Tietysti!
!! Myös pääministeri Vanhasen hellimä matalapalkkatyö on selvä köyhyysriski!!
Arvostan hoitoalan ihmisiä.
On kunta-alan virallinen tieto 2400e kuussa.
Bruttopalkkani on niin vähän, että käteen jäävä osa on vain 1500€ kuussa.
Iso osa suomalaisista saa tuon 1500€ kuussa tai selvästi sen alle bruttona .
On aivan tavallista, että suomalaisten nettopalkka kuukaudessa on 1000 euroa tai alle, kokopäivätyössä.
Köyhyysraja
Köyhyysraja tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisen tulotasoa, jonka alapuolella ihmisen katsotaan olevan köyhä.
Köyhyysraja on Eurostatin mukaan noin 1000 euroa kuukaudessa.
Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta, toisin sanoen ihminen on köyhä tai köyhyysriskin alainen, jos hänen tulonsa ovat 60 prosenttia koko väestön mediaanituloista.
Suomessa vuonna 2004 köyhyysrajan alapuolelle jäi 11,3 prosenttia väestöstä. Köyhyysraja oli Suomessa vuonna 2004 n. 1200 euroa kuukaudessa.
Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi.
Siitä, mihin köyhyysraja pitäisi asettaa, on käyty laajaa keskustelua, ja käytännössä eri maat käyttävät eri köyhyysrajoja.
Raja määritetään arvioimalla keskivertoaikuisen vuodessa keskeisiin hyödykkeisiin käyttämä rahamäärä.
Köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti. Suhteellinen mittaustapa, joka on yleisesti käytössä mm. Euroopassa, mittaa köyhän väestönosan tulotasoa muuhun väestöön. Absoluuttinen mittaustapa, jota suositaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, mittaa esimerkikisi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa.
Köyhyyden määrittelyssä väestö jaetaan usein myös kymmenyksiin eli desiileihin tulotason mukaan. Silloin puhutaan tulotasoltaan alimmasta ja ylimmästä kymmenyksestä eli väestön kymmenestä köyhimmästä ja rikkaimmasta prosentista.
Näiden kymmenysten tulojen osuus koko kansan tuloihin on verrattuna kertoo tulojakautuman tasaisuudesta tai eriarvoisuudesta.
Absoluuttisesti mitaten Suomen kaikkien väestöosien tulotaso on kasvanut, mutta suhteellisesti mitattuna tuloerot ovat lisääntyneet 1990-luvun laman jälkeisenä aikana ja 2000-luvulla.
Tosiasia on että sairaanhoitajien palkka ei ole palkkakuopassa vähemmin koulutettuihin nähden.
Köyhyys koskettaa myös työtätekeviä------
Naisilla, nuorilla ja vähän kouluttautuneilla on keskimääräistä suurempi riski olla työtätekevä köyhä.
Kotitalouden työssäkäyvien jäsenten lukumäärä, työn määrä, työntekijän ikä ja perheen koko vaikuttavat selvästi köyhyyteen.
Tämä ilmenee juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Työssäkäynnin ja taloudellisen syrjäytymisen dynamiikka, jonka on tehnyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa tutkimuksessa on selvitetty työtätekevien köyhyyttä ja köyhyyden kuvan muuttumista. Lisäksi on tarkasteltu työhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia köyhien taloudelliseen asemaan ja työssäkäyntiin.
Työpaikan laatu vaikuttaa työtätekevien köyhyyteen. Matalapalkkatyö, osa-aikatyö ja lyhyet työsuhteet lisäävät tulosten mukaan köyhyysriskiä. Tällaisia epätyypillisiä työsuhteita tekevät etenkin naiset.
Kaikki matalapalkkatyötä tekevät eivät kuitenkaan ole työtätekeviä köyhiä, koska kotitaloudessa voi olla muita tulonlähteitä kuten puolison tulot.
Entäs jos puoliso ei anna rahojaan toiselle?
Yli kolmanneksella suomalaisista veronmaksajista vuosittaiset ansiot alittavat 10 000 euroa. EU:n suhteellisilla köyhyysmittareilla mitaten Suomessa onkin tällä hetkellä 180 000 työssä käyvää köyhää. Reilusta kahdesta miljoonasta palkansaajasta työssä käyvien köyhien osuus on jo kahdeksisen prosenttia. Ja työssä käyvien köyhien määrä lisääntyy valitettavasti päivittäin.
Työ luo hyvinvointia –slogan ei enää automaattisesti pidä paikkansa. Työtätekevät köyhät pysyvät köyhinä, vaikka ahertavat työelämässä.
Kunnallinen perhepäivähoitaja tienaa alle 1000€ kuukaudessa palkkaa.
Työssä käyvien köyhien kovan ytimen muodostavat 35 – 54 -vuotiaat. Heidän köyhtymistään kiihdyttävät epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen. Osa-aikaiset ja lyhyet työsuhteet ovat omiaan lisäämään köyhyysriskiä.
!! Myös pääministeri Vanhasen hellimä matalapalkkatyö on selvä köyhyysriski!!
Arvostan hoitoalan ihmisiä.
On kunta-alan virallinen tieto 2400e kuussa.
Bruttopalkkani on niin vähän, että käteen jäävä osa on vain 1500€ kuussa.
Iso osa suomalaisista saa tuon 1500€ kuussa tai selvästi sen alle bruttona .
On aivan tavallista, että suomalaisten nettopalkka kuukaudessa on 1000 euroa tai alle, kokopäivätyössä.
Köyhyysraja
Köyhyysraja tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisen tulotasoa, jonka alapuolella ihmisen katsotaan olevan köyhä.
Köyhyysraja on Eurostatin mukaan noin 1000 euroa kuukaudessa.
Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta, toisin sanoen ihminen on köyhä tai köyhyysriskin alainen, jos hänen tulonsa ovat 60 prosenttia koko väestön mediaanituloista.
Suomessa vuonna 2004 köyhyysrajan alapuolelle jäi 11,3 prosenttia väestöstä. Köyhyysraja oli Suomessa vuonna 2004 n. 1200 euroa kuukaudessa.
Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi.
Siitä, mihin köyhyysraja pitäisi asettaa, on käyty laajaa keskustelua, ja käytännössä eri maat käyttävät eri köyhyysrajoja.
Raja määritetään arvioimalla keskivertoaikuisen vuodessa keskeisiin hyödykkeisiin käyttämä rahamäärä.
Köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti. Suhteellinen mittaustapa, joka on yleisesti käytössä mm. Euroopassa, mittaa köyhän väestönosan tulotasoa muuhun väestöön. Absoluuttinen mittaustapa, jota suositaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, mittaa esimerkikisi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa.
Köyhyyden määrittelyssä väestö jaetaan usein myös kymmenyksiin eli desiileihin tulotason mukaan. Silloin puhutaan tulotasoltaan alimmasta ja ylimmästä kymmenyksestä eli väestön kymmenestä köyhimmästä ja rikkaimmasta prosentista.
Näiden kymmenysten tulojen osuus koko kansan tuloihin on verrattuna kertoo tulojakautuman tasaisuudesta tai eriarvoisuudesta.
Absoluuttisesti mitaten Suomen kaikkien väestöosien tulotaso on kasvanut, mutta suhteellisesti mitattuna tuloerot ovat lisääntyneet 1990-luvun laman jälkeisenä aikana ja 2000-luvulla.
Tosiasia on että sairaanhoitajien palkka ei ole palkkakuopassa vähemmin koulutettuihin nähden.
Köyhyys koskettaa myös työtätekeviä------
Naisilla, nuorilla ja vähän kouluttautuneilla on keskimääräistä suurempi riski olla työtätekevä köyhä.
Kotitalouden työssäkäyvien jäsenten lukumäärä, työn määrä, työntekijän ikä ja perheen koko vaikuttavat selvästi köyhyyteen.
Tämä ilmenee juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Työssäkäynnin ja taloudellisen syrjäytymisen dynamiikka, jonka on tehnyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa tutkimuksessa on selvitetty työtätekevien köyhyyttä ja köyhyyden kuvan muuttumista. Lisäksi on tarkasteltu työhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia köyhien taloudelliseen asemaan ja työssäkäyntiin.
Työpaikan laatu vaikuttaa työtätekevien köyhyyteen. Matalapalkkatyö, osa-aikatyö ja lyhyet työsuhteet lisäävät tulosten mukaan köyhyysriskiä. Tällaisia epätyypillisiä työsuhteita tekevät etenkin naiset.
Kaikki matalapalkkatyötä tekevät eivät kuitenkaan ole työtätekeviä köyhiä, koska kotitaloudessa voi olla muita tulonlähteitä kuten puolison tulot.
Entäs jos puoliso ei anna rahojaan toiselle?
Yli kolmanneksella suomalaisista veronmaksajista vuosittaiset ansiot alittavat 10 000 euroa. EU:n suhteellisilla köyhyysmittareilla mitaten Suomessa onkin tällä hetkellä 180 000 työssä käyvää köyhää. Reilusta kahdesta miljoonasta palkansaajasta työssä käyvien köyhien osuus on jo kahdeksisen prosenttia. Ja työssä käyvien köyhien määrä lisääntyy valitettavasti päivittäin.
Työ luo hyvinvointia –slogan ei enää automaattisesti pidä paikkansa. Työtätekevät köyhät pysyvät köyhinä, vaikka ahertavat työelämässä.
Kunnallinen perhepäivähoitaja tienaa alle 1000€ kuukaudessa palkkaa.
Työssä käyvien köyhien kovan ytimen muodostavat 35 – 54 -vuotiaat. Heidän köyhtymistään kiihdyttävät epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen. Osa-aikaiset ja lyhyet työsuhteet ovat omiaan lisäämään köyhyysriskiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.