Mua mietyttää nyt paljon opiskelemaan pääseminen. Olen saanut sellaisen kuvan, että olisi TOSI vaikeaa päästä sisään psykaan. Mietin onko järkeä elätellä toiveita sisään pääsystä?
Jotenkin masentavaa, että esim Tre:n pääsykokeet perustuvat vain matikkaan. Tietenkin se ainut aine, jossa motivaatio on pahasti kateissa ja menestys huono. Lisäksi saanut sellasen kuvan myös että lukion psykan opinnoilla ei ole mitään merkitystä, eli sekin ilo vielä riistetään. :s
Aion kuitenkin yrittää , koska tää ala oikeesti kiinnostaa. Ahdistaa vaan se että todennäköisyys paikan saamisen tuntuu olevan mulla mitätön.
Sitten jos on mitään vinkkejä niin kertokaa toki!
Jotenkin masentavaa, että esim Tre:n pääsykokeet perustuvat vain matikkaan. Tietenkin se ainut aine, jossa motivaatio on pahasti kateissa ja menestys huono. Lisäksi saanut sellasen kuvan myös että lukion psykan opinnoilla ei ole mitään merkitystä, eli sekin ilo vielä riistetään. :s
Aion kuitenkin yrittää , koska tää ala oikeesti kiinnostaa. Ahdistaa vaan se että todennäköisyys paikan saamisen tuntuu olevan mulla mitätön.
Sitten jos on mitään vinkkejä niin kertokaa toki!
Vastaukset 8
Vanhimmat
joo kun noita yhteiskuntatieteen pääsykoepaikkoja on katellut niin oikein itkettää :(
Älkääpä tuijotelko pelkästään niitä sisäänpääsytilastoja.
Opiskelupaikan saa vaikka pelkällä pääsykokeella, jos sen eteen on valmis tekemään kovasti töitä. Epäilyt ja unohtamisaatokset ne niitä sisäänpääsymahdollisuuksia pahiten nakertavat, eivät edellisvuosien tilastot.
Lukion psyka ei todellakaan ole yhtä tyhjän kanssa jos siihen on panostanut sen verran, että muistaa jälkeenpäinkin asioita; valintakoekirjat voivat avautua helpommin ja luku-urakka sujua vähän helpommin, kun uudet asiat voi kiinnittää johonkin vanhempaan tietopohjaan. Kuitenkin jos lukion psyka meni vähän niin ja näin, ei kannata lähteä sieltä asti liikkeelle, koska pääsykokeessa pysytään kuitenkin valintakirjojen aihealueissa, ja lukion psykologian valintakirjojen yhdessä muodostama urakka on aika kohtuuton.
Jos tuntuu, että tänä keväänä ei vielä uskalla/halua yrittää opiskelupaikan saamista, kannattaa harkita vaikkapa avoimen yliopiston perusopintoja.
Missään tapauksessa omaa unelmaa ei pidä heittää roskakoriin vain sen takia, että tilastot näyttävät onnistumisen suhteen synkiltä. Kannattaa ottaa huomioon myös se seikka, että eri yliopistoilla on erilaiset painotukset valintakokeissa: jos tilastotiede tuntuu liian suurelta palalta heti alkuunsa mutta opiskelupaikan haluaa välttämättä psykologian alalta, kannattaa katsella myös pk-seudun ulkopuolelle. Sosiaalipsykologiaankin kannattaa tutustua!
Jäitä hattuun ja tsemppiä.
Hei
Olen pyrkimässä tänä keväänä ensimmäistä ( toivottavasti ainutta ) kertaa opiskelemaan psykologiaa ja minua on ihmetyttänyt kovasti valmennuskurssini tilanne.
Olen siis n.25 henkisessä kurssiporukassa ainoa mies-puolinen henkilö. Onko psykologia näin feministinen ala vai onko omalle kohdalleni sattunut vain huono otos? =)
Ps. Tietenkään en pidä huonona jos opiskelupaikan saatuani olisin ainut mies vuosikurssiltani. Onko kurssini vain poikkeus vai onko pyrkijöistä yli 90% naispuolisia pyrkijöitä?
Mun tuntuma tuohon opiskelijoiden sukupuolijakaumaan psykassa on, että se on ehkä luokkaa 20/80 nykyään. Ennen on käsittääkseni psykka ollut vielä vähän naisvoittoisempaa.
Hei! Toki poikiakin on opiskelemassa psykaa jonkun verran. Mun vuosikurssilaisista 25 % on poikia(aloitin opintoni pari vuotta sitten). Enpä usko että joudut ainoaksi pojaksi tyttöjen joukkoon:)
Tsemppiä hakuun!:) Psyka on todella mielenkiintoinen ala:D
Helsinkiin päässeistä noin 30% oli viimeksi miehiä.
Eipä hätää. Mikäli omasit edes suht normaalin älykkyysosamäärän, tiedät mitä tarkoittaa tieteellinen ajattelu, sinulla on motivaatiota ja tiedät miten saat itsesi oppimaan, niin psykologiaa pääsee opiskelemaan ilman sen suurempia murheita.
Psykologiaan liittyvä matematiikka on sinänsä hyvinkin helppoa. Tosin mikäli et lukenut lukiossa pitkää matematiikkaa, saattaa käsin laskiessa perustelut jäädä tekemättä (mikä yleensää kaataa kaikki tehtävät).
Aineena psykologia on monia kiinnostavat, mutta suurimmalla osalla hakijoista ei yleensäkkään ole käsitystä siitä millainen tiede on kyseessä. Tämä tietenkin kaventaa sisäänpääsyprosenttia melko lailla, mutta kuten sanottu, normaali ihminen, hieman lahjakkuuta ja motiivaatiota, niin sisällä ollaan.
Myöhemmin psykologiassa, erityisesti tutkimus-puolella tilastotiede on erityisen tärkeä työkalu. Toki lopulta kaikki hoituu tekniikan avulla, mutta perusmenetelmien tunteminen on aivan välttämätöntä.
Lukiopsyka on hyvä pohja. Menestys yo-kokeissa (E ei ole menestystä, L on) kattaa mahdollisuuksia ymmärtää tulevaa. Joka tapauksessa lukiossa opetettavat asiat ovat vain pienen pieniä paloja, jotka sisältävät uskomattoman paljon vanhentunutta sekä historiallista tietoa tieteestä joka nykypäivänä on jo toisissa svääreissä. Kaikkien yliopistojen pääsykokeissa siitä ei siis ole hyötyä, mutta joissakin tapauksissa siitä on apua.
Niin siis Tampereella ja Helsingissähän on tänä vuonna ns. aineistokoe ja ainoat koetta varten "luettavat" kirjat on tilaston kirjoja. Lukion psykasta ei kyllä luultavasti ole juurikaan apua aineistokokeessa, jos koe on yhtään sen kaltainen, kuin mitä se on ollut pari viime vuotta.
Ne, jotka ei mene millekään valmennuskurssille tai tilaile mitää itseopiskelumateriaaleja, niin suosittelen ilman muuta ajatustenvaihtoa noista valintakokeiden teemoista esim. tällaisella keskustelufoorumilla, jolta löytyvät erikseen aihealueet tilastotieteelle ja aineistokokeelle: www.metafor.fi/keskustelu