Katselin eilen kodinkoneliikkeessä liesitason kytkentäjohtoa. Johto oli 5-napainen, siinä oli kevi omanaan, mutta sininen ja ruskea liitetty saman puristusliittimen alle, samoin kaksi muuta johtoa yhdessä. Tason puolelta en kytkentää nähnyt. Eli johdonpää vaikutti 1-vaiheiselta kytkennältä. Tasohan on normaalisti 2-vaiheinen.
Toinen joka kiinnitti huomiotani oli yhdistelmä uunin 1-vaihejohto, jossa lappu sallittu vain Norjassa, kytkentä kuvassa oli toinenkin 1-vaihekytkentä, mutta siinä teksi sallittu vain Tanskassa. Suomen 1-vaihekytkennästä ei mainittu mitään. Tarkoittaako tämä sitä, että 1-vaihekytkentä ei ole sallittu Suomessa, vai oliko johto vaan liian ohut?
Toinen joka kiinnitti huomiotani oli yhdistelmä uunin 1-vaihejohto, jossa lappu sallittu vain Norjassa, kytkentä kuvassa oli toinenkin 1-vaihekytkentä, mutta siinä teksi sallittu vain Tanskassa. Suomen 1-vaihekytkennästä ei mainittu mitään. Tarkoittaako tämä sitä, että 1-vaihekytkentä ei ole sallittu Suomessa, vai oliko johto vaan liian ohut?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kukaan katso, tökätään seinään ja eletaan käyttää.
,,,nykypäivä pitäisi olla kytkettynä.
Se oli ranetyylillä kytketty 1-vaiheiseksi, jolloin sini-ruskea vois olla nolla ja toiset piuhat vaihe.
Tällöin käytössä on yleensä 20A sulake, jolloin se kestää 1-vaihekäytön.
Lieden pään kytkennässä kannattaa olla tarkkana ja selvittää 1- ja 3-vaiheisen erot.
Virallinen liitosjohto 1-vaiheiseksi olis 3x6S-kaapeli.
norjassa on muutenkin vähän eri systeemi. ei siellä nollaa tunneta ollenkaan, lamppukin on muistaakseni 2 vaiheen välissä.
Norjassa on käytössä IT-järjestelmä, missä ei käytetä varsinaista maadoitusta ollenkaan. Näin ollen myös nollan käyttö on tarpeetonta.
Pistorasioissa oleva suojamaakosketin on ainoastaan maasulun valvontaa varten.
TUKES:in juttuja. Niillä kuluu kaikki aika asennusoikeuksien ja pimeitten urakointien setvimiseen.