Mitä mieltä olet Majvik II 2006 ?

No se hyväpuoli siinä on, että on sama kumman niistä lukee eli ei tarvitse lukea molempia erikseen. Säästyy aikaa ja voi sitten, vaikka hiihdellä tuolla ulkosalla enempiaikaa.

Löydät mielipiteeni Majvik II:sta Lääkäri 2:n aloituksesta: "Tänään ilmestyy artikkeli Majvik II:sta."
Ota vain mielipiteeni käyttöösi.
Koska Majvik II:sta näkyy, että tutkimusmenetelmät ovat samat kuin Majvik I:ssä, niin homeallergikkoihin kohdistuva sosiaaliturvan väliinputoajaloukku nielee jatkuvasti yhä uusia uhreja.

Majvik II on nyt ollut täälläkin ihmeteltävänä jo muutaman päivän ajan. Pyynnöistä huolimatta se ei ole kirvoittanut montaakaan kommenttia. Siitä huolimatta, että sen merkitys homeasioissa Suomessa tulee olemaan suuri. Sen sijaan pienikin epäily psyyken asemasta homeoireiluun aiheuttaa lyhyessä ajassa puolensataa (asiatonta ja perustelematonta) vastausta. Tästä voi jo hyvin pitkälle vetää johtopäätöksiä, millä tietotasolla tämän palstan vakikirjoittajatkin ovat, vaikkakin kernaasti omivat itselleen oikean tiedon välittäjän ja tukihenkilön viittaa.

Hyvää on esipuheen ensimmäisiä lauseita: "Ongelman laajuus on merkittävä."

Ja yleensä se, että asia on esillä.

Muita huomioita:

- Tämä on minusta hiukkasen jonkinlaista poliittista lääketiedettä, konsensuslausuma. Se kertoo sen, mitä saa tutkia ja diagnostisoida, mutta samalla sulkee jotain pois. Eli konsensuslausuman ulkopuolisia näkemyksiä, tutkimuksia ei hyväksytä?

- Homeen aiheuttamien yleisoireiden lista (ydintietolaatikko 2) on aivan puutteellinen.

- ODTS:n diagnostiset kriteerit ovat epäselvät eikä se kansainvälisten määritelmien mukaan ole homerakennusten sairaus ollenkaan.

- Alveoliitin diagnostiikka on maanviljelijöille kehitetty röntgenkuvineen (ydintietolaatikko 11) vaikka tekstissä mainitaan, että kosteusvaurioympäristössä esiintyy epäspesifistä alveoliittia. Tämä nyt kuitenkin on varmaan positiivista sikäli, että ensimmäisen kerran jossain vihjataan kosteusvauriokohteissa esiintyvän alveoliittia, jonka tutkimuslöydökset ovat erilaisia kuin maatalousympäristössä.

- Homealtistuskokeet Työterveyslaitoksella jatkuvat siitäkin huolimatta, että potilaiden oireet viittaavaat alveoliittiin eikä astmaan. Tekstissä kuitenkin väitetään, että PEF-työpaikkaseuranta olisi riittävä kriteeri astman toteamiseen? Milloin tämä toteutuu käytännössä?

- Irtaimiston saastumiskohdassa ei lainkaan mainita kodinkoneita ja elektroniikkaa, vaikka esim. Astma ja allergia-lehdessä oli hiljattain juttu homeen saastuttamien tietokoneiden erityisestä vaarallisuudesta. Tämä koskee tietysti myös hometyöpaikkojen koneita.

- Missä viipyvät tutkimustulokset muiden allergisten reaktiotyyppien kuin IgE yhteydestä oireisiin? Kohdassa tärkeimpiä tutkimuskohteita sentään tästä mainitaan, että tarkempi karakterisointi on tarpeen. Tämä on varmaan plussaa, että asia on edes huomattu.

Mutta puutteistaan huolimatta toivon, että jokainen yleislääkärikin tämän huolella lukisi ennen kuin menee ehdottamaan potilaalleen somatisointia tai paniikkihäiriötä, kun potilas kertoo kärsivänsä kuumeesta ja hengenahdistuksesta hometalossaan.

Tässähän näitä. Muut varmaan löytävät lisää?