Heipä hei:)
Olen seurustellut poikaystäväni kanssa kaksi vuotta ja asumme yhdessä. Minä käyn toista vuotta lukiossa ja täytän pian 18. Olemme keskustelleet poikaystäväni kanssa lapsista ja haluaisimme molemmat, että lapset saisi nuorena (poikaystäväni on 22) Olemme keskustelleet, että jos meille suodaan haluaisimme lapsen n. 1,5 vuoden päästä, kun olen saanut lukioni käytyä loppuun. En halua mitenkään vaikuttaa siltä, että suunnittelisin elämääni tyylin, että lapsi silloin ja silloin, koulutus silloin ym.. vaan lapsi olisi silloin tervetullut jos on tullakseen. Olemme keskustelleet asiasta jo aika pitkään ja olen keskustellut asiasta myös äitini kanssa. Hän on luvannut olla lapsen hoito apuna silloin kun aion lähteä jatkamaan opintoja, jonka aion myös tehdä. Haluaisin vain muiden nuorien äitien mielipiteitä, että onko 19 vuotias liian nuori? Omasta mielestäni en ole, mutta ihminen on joskus omille mielipiteidensä vuoksi sokea.:) Haluan lapseni nuorena, sillä minun suvussani monet ovat saaneet lapsensa nuorena ja on ollut ihanaa kun on ollut nuori äiti ja mummo ja paappa jotka ovat jaksaneet touhuta minun ja veljeni kanssa kaikkea laidasta laitaan kun olemme olleet nuoria. Kun taas isäni äiti ja isä ovat olleet niin vanhoja että eivät ole jaksaneet tehdä mitään ja nyt he ovat jo valitettavasti kuolleet..:( Olisi ihanaa jos omilla lapsillani olisi myös energiset isovanhemmat ja vanhemmat joilla olisi aikaa ja energiaa heille.
Olen seurustellut poikaystäväni kanssa kaksi vuotta ja asumme yhdessä. Minä käyn toista vuotta lukiossa ja täytän pian 18. Olemme keskustelleet poikaystäväni kanssa lapsista ja haluaisimme molemmat, että lapset saisi nuorena (poikaystäväni on 22) Olemme keskustelleet, että jos meille suodaan haluaisimme lapsen n. 1,5 vuoden päästä, kun olen saanut lukioni käytyä loppuun. En halua mitenkään vaikuttaa siltä, että suunnittelisin elämääni tyylin, että lapsi silloin ja silloin, koulutus silloin ym.. vaan lapsi olisi silloin tervetullut jos on tullakseen. Olemme keskustelleet asiasta jo aika pitkään ja olen keskustellut asiasta myös äitini kanssa. Hän on luvannut olla lapsen hoito apuna silloin kun aion lähteä jatkamaan opintoja, jonka aion myös tehdä. Haluaisin vain muiden nuorien äitien mielipiteitä, että onko 19 vuotias liian nuori? Omasta mielestäni en ole, mutta ihminen on joskus omille mielipiteidensä vuoksi sokea.:) Haluan lapseni nuorena, sillä minun suvussani monet ovat saaneet lapsensa nuorena ja on ollut ihanaa kun on ollut nuori äiti ja mummo ja paappa jotka ovat jaksaneet touhuta minun ja veljeni kanssa kaikkea laidasta laitaan kun olemme olleet nuoria. Kun taas isäni äiti ja isä ovat olleet niin vanhoja että eivät ole jaksaneet tehdä mitään ja nyt he ovat jo valitettavasti kuolleet..:( Olisi ihanaa jos omilla lapsillani olisi myös energiset isovanhemmat ja vanhemmat joilla olisi aikaa ja energiaa heille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tarkotetu tehtäväksi nuorena!!!
hankkia vauvan, mutta käykää sitä ennen vihillä. On ihan toinen juttu hankkia lapsia aviomiehen kuin poikaystävän kanssa. Joka on kypsä hankkimaan lapsia, on kypsä avioitumaankin. Noin 20-vuotiaana nainen on parhaimmillaan tulemaan äidiksi.
käsitä miten avioituminen vaikuttaa lapsen saantiin (paitsi että isyys pitää käydä tunnustamassa,sekin on täysin älytöntä,sormus sormessahan ei voi pettää??). En ole naimisissa (kihloissa kyllä). Olen kahden lapsen äiti ja lasten isän kanssa olen seurustellut 8 vuotta. Emme aio ehkä ikinä naimisiin,se ei muuta mitään.
Eräs työkaverini on 4 lapsen äiti,43v. Lapset ovat jo isoja. Hän ei ole lasten isän kanssa naimisissa. Hän sanoo aina,että "Olemme seurustelleet yli 20 vuotta,mitä se papin aamen muuttaisi?"
Miten niin sormus sormessa ei voi pettää? On sitä ennenkin nähty kun valkoiselle pariskunnalle syntyy musta lapsi ja selitys on että isoäiti on 1/4 italialainen (kärjistän)
että yläpuolella kirjoitettiin,että ensin vihille ja sitten lapsia. En ymmärrä mitä avioliitto muuttaa. Mutta,kun "vaan" seurustelet lapsen isän kanssa (ei ole sormuksia ja pappi ei ole sanonut aamenta),joutuu lapsen isä tunnustamaan isyytensä ja allekirjoittamaan pirusti papereita. En vaan käsitä,että miksi naimisissa olevat eivät joudu tunnustamaan!? Ihan hyvin naimisissa oleva voi pettää ja puoliso ei olekkaan lapsen isä.
Tiedän kyllä,että kun on naimisissa ja vaimo saa lapsen,sosiaalitoimistossa nähdään miehen nimi ja hänet merkataan isäksi. Avoliitossa elävien puolisoita ei tietokoneelta katsota..
niin et sitten ymmärrä. En minä aikuiselle ihmiselle rupea mitään selittelemään. Vastasin lapsiasiasta kysyvälle nuorelle. Kaikki eivät ole niin kyynisiä ja yhteiskunnan vastaisia kuin sinä. Avoliitto on typerä ja alaluokkainen elämismuoto eikä siinä ole mitään hohtoa.
Kihlaus muuten tarkoittaa lupausta avioliittoon menemisestä, mutta sillä asialla ei ole enää juridista merkitystä. Kihlaus on poistettu jo ajat sitten Suomen laista.
Mitä haluat ammatiksesi tehdä? Jos unelmasi on ruveta vaikkapa lähihoitajaksi, kannattaa opiskelu hoitaa ensin - lukiopohjalla siihen menee vain puolitoista vuotta. Ja toisaalta myös esim. juristiksi on helpompi lukea ilman jaloissa pyöriviä muksuja.
Mutta toisaalta opiskelen itse pitkän koulutuksen alaa, ja osa kurssikavereista on alkanut manailla, että kun olisi tehnyt lapset ensin. Nyt on kauheat paineet valmistua ajoissa, sitten pitäisi ehtiä olemaan töissä, ja ammatti on vielä sellainen että muutamankin vuoden tauko voi tipauttaa pahasti kärryiltä.
Mutta tuo diili äitisi kanssa kuulostaa epäilyttävältä, yleensä tuollaiset asiat sovitaan vasta kun aika on kypsä, muuten osapuolten käsitykset voivat poiketa toisistaan aika lailla.
Mieti siis vielä, että mitä oikeasti haluat ja miltä nyt tuntuu. Jos ajattelet, että nyt on hyvä hetki, anna palaa. Toisaalta jos et koe olevasi ihan varmasti valmis, älä aloita lapsentekoa vielä. En usko että myöhemmin katuisit kumpaakaan valintaa.
Missä koulussa kestää 1½ vuotta lähihoitsukoulu? Ehkä jos on jotain samoja kursseja muutakuin lukio, niin sitten ymmärrän. Kyllä pelkästään jo koulutusohjelma kestää vuoden verran, edellisestä koulutustausta riippumatta. Ja perusopinnoissa on 3 työharjoittelua, joita ei nyt ihan puolessa vuodessa revitä läpi.
Siinä puhut totta kannattaa muksut vasta lähihoitsuopintojen jälkeen, nimittäin esim. työharjoitteluissa voi tulla lastenhoidon kanssa ongelmia ja muutenkaan koulu ei ole helppoa ja ne jotka ovat kouluun tullessaan luulleet, että se on helppoa, ovat tippuneet aika nopeasti pois. Ja vielä korostan, ettei lähihoitajana oleminen ole pelkkää vanhusten pepun pesemistä, vaikket siihen viitannutkaan.
Tuo oli tuollainen mutu-tuntuma, ei mulla ole varmaa tietoa, mutta eikö yleensä lukion jälkeen amitsu kutistu suunnilleen vuodella kun ei tarvitse lukea yleissivistäviä aineita ollenkaan?
Työnkuva varmaan vaihtelee tosi paljon työpaikasta riippuen.
YO-tutkinnon tai muu toisen asteen tutkinnon suorittaneella ammattikoulu kestää 2-2,5 vuotta, koska yleissivistäviä ei tarvitse lukea enää.
Työpaikasta taas, että lähihoitaja voi työskennellä monella erialalla; päiväkodissa, vanhusten hoitolaitoksissa(myös kotihoito ja palvelukodit), lähihoitajana sairaalassa, vammaisten hoito/päiväyksiköissä, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja myös ambulanssissa perustasolla. Lähihoitaja voi myös koulutusohjelmassa erikoistua tietoteknilliseen puoleen. Voi olla, että unohdin jotain, mutta siis lähihoitaja ei pelkästää toimi vanhusten pyllyjen pesijänä.
Tarkoitin siis eri paikoissa, en aloilla.