Itselläni on enää pari viikkoa laskettuun aikaan.
On alkanut hirvittämään, pelottamaan, jännittämään jopa ahistamaan.Aikasemmin odotin tätä hetkeä kuin kuuta nousevaa ja nyt toivon että aika menisi hitaammin, koska en tiedä olenko sittenkin valmis synnyttämään.Luopumaan ihanasta masusta.Hölmöä eikö totta?Vauva on tärkein kuitenkin, parempi syntyä kun kasvaa vatsassa jättivauvaksi.
Olen kotona yleensä päivät yksin, mieheni on töissä tunnin ajomatkan päässä.Kaikki sanoo että jos tulee lähtö soita ambulanssi, koska muuta kyytiä ei ole.Mua hirvittää jo ambulanssi soittaa, mitä ne ajattelee, jos soitan ja sanon että synnyttämään pitäis päästä, vaikka olisi pelkät supistukset tai lapsivesi vain mennyt..
Jotain eriskummallista vihlontaa on ollut alapäässä, voisko kohdunsuu olla pehmentynyt?tai vauva laskeutunut?
piti vähän mieltä keventää, toivottavasti en saa haukkuja tästä..Jännittää vain niin paljon se lähtö, sekin että koska lähteä..millaisia ne oikeat supistukset ovat..kaikki pyörii mielessä.
On alkanut hirvittämään, pelottamaan, jännittämään jopa ahistamaan.Aikasemmin odotin tätä hetkeä kuin kuuta nousevaa ja nyt toivon että aika menisi hitaammin, koska en tiedä olenko sittenkin valmis synnyttämään.Luopumaan ihanasta masusta.Hölmöä eikö totta?Vauva on tärkein kuitenkin, parempi syntyä kun kasvaa vatsassa jättivauvaksi.
Olen kotona yleensä päivät yksin, mieheni on töissä tunnin ajomatkan päässä.Kaikki sanoo että jos tulee lähtö soita ambulanssi, koska muuta kyytiä ei ole.Mua hirvittää jo ambulanssi soittaa, mitä ne ajattelee, jos soitan ja sanon että synnyttämään pitäis päästä, vaikka olisi pelkät supistukset tai lapsivesi vain mennyt..
Jotain eriskummallista vihlontaa on ollut alapäässä, voisko kohdunsuu olla pehmentynyt?tai vauva laskeutunut?
piti vähän mieltä keventää, toivottavasti en saa haukkuja tästä..Jännittää vain niin paljon se lähtö, sekin että koska lähteä..millaisia ne oikeat supistukset ovat..kaikki pyörii mielessä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
käytöstä tuossa raskauden vaiheessa :-D Tsemppiä ja onnea matkaan!
Mulla on maanantaina laskettu aika, ja kans tuossa pari viikkoa sitte "heräsin" todellisuuteen, että se tosiaan on lähellä se synnytys. Mulla on samoin, että mies on päivät töissä. Oikeastaan en sitä pelkää, että en pääsisi sairaalaan, vaan lähinnä sitä että miten pahoja kivut ovat ja kun kokemusta ei ole.. Kauheasti myös mietin miltä meidän vauva näyttää. Isäkin on kärsimätön:)
Supistusasiaa myös olen miettinyt. Ne on mulla muuttuneet "vaativammiksi" tässä viikon sisään, aikaisemmin en välttämättä edes huomannut että masu kovettelee, nyt huomaan sen siitä että puuskutan ihan jotenkin vahingossa. Kipeiltä ne eivät vielä tunnu.
Jotenki sitä on niin valmistautunu siihen että menee yliajalle. Ku neuvolaanki antoivat aikaa vielä lasketun ajan jälkeen. Että se pelottaa, että jos lähtö tulisikin vaikka tänä viikonloppuna tai just laskettuna päivänä, kun jotenki on ajatellu ettei se kuitenkaan synny ihan ajallaan. Pelkään etten oo jotenki valmis siihen sitte ku se hetki tulee. Tosin onko sitä sen valmiimpi sen jälkeen ku la on menny kaks viikkoa yli.
Vauva on laskeutunu, pää vielä liikkuu. Se tuntuu melko ilkeältä ku kaveri siellä liikuttelee päätänsä lantiossa :)Alkaa tila käydä vähiin, saishan se jo pyrkiä väljemmille vesille.
Tulevaa vauva-arkea on myös tullut mietittyä. Miten imetys onnistuu.. onko vauva rauhallinen..sen voi nähdä vasta kun on syntynyt. Mieheni pikkusisko (8v) tahtoisi tulla hiihtolomalle meille juuri niihin aikoihin ku mahdollisesti olen synnyttänyt ja päässyt jo kotiin.. Mietin että miten jaksan tähän vielä ottaa ylimääräisen huollettavan, ja esim. että miten sanoa tytölle että imetyspuuhat mun on saatava tehdä rauhassa (tuntuu että se imetysasia vaatii multa hieman totuttelemista..)Ja jotenki tuntuu että sitä haluaisi rauhassa tutustua lapseensa ensin.. Apua.
Johan tuli vuodatettua. Olis kiva vaihtaa kuulumisia vaikka sähköpostissa tai jotain.
Todellakin on jännitystä ilmassa.
varmaan vauvakin masussa reagoi, kun olen niin huolissani ja kärsimätön.
tällähetkellä potkii ja tuntuu että pissat tulee housuun, kun tuntuu että rakko on koko ajan täynä, vaikka ei se ole.
Toivoisin kyllä että tulisi hyvissä ajoin, mutta mieluiten tosiaan silloin kun mies on kotona.
Supistuksia en ole paljon tuntenut, jotain pientä kovettumista toki, mutta niitä kovia en ole vielä tuntenut kertaakaan.Vihloo kyllä alhaalla ikävästi..vauva puskee varmaan alaspäin.
Toivottavasti kipukynnys on alhainen ja tunnen selkeät oikeat supistukset.
Imetys asiaa olen myös miettinyt, toivon että se onnistuu, ainakin teen työtä sen eteen.
minusta kannattis sanoa miehellesi että jos hänen pikkusiskonsa tulisi toiste, koska oman vauvan hoitamiseen menee aikaa, siihen totutteluun ja kaavoissa pysymiseen ja mieluiten paras oppi on silloin kun olette kahdestaan, mies tietenkin apuna.vielä kun on kyse esikoisesta.
Kyllä tekee hyvää purkaa olotilaa, miehelle ei kehtaa, alkaa muuten hänkin tressaamaan puolestani.
jos haluat niin laita sähköpostiosoite, niin kirjotellaan lisää =)
Heippa!=)joo..muistan hyvinkin tunteen kun itse kuukausi sitten synnyttänyt pojan tyksissä.tota,jännitti iha kauheesti ja ahdisti myös,tuli sellanen olo että menis se aika hitaammin ja että en olekkaa valmis äidiksi mutta sitten kun synnytys tai itseasiassa supistukset alkoi niin kaikki unohtus samantien! =)jännitys ja ahdistus loppus kun seinään!ei siinä ehdi miettimään muuta kuin itse tilannetta=)ei ne supistukset niin pahoja ollut,ainakaa mulla.ponnistusvaihe oli rankempi mutta ei traumoja tullut =)kyllä pärjäät hyvin,mutta älä liikaa stressaa asiasta,ota se mieluummin huumorimielellä !hyvät jatkot!
Mun sähköpostiosote on [email protected]
Me ollaan tänään menossa yksityiselle lääkärille kurkkaamaan mitä masuun kuuluu (hullua tässä vaiheessa). Mutta viimeksi päästiin rakenneultraan rv18 ja alkoi vaan tuntua että pitää nähdä onko siellä kaikki niinku pitää :)
Ainakin omassa sairaanhoitopiirissäni on sellainen käytäntö, että äidit neuvotaan soittamaan ambulanssi AINA, jos lapsivesi menee. Näin siksi, että ei tiedetä onko kohdunsuu jo miten paljon auki. On vaarassa, että napanuora luiskahtaa ulos tai kiertyy vauvan kaulan ympärille. Kumma jos ei teillä ole ollut neuvolassa/valmennuksessa asiasta mitään puhetta?
Minusta oli mukava mennä ambulanssilla synnyttämään, eipä tarvinnut kuivatella oman auton penkkejä jälkikäteen. Ja siinä ambulanssissa setä tai täti kyselee jo tärkeimmät asiat.
Tsemppiä tulevaan koitokseen! Jännitys kuuluu asiaan, mutta toivottavasti se ei ota liian suurta otetta.
riskihän (ja silloinkin vain minimaalinen) on jos vauva ei ole vielä kiinnittynyt kun lapsivesi menee. Mikäli sikiö on kiinnittynyt lapsiveden mennessä, napanuora ei pääse luiskahtamaan, koska pää on "tukkona".
ELi meilläpäin tuota abmulanssin soittamista kehoitetaan harkitsemaan siis vain jos lapsi ei ole kiinnittynyt veden mennessä (tällöin kerta siis tulisi pysyä makuulla)
että jos lapsivesi on vihreää ja pää ei ole kiinittynyt vielä niin silloin soittaa ambulanssi, mutta muuten voi mennä omalla kyydillä..mulla vain on sellainen tilanne että ei ole muuta kyytiä kuin ambulanssi..
onhan se turvallista, koska sairaalaan on matkaa n.120km..toki taxillakin voi mennä, mutta vielä kamalempaa on sillä mennä..
hävettää vain soittaa se ambulanssi "tulkaapas hakemaan, kun alkaa nämä supistukset olemaan hirveitä"
Oon hukannu kyseisen sähköpostiosoitteeni, joten jos haluat niin kerro omasi että voin vastailla.
miepä