kaikki valta takaisin, kyllä suomi tarvitse presidentin ja sen valitsee kansa.
Mutta isoon ääneen huudan, että valta tulisi palauttaa presidentille takaisin.
Presidentillä tulisi olla valta puuttua maanasioihin, ja pystyä ottamaan kantaa asiaan kuin asiaan. Niin kuin esim.kurittamaan hallitusta, ja kuuntelemaan, että vaikuttamaan kansalaisten tahtoon. TÄTÄ HALUAN JA KOVASTI.
Mutta isoon ääneen huudan, että valta tulisi palauttaa presidentille takaisin.
Presidentillä tulisi olla valta puuttua maanasioihin, ja pystyä ottamaan kantaa asiaan kuin asiaan. Niin kuin esim.kurittamaan hallitusta, ja kuuntelemaan, että vaikuttamaan kansalaisten tahtoon. TÄTÄ HALUAN JA KOVASTI.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Professori Wiberg lakkauttaisi presidentti-instituution
29.1.2007
Keskustelu presidentin asemasta parlamentarismin puolesta liputtavassa Suomessa saa lisää puhtia, mikäli professori Matti Wibergin mielipiteille tulee tukea. Turun yliopiston valtio-opin professorina toimiva Wiberg hämmentää presidentin valtaoikeuskeskustelua ehdottamalla, että presidentti-instituutio voitaisiin tyystin lakkauttaa.
Ehdotus sisältyy maanantaina julkistettuun viime presidentinvaaleja käsittelevään artikkelikokoelmaan Presidentinvaalit 2006, jossa 14 tutkijaa puntaroi vaaleja eri näkökulmista.
Suorasukaisena tiedemiehenä tunnettu Wiberg on otsikoinut kirjoituksensa Presidentittä paras: Likvidoikaa presidentti!, mutta tähdentää kuitenkin, ettei hän harjoita henkilöön käyvää arvostelua eikä hänellä ole Tarja Halosen presidenttiydestä mitään erityistä huomautettavaa. Kyse on Wibergin mukaan ongelmallisesta instituutiosta, jota hän pitää poliittisen järjestelmän toiminnalle enemmän haitallisena kuin hyödyllisenä.
Yhtenä keskeisenä perusteena hän mainitsee, että kun vallassa olevaa presidenttiä ei voi saattaa erityiseen poliittiseen vastuuseen, presidentille on delegoitu valta ilman vastuuta. Pääministerin voi erottaa heti, jos eduskunta menettää häneen luottamuksensa. Kansanedustajien vastuu punnitaan vaaleissa, mutta varsinkaan toisella kaudellaan presidentillä ei ole vastaavaa vastuuta. Kuuden vuoden toimikautta Wiberg pitää myös ylipitkänä vastuun arvioimiseksi.
Kypsä kansanvalta vaatii selkeitä vastuusuhteita
Presidentti-instituutio häiritsee tasapainoista valtiollista työnjakoa, väittää Wiberg. Valta- ja vastuukysymykset eivät ole meillä selvillä. Wibergin mukaan presidentti ei ole ulkopuolinen, poliittisten kiistojen yläpuolella oleva sovittelija, ylin aloitteentekijä tai moraalinen johtaja, vaan poliitikko siinä kuin ministerit ja kansanedustajat. Wibergille ei kelpaa myöskään presidentille sovitettu unilukkarin tai arvojohtajan rooli, koska nykyinen yhteiskunta on moniarvoinen.
Kun presidentillä ei ole riippumatonta toimeenpanokoneistoa, hän voi yrittää vaikuttaa vain puheillaan. Presidentti ei Wibergin mielestä voi myöskään toimia "ylimpänä itkumuurina", muiden tekemien virheiden korjaajana tai valtareservinä poliittisten pattitilanteiden laukaisemiseksi. Hänen mielestään presidentin olemassaolo vähentää puolueiden neuvotteluhalukkuutta hankalissa poliittisissa tilanteissa, kun päätökset voi sysätä presidentille.
Paljon valtaa
Wiberg pitää Suomen presidentin valtaoikeuksia poikkeuksellisen vahvoina verrattuna muuhun Eurooppaan. Puheenvuoroissa Suomen perustuslakia uudistettaessa painotettiin Wibergin mukaan virheellisesti, että presidentiltä olisi riisuttu melkein kaikki valta.
- Presidentillä on myös suuri joukko vaikutuskanavia, joista ei näy jälkiä virallisissa asiakirjoissa eikä tiedotusvälineissäkään, hän väittää.
- Presidentin vaikutusyritykset voivat olla merkityksellisiä ja jopa hallituksen ja eduskunnan kantojen vastaisia, kirjoittaa Wiberg.
Hän ehdottaa, että presidentin tehtävät tulisi siirtää eduskunnalle tai valtioneuvostolle.
- "Kansanvallan komentoketjussa" äänioikeutetut delegoivat valtaa valitsemalla kansanedustajat. Nämä taas delegoivat valtaa toimeenpanevalle vallalle, erityisesti pääministerille. Hallitus ja pääministeri delegoivat valtaa toimeenpanokoneistolle, jonka johto delegoi valtaa yksittäisille virkamiehille. Vastuun ketju toimii vastakkaiseenkin suuntaan, katsoo Wiberg.
Salainen ulkopolitiikka erityisongelma
Ulkopolitiikan vahvana johtajanakaan Wiberg ei näe presidentille tarvetta. Erityisen ongelmallisina hän pitää ulkopolitiikan vastuusuhteita: paljon ongelmallisempina kuin nk. lautaskiistaa eli Suomen osallistumista EU:n huippukokouksiin.
- Suomen ulkopolitiikkaa valmistellaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa eli Utvassa, jonka puheenjohtaja presidentti on osallistuessaan kokouksiin. Wiberg katsoo, että "parlamentaarinen vastuukate" ulottuu huonosti Utvaan, jonka kokouksien asialistat ja tausta-aineistot ovat salaisia. Eduskunta pystyy huonosti, jos ollenkaan valvomaan Utvan toimintaa, hän väittää.
Wiberg suomii viime presidentinvaaleja siitä, että keskustelua käytiin asioista, joissa presidentillä ei ole vaikutusvaltaa. Wiberg olisi toivonut ehdokkaiden pohdintaa siitä, miten he valtaoikeutensa presidenttinä käyttäisivät. Ehdokkaiden vaikeneminen tästä aiheesta on ymmärrettävää ja poliittisesti viisastakin "maksimaalisen pelitilan säilyttämiseksi niin vaalikampanjan aikana kuin valituksi tultuaan", kirjoittaa Wiberg.
Professori pitää presidentti-instituution lopettamista ja hänen tehtäviensä siirtämistä joko eduskunnalle tai valtioneuvostolle lainsäädännöllisesti helppona. Hänen mielestään sopiva hetki vallan riistoon olisi nykyisen presidentin toimikauden loppua, jos vain poliittista tahtoa löytyy.
Wibergin ajatukset kirjasta Presidentinvaalit 2006. Pekka Isotalus & Sami Borg (toim.) WSOY 2007, 259 sivua.
toista mieltä!
ja kansa valitsee.
Kyllä pressa saa olla mutta ilman valtaa. Nyt hänen valtansa on tuhonnut Suomen mahdollisuuden saada tukea vaikeissa paikoissa länneltä. Länsi tietää stasi-listan sisällön ja syyt sille joutumiseen. Paremmin kuin supo. Juuri siksi suomelle ei myyty uutta aseteknologiaa. Oltiin varmat, että tieto menee alta aikayksikön uudelle kgb:lle. Jos ei vapaaehtoisesti niin pakolla. Stas ja KGB-listat ovat myös siellä.
Olemme jälleen yksin kuin v.1939. Nyt oman ulkopoliittisen johtomme takia.
näyttöä on.Ennen oli toisin kun ne olivat miehiä.Ja ajattelivat kansan etua.Nykyään vain käydään syleilemäässä mummoja kaukoidässä ja Afrikassa,ja naisasia on niin tärkeetä koska on mahdollisuus saada ehkä naisasia tunnustus.Sehän se mailman tärkein asia on,eiks vaan.