EDUSKUNTAVAALIT. Demarien 18-liuskainen vaaliohjelma alkaa vanhojen muistelulla. Ajassa palataan vuoteen 1995, kun demarit tulivat hallitusvastuuseen.
”Yhteiskuntamme kärsi suurtyöttömyydestä, suuresta valtion velkaantumisesta ja muista syvän laman seurauksista. Siitä lähtien on pitkäjänteisellä työllä luotu edellytykset vakaalle talouskasvulle, työllisyyden parantamiselle ja hyvinvointipalvelujen kehittämiselle”, julistetaan ohjelmassa sosiaalidemokratian kaikkivoipaisia saavutuksia.
Eero Heinäluoma Heurekassa.
Jostakin syystä ohjelmassa ei kerrota, että demarien tuolloinen vaalivoitto perustui lupaukseen perua Esko Ahon (kesk.) ja Iiro Viinasen (kok.) vetämän porvarihallituksen säästöpäätökset.
Toisin kuin demarit äänestäjilleen olivat luvanneet, heti kevään 1995 hallitusneuvottelujen alussa sovittiin, että Paavo Lipposen (sd.) ykköshallitus vahvistaa kaikki porvarihallituksen tekemät säästöpäätökset ja että valtiovarainministerinä jatkaa kokoomuksen Viinanen.
Suomen nousun taustalla olivat porvarihallituksen kipeätkin leikkaukset, joita demarit hallituksessa johdonmukaisesti jatkoivat. Linja jatkui 1996 Iiro Viinasen siirryttyä Pohjolan johtoon ja Sauli Niinistön (kok.) tultua valtiovarainministeriksi.
Satatuhatta
työpaikkaa
Demarien tavoite työllisyyden suhteen on sama kuin kokoomuksenkin, 100 000 uutta työpaikkaa. Tavoite on kova, sillä nyt nähty talouskasvu tuskin jatkuu yhtä lujana seuraavat neljä vuottakin.
Iso osa työpaikoista, peräti 20 000, tulisi demarien kaavailujen mukaan hyvinvointipalveluihin. Lupaus kuulostaa tutulta, sillä myös neljä vuotta sittenkin SDP lupasi lisätä hoitavan henkilöstön määrä, jotta palvelujen laatu turvataan.
Näin ei tietenkään tapahtunut. Esimerkiksi kun muutama vuosi sitten käyttöön otettu laatusuositus edellyttää, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olisi viittä asukasta kohden neljä hoitotehtävää suorittavaa, eli 0,8 hoitajaa per asiakas, on vanhainkotien hoitohenkilöstön määrä nyt vain 0,52 asukasta kohden.
Vähän samanlainen kohtalo oli demarien viime vaalien alla antamalla lupauksella lisätä 10 000 henkilöä kouluihin, päiväkoteihin ja kerhotoimintaan. Valtion kunnilta ottama pakkolaina on vetänyt kuntien taloustilanteen niin kireäksi, että esimerkiksi kunnallisissa päiväkodeissa asetuksen mukaista henkilöstömitoitusta rikotaan säännönmukaisesti.
Pätkätöistä
hurskastellaan
SDP:n vaaliohjelmassa luvataan vähentää ”vastentahtoisten epätyypillisten työsuhteiden käyttöä” ja että ”pätkätöitä muutetaan pysyviksi työsuhteiksi”.
”Julkisen vallan on näytettävä tässä esimerkkiä”, kirjoitetaan ohjelmassa. Tässä kohdassa valistunut lukija saattaa tuntea lievää pahoinvointia, sen verran hurskastelusta on kyse.
Tällä hetkellähän tilanne todellisuudessa on se, että pätkätöiden osuus yksityisellä sektorilla on paljon pienempi kuin julkisella. Pahin yksittäinen pätkätöiden teettäjä on työministeriö, joka on vuodesta 1995 ollut yhtäjaksoisesti demarien itsensä johtama. Asialle ehkä olisi puolue itsekin voinut tehdä 12 vuoden aikana jotakin, jos olisi halunnut.
Veropopulismi
tekee terää?
Palkkaverotuksen osalta demarit ilmoittavat alentavansa verotusta maltillisesti, pieni- ja keskituloisia painottaen. ”Emme etukäteen sitoudu euromääräisiin veronalennuslukuihin”, ohjelmassa kirjoitetaan.
Lopulliset veroratkaisut demarit tekisivät talous- ja työllisyyskehitykseen perustuen työmarkkinaratkaisujen yhteydessä. ”Ensisijaisena painopisteenä on hyvinvoinnin ja palveluiden turvaaminen”, on Eero Heinäluoman putiikissa kirjailtu.
Kyse on äänestäjille suunnatusta veropopulismista, jossa demarit edelleen asettavat verokevennykset ja julkisten palvelujen turvaamisen vastakkain. Ajatus on siis se, että veronkevennykset pitäisi rahoittaa julkisia menoja leikkaamalla.
Ajatuksen päättömyys selviää pelkästään kuluneen vaalikauden historian kertauksella. Matti Vanhasen (kesk.) hallitus on noudattanut suorastaan äärikokoomuslaista veropolitiikkaa, jossa verotusta on kevennetty lähes kolmella miljardilla eurolla.
Tämän ansiosta talouskasvu on jatkunut voimakkaana. Se on johtanut työllisyyden paranemiseen ja sitä kautta hyvinvointipalveluihin on riittänyt enemmän rahaa.
Valtiovarainministerinä Heinäluoma tietää mekanismin toimivan juuri näin, mutta vaalipropagandalla demarit metsästelevät vasemman laidan herkkäuskoista vaalikarjaa.
Neljä vuotta sitten demarit esittivät asian samalla tavalla – ja tekivät hallituksessa täysin lupaustensa vastaista, joskin järkevää, veropolitiikkaa. Saa nähdä, menevätkö äänestäjät jo toisen kerran peräkkäin samaan halpaan.
Ydinvoimaa
ei mainita
Hassu piirre prujussa on se, että sanaa ”ydinvoima” ei mainita lainkaan.
Demarit puhuvat ”öljyriippuvuudesta vapaasta Suomesta”, haluavat lisätä biopolttoaineiden käyttöä, tehostaa eläinten suojelua, parantaa Itämeren tilaa ja niin edelleen.
Mutta mitähän tarkoittaa seuraava lausahdus: ”Turvaamme kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman energian”?
Tyylillään demarit metsästävät vihreiden laitumilla, kun ydinvoimamyönteisyyden häivyttäminen antaa tähän mahdollisuuden.
Näyttää siltä, että vihreät ovat hoksanneet demarien juonen. Tätä taustaa vasten Heidi Hautalan (vihr.) nostama kohu Paavo Lipposen ydinvoimalobbauksesta selittyy luontevasti. Vihreiden oli syytä muistuttaa omia äänestäjiään demarien todellisesta ydinvoimapolitiikasta, ettei demarien retkuun mentäisi ihan päätä pahkaa.
9.2.2007
”Yhteiskuntamme kärsi suurtyöttömyydestä, suuresta valtion velkaantumisesta ja muista syvän laman seurauksista. Siitä lähtien on pitkäjänteisellä työllä luotu edellytykset vakaalle talouskasvulle, työllisyyden parantamiselle ja hyvinvointipalvelujen kehittämiselle”, julistetaan ohjelmassa sosiaalidemokratian kaikkivoipaisia saavutuksia.
Eero Heinäluoma Heurekassa.
Jostakin syystä ohjelmassa ei kerrota, että demarien tuolloinen vaalivoitto perustui lupaukseen perua Esko Ahon (kesk.) ja Iiro Viinasen (kok.) vetämän porvarihallituksen säästöpäätökset.
Toisin kuin demarit äänestäjilleen olivat luvanneet, heti kevään 1995 hallitusneuvottelujen alussa sovittiin, että Paavo Lipposen (sd.) ykköshallitus vahvistaa kaikki porvarihallituksen tekemät säästöpäätökset ja että valtiovarainministerinä jatkaa kokoomuksen Viinanen.
Suomen nousun taustalla olivat porvarihallituksen kipeätkin leikkaukset, joita demarit hallituksessa johdonmukaisesti jatkoivat. Linja jatkui 1996 Iiro Viinasen siirryttyä Pohjolan johtoon ja Sauli Niinistön (kok.) tultua valtiovarainministeriksi.
Satatuhatta
työpaikkaa
Demarien tavoite työllisyyden suhteen on sama kuin kokoomuksenkin, 100 000 uutta työpaikkaa. Tavoite on kova, sillä nyt nähty talouskasvu tuskin jatkuu yhtä lujana seuraavat neljä vuottakin.
Iso osa työpaikoista, peräti 20 000, tulisi demarien kaavailujen mukaan hyvinvointipalveluihin. Lupaus kuulostaa tutulta, sillä myös neljä vuotta sittenkin SDP lupasi lisätä hoitavan henkilöstön määrä, jotta palvelujen laatu turvataan.
Näin ei tietenkään tapahtunut. Esimerkiksi kun muutama vuosi sitten käyttöön otettu laatusuositus edellyttää, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olisi viittä asukasta kohden neljä hoitotehtävää suorittavaa, eli 0,8 hoitajaa per asiakas, on vanhainkotien hoitohenkilöstön määrä nyt vain 0,52 asukasta kohden.
Vähän samanlainen kohtalo oli demarien viime vaalien alla antamalla lupauksella lisätä 10 000 henkilöä kouluihin, päiväkoteihin ja kerhotoimintaan. Valtion kunnilta ottama pakkolaina on vetänyt kuntien taloustilanteen niin kireäksi, että esimerkiksi kunnallisissa päiväkodeissa asetuksen mukaista henkilöstömitoitusta rikotaan säännönmukaisesti.
Pätkätöistä
hurskastellaan
SDP:n vaaliohjelmassa luvataan vähentää ”vastentahtoisten epätyypillisten työsuhteiden käyttöä” ja että ”pätkätöitä muutetaan pysyviksi työsuhteiksi”.
”Julkisen vallan on näytettävä tässä esimerkkiä”, kirjoitetaan ohjelmassa. Tässä kohdassa valistunut lukija saattaa tuntea lievää pahoinvointia, sen verran hurskastelusta on kyse.
Tällä hetkellähän tilanne todellisuudessa on se, että pätkätöiden osuus yksityisellä sektorilla on paljon pienempi kuin julkisella. Pahin yksittäinen pätkätöiden teettäjä on työministeriö, joka on vuodesta 1995 ollut yhtäjaksoisesti demarien itsensä johtama. Asialle ehkä olisi puolue itsekin voinut tehdä 12 vuoden aikana jotakin, jos olisi halunnut.
Veropopulismi
tekee terää?
Palkkaverotuksen osalta demarit ilmoittavat alentavansa verotusta maltillisesti, pieni- ja keskituloisia painottaen. ”Emme etukäteen sitoudu euromääräisiin veronalennuslukuihin”, ohjelmassa kirjoitetaan.
Lopulliset veroratkaisut demarit tekisivät talous- ja työllisyyskehitykseen perustuen työmarkkinaratkaisujen yhteydessä. ”Ensisijaisena painopisteenä on hyvinvoinnin ja palveluiden turvaaminen”, on Eero Heinäluoman putiikissa kirjailtu.
Kyse on äänestäjille suunnatusta veropopulismista, jossa demarit edelleen asettavat verokevennykset ja julkisten palvelujen turvaamisen vastakkain. Ajatus on siis se, että veronkevennykset pitäisi rahoittaa julkisia menoja leikkaamalla.
Ajatuksen päättömyys selviää pelkästään kuluneen vaalikauden historian kertauksella. Matti Vanhasen (kesk.) hallitus on noudattanut suorastaan äärikokoomuslaista veropolitiikkaa, jossa verotusta on kevennetty lähes kolmella miljardilla eurolla.
Tämän ansiosta talouskasvu on jatkunut voimakkaana. Se on johtanut työllisyyden paranemiseen ja sitä kautta hyvinvointipalveluihin on riittänyt enemmän rahaa.
Valtiovarainministerinä Heinäluoma tietää mekanismin toimivan juuri näin, mutta vaalipropagandalla demarit metsästelevät vasemman laidan herkkäuskoista vaalikarjaa.
Neljä vuotta sitten demarit esittivät asian samalla tavalla – ja tekivät hallituksessa täysin lupaustensa vastaista, joskin järkevää, veropolitiikkaa. Saa nähdä, menevätkö äänestäjät jo toisen kerran peräkkäin samaan halpaan.
Ydinvoimaa
ei mainita
Hassu piirre prujussa on se, että sanaa ”ydinvoima” ei mainita lainkaan.
Demarit puhuvat ”öljyriippuvuudesta vapaasta Suomesta”, haluavat lisätä biopolttoaineiden käyttöä, tehostaa eläinten suojelua, parantaa Itämeren tilaa ja niin edelleen.
Mutta mitähän tarkoittaa seuraava lausahdus: ”Turvaamme kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman energian”?
Tyylillään demarit metsästävät vihreiden laitumilla, kun ydinvoimamyönteisyyden häivyttäminen antaa tähän mahdollisuuden.
Näyttää siltä, että vihreät ovat hoksanneet demarien juonen. Tätä taustaa vasten Heidi Hautalan (vihr.) nostama kohu Paavo Lipposen ydinvoimalobbauksesta selittyy luontevasti. Vihreiden oli syytä muistuttaa omia äänestäjiään demarien todellisesta ydinvoimapolitiikasta, ettei demarien retkuun mentäisi ihan päätä pahkaa.
9.2.2007
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.