Eläkeläisiltä äänioikeus pois

perustellen asiasi.etkö itse aijo elää eläkeikään???

Me Eläkeläiset olemme mahdollistaneet teille pullamössösukupovelle kaiken mahdollisen ilmaisen koulutuksen,hvyinvoivan yhteiskunnan,ilmaiset lääkäri- ja hammaslääkäripalvleut.Voitte myös hoitaa meidän eläkeläisten piikkiin vaikka kymmenen vuotta putkeen jälkeisiänne kotona pitkillä äitiys-,hoito-ym sairausvapailla.
Meiltä eläkeläiisltä tulisi kysyä haluammeko,että äänestysoikeus annetaan alle 40 vuotiaille pullamössöille?!

Eläkeläiset ovat leiponeet nyt nautittavan talouselämän herkkukakun. Vanhimmat leipojat tekivät sen kiväärillä, sieltä lähti perusta.
Monet ovat tehneet 40-50 vuotta kovaa työtä, kaikki eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet
Eläkekassat ovat paisuneet 110 miljardin euron jättikakuksi sen tuotoista ne eläkkeet maksetaan, siis omista rahoista on kysymys. Kustansimme peruskoulun kaikille, että jotain oppisivat, voi olla ettei perusasiaoita siellä opetetakkaan, kun tuommoisia kirjoittavat..

että tämmöstä ehdottavat, ikäihmiset kouluun:

http://yhteiskuntakaksipistenolla.wordpress.com/2007/02/09/kolmannen-ian-peruskoulu/

Eipähän taitaisi olla nykynuorilla asiat näin hyvin ,kuin ne nyt ovat. periaatteessa ei tarvitse töitä tehdä suomessa,voi nauttia lapsilisistä eläkeikään asti sosiaaliturvaa kaikin puolin ,jos ei vaan rupea hankkimaan omaisuutta. on kaiken maailman asumis lisät kelan päivärahat sun muut sosiaaliluukulta saatavat edut. Moni nykynuori ei ole maksanut ikäänsä veroja ,mutta saanut 30 asti nauttia eläkeläis vanhempien "hyvästä eläkkeestä" ja yhteiskunnan apurahoista. Kannattaa muistaa kuka on luonut hyvinvointi valtion

Äänioikeus on Suomessa yleinen ja yhtäläinen. Se on kovan koetuksen tulos. Yleislakolla aikaansaatu, jotta myös pienituloiset ja huono-osaiset voivat äänestää ja saada edustajansa säätämään Suomen lakeja.

Yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ei pidä keneltäkään ottaa pois, joka kykenee itsenäisesti ajattelemaan ja äänestämään.

Joitakin dementoituneita vanhuksia tuodaan äänestämään - mersuilla tuodaan äänestyspaikoille - vaikka vanhus ei muistin menetyksen vuoksi kykene itsenäisesti toimimaan. Dementoituneelle on sanottu numero minkä äänestyslippuun kirjoittaa tietämättä ketä äänesti ja miksi. Tämä on tietysti väärin. Mutta näitä tapauksia on erittäin vähän.

Vanhat ihmiset ovat nähneet eri sukupolvien työn vaikutuksen yhteiskunnassa. Vanhoilla ihmisillä on ymmärrystä, näkemystä ja kokemusta, jota käyttää hyväksi arvioidessaan puolueiden toimia hyvinvointivaltio toteuttajana.

On käsittämätöntä miksi elämää nähneiden ja kokeneiden ja paljon työtä tehneiden know-how:ta ei käytettäisi hyväksi sekä vaaleissa että työelämässä.

Nuorilla on vähän näkemystä ja kokemusta yhteiskunnallisista asioista. Sitä todistaa muun muassa se, että mainostoimistojen kautta haetaan profiileja puolueille ja ehdokkaille, kun nuoret äänestäjät eivät muuten tiedä, ketä äänestää tai kun halutaan nuorien ääniä mainonnan kautta.

Äänestysikärajaa ei missään tapauksessa pidä alentaa. Äänestäjillä pitäisi olla yhteiskuntaosaamista. Miten demokratia toimii - vai toimiiko? Mikä on pääoman ja poliittisen vaikutusvallan suhde? Miten äänestämisellä voi vaikuttaa ja mihin. Kuka Suomessa säätää lait, miten ja miksi. Miten valtion budjetti valmistuu ja miten se vaikuttaa? Miten mainostoimistot valmistavat puolueiden imagon ja miksi?

On monia asioita, joita juuri nuorten äänestäjien pitäisi tietää ennen äänestystapahtumaa. Pitäisikö kouluissa opettaa demokratia-oppia, jotta nuorten yhteiskuntatietoisuus kasvaa. Pitäisikö median tiedottaa edellisten vaalikausien hallitusten kokoonpanoista, hallitusohjelmista, eduskunnan työskentelystä, lainsäädäntötyöstä, valiokuntatyöskentelystä - kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Jotta rahalla ostettu valta ei yhteistyössä pääoman kanssa romuttaisi demokraattista päätöksentekoa.

Ihme ruikutusta nykyeläkeläisisillä. Haluaisivat käyttää kaikki yhteiskunnan rahat, että jälkeenjääville ei jäisi mitään. Ei ole oikeudenmukaisuudesta tietoakaan.

Nykyeläkeläiset ovat pullamössöeläkeläisiä. Eivät edes omia vaippojaan osaa vaihtaa.

Perustuslaki

14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Muuttaminen: Perustuslaki eroaa tavallisista laeista siinä, että sen muuttaminen on vaikeutettua. Suomessa perustuslainmuutos on ensin hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä toisessa käsittelyssä lepäämään. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen laki voidaan hyväksyä muuttumattomana 2/3 enemmistöllä.

Perustuslain muuttaminen on menettelyltään muiden lakien muuttamista vaikeampaa. Perustuslain muuttamismenettelystä eli perustuslain säätämisjärjestyksestä säädetään perustuslain 73 §:ssä. Menettely koskee perustuslain säätämistä, muuttamista ja kumoamista sekä rajatun poikkeuksen tekemistä perustuslakiin.

Perustuslain muuttamiseen suhtaudutaan pidättyvästi. Perustuslain mahdollisten muutostarpeiden arvioinnin lähtökohdaksi on omaksuttu ajatus perustuslain suhteellisesta pysyvyydestä. Muutoshankkeisiin ei pidä ryhtyä päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella eikä muutenkaan niin, että hankkeet olisivat omiaan heikentämään valtiosäännön perusratkaisujen vakautta tai perustuslain asemaa valtio- ja oikeusjärjestyksen perustana. Toisaalta on pidettävä huolta siitä, että perustuslaki antaa oikean kuvan valtiollisen vallankäytön järjestelmästä ja yksilön oikeusaseman perusteista. Perustuslain mahdollisia muutostarpeita tulee arvioida huolellisesti ja välttämättömiksi arvioidut muutokset tehdä perusteellisen valmistelun sekä siihen liittyvän laajapohjaisen keskustelun ja yhteisymmärryksen pohjalta.