli Jäätteenmäkeä ei lasketa...
Oliko kepussa Lea lavénin tapaisia naisia yhtään?
Ei taida olla.